lauantaina, syyskuuta 24, 2005

Palkkatason alennukset tuovat lisää työpaikkoja

Palkkatason alennukset tuovat lisää työpaikkoja

Markkinatalouden kilpailukykytaistelu ja yhteiskunnan alentuvat verokertymät vievät työpaikkoja. Automatisointi on vain sen vuoksi, koska ihminen on kallis ja erehtyväinen. Ideaalinen samapalkkaisuus työtehtävittäin koko maailmassa poistaisi osan automatisoinnin ja ulkoistuksen välttämättömyyksistä. Kuinka paljon saamme työllistettyä, jos alennamme kautta linjan palkkoja ja mikä olisi sen vaikutus kulutukseen ja verokertymiin?

Suomi on, ainakin julkistustensa puitteissa, täynnä "tilastopettereitä" laskemaan mitä ihmeellisimpiä teorioita ja kaavioita. Laskisiko joku nyt mikä on systemaattisen palkkatason laskun vaikutus työllisyyteen, hintoihin ja verokertymiin?

Ennen oli joka koulussa oma keittiö ja henkilökunta. Virtaviivaistus, tehoajattelu ja verovarojen "säästö" pakottivat keskittämiseen ja keskuskeittiöihin, joista tulee kalorintarkkoja, tieteellisesti mitattuja annoksia, mutta oppilaiden mielestä mautonta liukuhihnaruokaa. Samalla menetettiin suuri määrä työtehtäviä ja koulun ruokalan yksilöllisyys katosi. Jos kaikki koululaitoksen ruokahuoltoon osallistuvat alentavat palkkatasoaan, niin kuinka paljon sitä pitää "säätää", jotta ruoanvalmistus saadaan takaisin joka kouluun? Kuinka paljon tästä operaatiosta syntyy uusia työtehtäviä ja mitä se tarkoittaa valtiolle verotuloja alemmasta palkkatasosta huolimatta? Tämä oli vain yksi esimerkki. Yhteiskunta ja liike-elämä on täynnä vastaavia "takaisin juurille yksilöllisyyteen" projekteja. Kuinka paljon saamme uusia työpaikkoja ja ennen kaikkea; kuinka paljon työllistämme jouten olevaa potentiaalista työvoimaa?

Ajatus on yksinkertainen; pienempi palkkataso lisää työtehtäviä, huolellinen perehdytys parantaa laatua. Suomessa itse työtehtäviä on riittävästi. Pienempi palkkataso antaa mahdollisuuden hintojen alentamiseen suhteessa lisätyöllistävyyteen. Alhaisempi hintataso lisää kysyntää eli kulutusta. Vähenevä työttömyys lisää valtion ja kuntien verotuloja sekä alentaa menoja. Saako yhteiskunta pidemmällä aikajänteellä enemmän takaisin alemmalla palkkatasolla? Antaako parempi työllistyvyys jopa mahdollisuuden veroalennuksiin, koska tulontasaus "tuottamattomille" yksilöille pienenee.

Yhteiskunnan ja lainsäätäjän ehdottomasti kaksi tärkeintä velvollisuutta on työllistäminen ja kansallisen identiteetin luonti ja ylläpito. Nyt esim. valtionvarainministeriön "numeropetterit" voisivat sijoittaa muuttujat taulukkolaskentoihinsa ja ynnäillä, mitä palkkatasoremontti voisi merkitä. Joka tapauksessa alhaisempi palkkamaltti antaa kansainvälistä kilpailukykyä, sillä palkkatasapaino on hälyttävästi viemässä kaikki motoriseen kädentyöhön ja kohta perussuunnitteluun kuin innovointiinkin liittyvät tehtävät alemman palkkatason maihin.

Ihmisille ei ole tärkeintä itse rahamäärä, vaan palkalla saatava ostovoima. Kulutustottumukset ovat vapaaehtoisia ja niitä voidaan yhteiskunnan taholta verotuksella säätää. Ehkä lähitulevaisuuden tavaksi muotoutuu kulutuksen verotus tuote- ja palveluryhmittäin suoranaisen tuloverotuksen pienentyessä huomattavasti. Näin jokainen itse päättää, mihin osallistuu ja mitä kuluttaa. Kulutuksella ja ympäristöongelmilla on suora syy-yhteys.

Viime kädessä kansainvälistä kulutusvoimatasausta voidaan tehdä palkkamaltilla ja verosuuntauksella vapaaehtoisesti vielä nyt, toisena vaihtoehtona on pitää kynsin hampain kiinni saavutetuista eduista ja menettää työpaikat muualle. Kumpi on parempi, vai onko välimuotoa?

Ei kommentteja: