keskiviikkona, elokuuta 31, 2005

Kortelan Kalastajat


17. syksy Rauman Kortelassa 30.8.2005

Tulevana viikonloppuna Rauma on keskipisteenä

Raumanlinnassa esiintyy suomalaisittain vankka rokkaaja Remu ja Hurriganes. Tosin Hurriganes yhtye ei ole enään entisensä, siksi suuri kato soittajajoukossa on vuosien saatossa käynyt. Samana viikonloppuna Rauman Kortelassa kokoontuu 17. kerran joka vuotiseen kalastustapahtumaansa Kortelan Kalastajat. Ryhmän noin 20 osallistujaa ovat olleet uskollisia Rauman kävijöitä jo vuodesta 1988. Rauma on muodostunut erityisesti Espoo - Helsinki akselilla käsitteeksi.

Mielenkiintoista on ollut nähdä Kalastajaryhmän niin henkiset kuin fyysisetkin muutokset. Samalla olemme kokeneet Rauman muutokset 17 vuoden saatossa. Rauma on pysynyt lähinnä pääkaupunkiseudulta tulleelle, samankuosisesti pukeutuneelle iloluontoiselle poikaporukalle vakaana paikkana, jossa Rauman Lukko on urheilun keskipiste (Kortelan kalastajien urheiluna on pysynyt sitkeästi neppisolympialaiset, kujanjuoksu ja saunoittelu sekä paikallisen pitopalvelun erinomaisesti junailemat syömingit lauantain juhlapäivällisen muodossa). Kuuluisa Rauman murre on jäänyt edelleen osin tuntemattomaksi sinnikkäästä kontaktoinnista huolimatta paikallisten ihmisten kanssa. Murrekouluttajia otetaan ilolla vastaan.

Kortelan Kalastajat saapuvat jälleen Kalliorantaan Räikkösten ranchille teemanaan Rock´n Roll. Kallioranta on joitain vuosikymmeniä sitten toiminut muun muassa tyttöjen kesäsiirtolana. Nyt vuosittain se on toiminut erinomaisena pääkaupunkiseudun poikien harrasteleposiirtolana ja tukikohtana josta on tehty "koukkauksia" Rauman yöelämään. Paikalliset taksit ovat tulleet tutuiksi ja on todettava, että ihmiset ovat olleet ystävällisiä ja usein myös ymmärtäväisiä tempauksiimme.

Raumanlinnassa kohtaa Kortelan Kalastajien veljespiiri todennäköisesti sinisissä paidoissaan legendaarisen Remun, jonka toivotamme tervetulleeksi Kalliorantaan Rockin rytmeissä. Kortelan kalastajien suurvisiiri, pääkalastaja Hannu Räikkönen on isänsä puolelta Rauman sukujuurinen, saattaapi Hannulla olla hiukan kaupallista koulusivistystäkin isovanhempiensa peruina :-)

Rauma on ollut jo 17 vuoden ajan kokoontumispaikka, jonne on ollut joka syksy mukava palata (aikaisemmin kalansaaliit on haettu Rauman Kalamarkkinoilta, mutta nyt saaliin joudumme hankkimaan aivan itse omin neuvoin, sillä Kalastajien johtoryhmä päätti kokoontumisen tapahtuvan poikkeuksellisesti tulevana viikonloppuna). Toivomme kaikille raumalaisille Hyvää ja Antoisaa Viikonloppua aurinkoisen sään suosimana!

Ilkka Luoma
jäsen nro 15 Espoosta

Eräs suomalainen tulevaisuusvisio, osa 2. / ilmastomuutokset

Eräs suomalainen tulevaisuusvisio, osa 2.

Kioto- tai jokin muu järjestely, niin joka tapauksessa ilmasto muuttuu. Ihminen on sormeillut niin runsaasti materiaalista virtaa omassa kulutuksessaan, että "jalanjälkemme" ovat pitkäkestoisia. Maapallolla on myös muita syklejä ilmastollemme, joista emme välttämättä edes tiedä mitään. Eräs skenaario kuivuttaa eteläisen Euroopan maanviljelykselle epäsuotuisaksi.

Suomi on saamassa sateisemmat kesät ja leudommat talvet. Saamme myös meille vieraita tuhohyönteisiä (tosin nekin ovat osa luontoa). Suomessa on runsaasti hyvin kelvollista asuinympäristöä, samoin meillä on peltoviljelylle suuret maa-alueet tuottamaan runsaasti lisää elintarvikkeita. Vuotuisen keskilämpötilan noustessa kasvuraja siirtyy pohjoisemmaksi ja näin saadaan entistä enemmän lisää viljelymaata.

Mikäli Etelä-Eurooppa kuivuu pitkällä aikavälillä, voi se saada aikaiseksi "kansainvaellusta" liittovaltioksi muuttuneessa Euroopan Yhdysvalloissa. Suomi on tällöin hyvin otollinen muuton vastaanottaja. Itäinen naapurimme omaa rajan takana hyvät viljelyspellot menetetyssä Karjalassa. Karjala luontaisena Suomen osana voisi olla ratkaiseva vilja-aitta lisääntyvälle väestölle. On laskettu, että Suomi uudessa ilmastollisessa tilanteessa, mihin olemme ilmeisestikin menossa, kykynee elättämään n. 40-60 miljoonan väestön. Muistettakoon, että Japanissa asuu pienemmällä elinkelpoisella pinta-alalla n. 110 miljoonaa ihmistä.

Mitä me sitten teemme tulevaisuudessa 50 vuoden päästä, kun "liukuhihnat" ja paperinvalmistus on lopetettu tai siirretty kannattamattomina suuren kustannustason vuoksi? Ehkä me muutamme koko koulujärjestelmämme kannustavaksi ja menestyviä suosivaksi, jotta saamme niihin kolmeen jäljelle jääneeseen yliopistoon huippusuoriutujia keksimään ja innovoimaan sellaista, mitä maailman liukuhihnamaat tarvitsevat.

Tulevaisuudessa olemme myös motivoineet ihmisen luontaisen uteliaisuuden maassamme niin suureksi, että se houkuttelee ulkomailta terävä-älyisiä opiskelijoita kiintymään Suomeen ja tuomaan tarvitsemaamme geenitäydennystä.

Suurin osa väestöstä palvelee toinen toisiaan automaation hoitaessa fuusioenergialla kaikki arkiset tyhjänpäiväisyydet, jolloin lisääntynyt vapaa-aika juoksuttaa meitä joka päiväisillä lenkkimaratoneilla välttääksemme aikaisemman liikalihavuuskriisin, joka 2010-luvulla nosti elintasokuolleisuuden huippulukemiin.

Tavarallinen ulkomaankauppa on tyrehtynyt pieneksi, koska turha tavaroiden ja ihmisten liikuttelu paikasta toiseen on poliittisin toimin rajoitettu minimiin (ihmisten virtuaalimatkat ovatkin arkipäivää). Ulkomaankauppaa käydään tiedosta, sen soveltamisesta ja turvallisesta varastoinnista. Etätyötäkään ei enää ole, koska väestö osasi hajaantua 30 suurkuntaan ympäri maan. Palvelusektori kukoistaa ja sosiaalinen kanssakäyminen on sen myötä aktiivisimmillaan. Ihminen on alkanut arvostamaan ajatusta, mielentyyneyttä, pohdintaa sekä toisen kuuntelemista, sillä huomasimme 2020-luvulla, että toisen kuuntelu oli oiva taito ja se hyödynsi vastuullisen ajattelun kehittymistä.

Suomi 2050-luvulla on suurvaltio entiseen nähden 15-20 miljoonan kansalaisellaan. Suomeen muutti Etelä-Euroopasta ja kaukoidästä runsaasti uutta elin- ja työvoimaa ja saimme väestöpyramidimme vinoutumat korjatuiksi. Karjalan laulumaat tuottavat pelloillaan koko Suomelle merkittävän osan elintarvikkeistamme. Teimme Venäjän kanssa oivan vaihtokaupan; Saimme Karjalan ja Petsamon, annoimme "Nokia-infran" vapaaehtoisella insinööriväestösiirrolla. "Nokia-insinöörit" ottivatkin merkittävän yhteiskunta-aseman rakentamalla koko Venäjän langattoman infran palvelemaan tavara- ja ihmisvirtojen luonnontasapainoista logistiikkaa hyödyntäen maan jättiläismäiset luonnonvarat koko muun maailman käyttöön.

Golf-virta ei kääntynyt, eikä Englanti jäätynyt, koska USA:kin ymmärsi vähentää kulutustaan keskimääräiselle tasolle ja suuret nousumaat Kiina ja Intia ohjasivat kulutustottumuksen vanhakantaisesta markkinamekanismimentaliteetista uuteen luontoharmoniseen kierrätysjärjestelmään voimakkaiden keskushallintojensa ohjaksissa.

Me suomalaiset sulauduimme ilman rasismia uuteen toimeliaisuuskulttuuriin rikastaen näkemyksiämme ja tottumuksiamme. Suomessa syntyi 2050-luvulla lähinnä vain tummahiuksisia lapsia; vaalea geeni kapseloitui historiaan myöhempää käyttöä varten.

Ilkka Luoma

sunnuntaina, elokuuta 28, 2005

Lehtijutuista huolimatta Kimi Räikkönen tuo positiivista mainetta Suomelle

Suomi sai taas sunnuntaina mannaa Maamme-laulun muodossa Turkin ensimmäisestä Formula 1 kilpailusta. Vähän aikaisemmin Suomussalmen tuleva Formula 1 tähti Heikki Kovalainen herkisti maamiehiään ensimmäisellä sijallaan GP 2 sarjassa.

Viime viikolla Suomen ykkösjuoruilija, "numerolehti" julkaisi alta lipan ei millekään torille kelpaavan jutun Kimin edesottamuksista. Sanoisin hyvin yksinkertaisesti hyvin yksinkertaiselle ja suomalaista lukijaa alentavalle jutulle: "Bullshit".

Suomessa on mielipiderikas, joka lukijalle löytyvä medialähde, niin paperilla kuin sähköisenä. Kuinka on mahdollista, että huippulevikin omaava itseään tosin sisukkaasti juoruilun syväkurkkuna mainostava viikkolehti voi julkaista noin ala-arvoisen jutun?

Suomalaiset haluavat menestystä kilpailijoiltaan ja olemme hyvin innokkaina kansallislaulullemme. Kimi onnistuu näissä tunneoperaatioissa hyvin, kunhan auto kestää alla. Kimi saa palkkaa ajamisesta sekä menestyksen tuomisesta McLaren-tallille, siis Saksan johtotähdelle. Samainen menestys kirvoittaa Suomen kansan syvät rivit vahvasti Kimin taakse, ja formulaa innokkaasti seuraavat tietävät, kuinka vaarallista ja raskasta huipulla ajaminen on.

Suomi oli innokas formulamaa Mika Häkkisen aikana. Häkkisen manttelin on perimässä erinomaisesti Kimi Räikkönen. Olen täysin vakuuttunut, että suomalaisia katsojia kiinnostaa nimenomaan Kimin ajajanlahjat ja taistelutahto tuoda menestystä itselleen, tallilleen ja maalleen. Voisimmekin nyt jättää olemattoman negatiiviset asiat sikseen ja antaa Kimin rauhassa ajaa itselleen ja tallilleen mestaruutta. Yhtenä joukkona voisimme kannustaa häntä positiivisesti ja jättää omaan arvoonsa numerolehden "alta lipan" jutut.

Asiantunteva suomalainen katsoja antaa sympatiat taistelijalle, eikä juurikaan välitä jutuista, jotka sotkeutuvat yksityiselämään. Sitä paitsi meillä kaikilla on joskus hyvinkin railakkaasti hauskaa, niin että jotkut voivat olla hiukan eri mieltä juhlinnan vaikutuksista :-)

Ilkka Luoma

Rasismin olemus juontuu epävarmuudesta ja pelosta

Rasismi puhuttaa aika-ajoin runsaasti, koska se hipoo ja leikkaa ihmisyyttä. Ihmisyys on meille nimenomaisesti kasvanut ominaisuus, jolla turvaamme itseämme yhteisössämme. Niin ihmiset kuin eläimetkin rajaavat reviireitä. Alunperin reviiri oli elämiselle tuottoalue, jolta yritettiin poistaa kaikki vieraat lajiin kuuluvat ja kuulumattomat eliöt.

Ihminen eli pitkät ajat pienissä kyläyhteisöissä ja uuden ennalta kokemattoman asian ilmaantuminen oli uhka ja pelote yhteisölle. Yhteisö puolusti reviiriään ja koetti pitää vallassa omat ikimuistoisesti vakaiksi koetut menot, tavat ja riitit. Yhteisöön haettiin korkeintaan ulkopuolelta uusia geenejä, kun huomattiin sisäsiitoksista syntyvän vähämielisyyttä ja hengen tylsyyttä.

Rasismia esiintyy joka paikassa; se ei ole Suomen tai länsimaiden yksinongelma. Kautta historian ihmiset eläinten ohella ovat vaalineet elinpiiriä, joka antaa elannon ja toimeentulon yhteisöön kuuluville. Yhteisö puolusti omaansa rajusti ja pyrki poistamaan vieraat vaikutteet ja tavat uhkana omille menoille. Omat menot ja tavat loivat yhteenkuuluvuutta ja keskinäishuolehdintaa.

Reviiririkko voi tapahtua voimakkaamman valtausoperaationa. Kyläpäälliköt puolustivat omiaan, mutta erityisesti itseään vallanmenetyksen pelossa. Ulkoinen uhka olisi voinut viedä unholaan omat perityt tavat. Tavat ovat yhteenkuuluvuuden yksi perustekijä.

Vallitsevalle yhteisölle hyödylliset "reviiritäydennykset" hyväksytään, koska omakin toimeentulo kohenee. Toisaalta hyödytön reviirille tunku nostaa hylkimisreaktion; elätettäviä ja "turhia" yhteisöjäseniä ei kaivata suvunjatkamisrituaaleihin, vaan pikkuhiljaa tapahtuva geenitäydennys on yhteisölle ainoa hyväksyttävä ja pakollinen toimenpide. Mielellään geenitäydennyksessäkin pitäisi olla tuttuja piirteitä.

Rasismi on meissä kaikissa; myös rasismin kohteeksi joutuvilla. Eläinkunnan reviirikamppailut johtavat yleensä heikomman poistumiseen, harvemmin toisen tappamiseen. Viime kädessä uudelle reviirille pyrky tapahtuu suvun jatkumisen turvaamiseksi, koska oma reviiri on poistanut hakeutuvan yksilön syystä tai toisesta. Suomeen tulleet uudet reviiriyksilöt ovat useasti oman tutun ja turvallisen yhteisönsä karkoittamia tai sitten oma tuttu reviiri ei olekaan riittävän hyvä uuteen reviiriin hakeutuvalle ihmisille tutun ahneuden yllättäessä. Ihmisvirrat ja kansainvaellukset ovat aina lähteneet liikkeelle, kun on havaittu jokin tuottavampi ja helpompi alue muualla. Kaikki ovat oppineet puolustamaan omaan reviiriään, varsinkin jos uhkana on saada lisää elätettäviä entisten joukkoon.

Lisääntyminen on kuitenkin niin ihmisen kuin eläimen syvin tarve. Rasismi on vain ilmiö, missä purkaantuu pelko menettää oma historiallinen ote yhteisöön. Yhteisön suurin tavoite on keskinäinen turva, yhteenkuuluvuus ja puolustustahto. Pääsääntöisesti kaikilla maailman ihmisillä on se paras reviiri siellä, missä on suvun juuret ja kullekin tutuimmat ja turvallisimmat tavat ja kokemukset.

Ilkka Luoma

keskiviikkona, elokuuta 24, 2005

Venäjän kauppa kasvaa ja rajantakainen Karjala odottaa

Maltan Ritarikunnan rintamerkki. Venäläiset ovat innostuneet Maltan Ritarinkunnan asioista. Ovatpa hankkineet itselleen mahdollisuuden esittää Ritarikunnan kunniamerkkien saajiksi ehdokasjäseniä. Merkki saatu Ikokrim organisaatiolta. Maltan Ritarikunnasta löytyy runsaasti tietoa mm. internetistä. Kysyvä löytää ja utelias kysyy. DSC_11478.JPG. Photo by Ilu 2006. Nikon D70+Micro-Nikkor 60mm/2.8 AF.

YLE esitti monien tunteisiin vetoavan dokumentin unohdetusta Karjalasta ja kaipuusta sinne. Aika-ajoin tuodaan esille kuin muistutuksena ne haavat, jotka kansa kärvisteli miltei unohduksiin 70- ja 80-luvuilla. Presidentti Kekkonen oli yhden kerran jo hyvin lähellä, mutta uskallus loppui. Toisekseen ei ole pelkästään puhe Karjalasta, on puhe myös Petsamosta ja Sallasta.

Venäjä ei näe juurikaan huolta mm. Viipurista. Aivan kuin se odottaisi jotain ratkaisua; eihän luovutettavaa kaupunkia kannata korjata. Pietarilla on riittävät turvatakuut; ei Suomi niin järjetön ole, että Putinin kaupunkia uhkaisi, ei niin tehnyt marsalkka Mannerheimikaan.

Aivan ensimmäiseksi on oikeasti tutkittava, kuinka hanakasti Suomi haluaa aikaisemmat aarreaittamme; nyt on selvitettavä onko jäätön satama meille Petsamossa tarpeellinen. Kuinka paljon kansa on valmis maksamaan unohdetusta ja rappetuneesta isiemme maasta, jonne televisiolähetykset meidän mieliämme aina vuosittain ohjaa. Kysymys on hinnasta ja neuvottelutaidosta. Kysymys on myös nokkeluudesta tehdä Karjalan ja Petsamon palautus Venäjälle hyödylliseksi. Presidentti Putin on pelimies ja hän haluaa myös Suomeen itsenäisen vastineensa. Putin tulee useiden maajohtajien kanssa erityisen hyvin toimeen. Putin tietää erinomaisen hyvin kuinka Karjala-kysymyksellä pallotellaan Suomessa. Voittajien edeltäjinä hänellä on reaalisuuden taju; hän päättää, milloin neuvottelut alkavat. Hän odottaa sopivaa neuvottelijaa ja pelin avausta.

Karjalan ja Petsamon uudelleen rakennus maksaa valtiomme usean vuosibudjetin verran; aikoinaan asutimme 400.000 karjalaista kivuliaalla operaatiolla, jossa suomalainen (joskus hampaita kiristellen) näytti oikeata solidaarisuushenkeä. Palautusoperaatio vaatii myös rutosti solidaarisuutta, koska maaomaisuuden palautuksen maksaa koko kansa "karjalaverolla". Länsimaalaisittain rappeutuneen alueen uudelleenrakentaminen ei onnistu pelkästään takaisinmuuttajien toimesta. Yhteiskunta auttoi mm. pakkolailla muinoisen asutuksen ja uuden elämän alun evakoille. Tuo asia on maksettava takaisin, kun lunastetaan oma omaisuus Karjalasta takaisin.

Jättilämäinen rakennusurakka ei onnistu nykyisillä kilpailukyvyttömillä ja ylisuurilla palkoillamme. Tämän päivän omakotityömailla "konsultoi" runsaasti virolaista ja kohta venäläistä työvoimaa. Halvin ja ahkerin työvoima saadaan kaukoidästä. Nyt nuo venäläiset poimivat rajaseutujemme mansikkapitäjien mansikatkin, kun se työ ei kelpaa suomalaisille. Karjalan uudelleenrakennus vaatii useita poikkeuslakeja sekä koko palautettavan Karjalan ja Petsamon alueen vapaavyöhykkeeksi julistamisen. Suomen ja Venäjän kauppa kasvaa kuin Imatran koskinäytösten kuohut. Karjala ja Petsamon alue olisivat Pietarin ja Murmanskin syöttöalueita ja näin saadaan riittävä toimeliaisuus tuomaan liiketointa, työllisyyttä ja rahaa hyödyllistämään vähä kerrallaan koko Suomea.

Kansakunta vaatii kerran sukupolvessa tosi ponnistuksen; nyt ei käydä torrakoilla korpisotia, nyt käydään työnjaon kansainvälistä uudelleenjakoa ja tarvitsemme kaiken työn, mitä suinkin voimme järjestää. Karjala ja Petsamo olkoot 10 vuotta verovapaa erityisvyöhyke, kuten Kiina operoi nostamalla rannikkoseutunsa erityisalueet tunnettuun rajuun kasvuun ja nykyiseen koko maailmantaloutta heiluttavaan toimeliaisuuteen. Pietari on palautettavan Karjala-operaation lahja.

Putin on edellenkin pelimies ja hän odottaa esitystä niistä hyödyistä, mitä Venäjä saa palauttaessaan rajat oikeaan asentoon vielä elossa olevien evakkojen ja heidän jälkeläistensä iloksi. Ennen näiden neuvottelujen aloittamista, tulisi meidän osoittaa kahdenkeskistä hyötyajattelua; meillä on paljon sellaista, mitä Venäjä tarvitsee ja he tietävät, mitä me tarvitsemme heiltä. Tuleva presidentinvaalimme ratkaisee paljon, millaiset neuvottelukorttien käyttömahdolisuudet meille tulee ja ennenkaikkea sen, millaiseen pelipöytään pääsemme. EU-Bryssel aleksantereista huolimatta suuret EU-maat suosivat myös kahdenvälisiä suhteita ja niiden vaalimista. Karjalan ja Petsamon palauttaja on automaattisesti Suomen kruunaamaton kuningas.

tiistaina, elokuuta 23, 2005

Poliitikko sinivalkopestään ja ohjelmoidaan merkkituotteeksi

YLE:n AamuTV haastatteli tiistaina 23.8. "kasvomediatoimistoa" siitä, kuinka tulevissa presidentinvaaleissa rakennetaan ehdokkaasta hohdokas ja putipuhdas avainlippumerkkituote. Markkinatalous on vahvistamassa otettaan brandiajatteluna yhteisten asioidemme hoitajista.

Päästäkseen vallankahvaan on historian sivu käytetty mainonnallisia ja manipuloivia menetelmiä taistelussa valinnasta huipulle. Jo keisarien Roomassa ja 1930-luvun Saksassa rakennettiin tietoisesti imagoa ja julkiasua valtaan pyrkijöille. Molemmissa maissa haluttujen valintojen jälkeenkin jatkettiin manipulointia ja mielenkiinnon säilymistä kulissein, esiintymisin ja voimakkain tehostein päämääränä tunne, vahvuus ja yhtenäisyys. Eläinkunnassa laumanjohtajaksi päästään taistelemalla tai kokemuksen taidolla.

Suomessa poliitikkojen pesu ja kohotus on ollut vähäisempää ja amerikkalaistyyppisiä "face and brain-lift -menetelmiä" ei ole käytetty laajasti. Nyt rakennetaan mediakoneiston haluamaa julkikuvaa ihmisistä, jotka joutuvat poliittisen sanomansa ilmaisemaan annettujen menetelmien ja kaavojen mukaisesti. Politiikan uskottavuuden nosteyritys on siirtymässä voimallisemmin branditiimien pohdinnoiksi.

Mikäli mediatoimisto uskoo nostavansa haluttavuutta ja mielenkiintoa otsakiehkuralla ja parrankasvatuksella, on kansalaisten oma arviointikyky saatettu kyseenalaiseen tasoon. Imagon rakennus pyrkii tuomaan jopa oleettomista ja olemattomista ominaisuuksista tekijöitä, joilla saadaan haluttavuus pintaan. Kuinka käy itse ehdokkaan? Myöskään sloganviritykset "kyllä se siitä" ja tarttis jotain tehdä" eivät mairittele kansalaisten omaa kykyä nähdä ehdokkaansa ja poliitikkonsa todellista kykyä hoitaa yhteisiä asioita. Ehkä saamme uuden äänestäjänsuojaviraston käsittelemään valituksia, kun todellisuus ei vastannutkaan äänestyshetkellä annettua julki- ja esiintymiskuvaa.

Kykyä ei kohoteta eikä taitoa lisätä mainonnan kourrutuksella. Todellinen kansalaisten johtaminen ja edustaminen lähtee karismasta ja karismaa ei juurikaan opita tai brandata; se joko on tai sitten ei. Puhetapaa, katsetta ja esiintymistä voidaan hioa ja sparrata, mutta sen täytyy lähteä todellisista olemassa olevista ominaisuuksista. Todellinen kansanjohtaja on sydäntään ja aivojaan myöten edusmies, joka oikeasti ja ilman liiallista omaa eduntavoitteluaan hoitaa valitsijoidensa asioita. Todellinen kansanjohtaja on erillään markkinamekanistisista elementeistä; hänestä tulee huokua kyky ja voima sekä ennen kaikkea karisma, vaikutustaito.

Poliitikko ei ole rakentamalla rakennettu ja ohjattu merkkituote, poliitikko on kansanjohtaja, joka viihtyy kansalaisten parissa kuunnellen; saa aikaan tunnetta ja yhteenkuuluvuutta olemalla vahva, vaikutusvaltainen ja tasapuolinen. Vahva kansanjohtaja on ihminen, johon luotetaan ja jolla on oikeaa kokemusta elämästä ja työnteosta kansalaisen näkökulmasta. Poliitikko on viime kädessä kansan kädenjatke valvomaan tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Poliittinen kyky on karismaa julkituoda asiat selkeästi ja ymmärrettävästi esille luoden luottamusta ja tyytyväisyyttä valitsijoihinsa myös vaikeina aikoina.

Ilkka Luoma

sunnuntaina, elokuuta 21, 2005

Heidi Hautala tuo luonnollisen vaihtoehdon uudeksi presidentiksemme

Uutinen Heidi Hautalan ryhtymisestä presidenttikisaan oli merkittävä, koska nykypäivänä Vihreiden ääni saa kuulua enemmän. Suomalainen yhteiskunta on ajautumassa näennäisestä hyvinvoinnista huolimatta pahoihin ongelmiin. Ikäpyramidin vinoutuminen, krooninen työttömyys erityisesti pitkaikaistyöttömien osalta. Paisunut kulutusjuhla on vakava uhka raaka-aineiden entisestään kallistuessa lähetessään loppumistaan. Kierrätys ja tuhlaamisen estäminen ovat Vihreille elämänarvoille luontevia.

Tuleva presidentti ei juurikaan päätä, mutta hän edustaa, edesauttaa kaupankäyntiä (mm. Kiinan kauppa saa tuntuvaa potkua "vihreillä kestävän kehityksen" kauppateeseillä) sekä toimii mielipiteen muodostajana. Maapalloistuva maailma kulkee kohti ennennäkemättömiä ongelmia ja niitä ei enää ratkaista markkinatalouden ja kiihkokulutuksen keinoin. Jatkuvan kulutuskasvun mandra ei enää toimi. Puuduttava puhe kysynnän muodostamista työtilaisuuksista on loppuun haalistunut. Raaka-ainevarojen hyödyntämisen tehokkuus ja kierrätys säästämisen ohella on Vihreille ominaista. Kaikkea ei tarvitse enää hankkia ja autojen kokoa ei tarvitse kasvattaa.

Heidi Hautala on ansioitunut niin kotimaassa kuin Brysselin neuvottelukäytävillä. Hän on myös nuorekas ja fiksu ihminen, jolle luonnonharmonia on itsestäänselvyys kuin myös kestävä kehitys. Heidi Hautalalle ei ole myöskään vierasta olla esimerkkinä alenevan kulutuksen sanansaattajasta. Yhteiskuntamme rattaita voidaan hallitusti hidastaa ja luoda tilalle elämisen tasoa tasapainossa luonnon kanssa. Helpompaa on elää puhtaassa ympäristössä pienemmällä kulutuksella kuin olla kasvavien päästöjen ja lisääntyvän energiankulutuksen kourissa ympäröivän tavarameren keskellä.

Vihreä liike voi nyt ottaa irtioton tässä poliittisen pysähtyneisyyden ajassa. Aatemaailma on kadonnut niin vasemmalta kuin oikealta. Perinteellistä poliittista jargoniaa ei enää tarvita. Vasemmistolaisuus ja oikeistolaisuus ovat menneen tuotoksen ja kulutuksen jäänteitä. Tulevaisuutemme on tasapainoistua luontoon ja elää siinä synergisenä osana rasittamatta sitä liiaksi. Vihreiden aate on luonnonaate, jolla on juuri nyt tilaus ja kansalaiset ovat herkkiä kuuntelemaan myös ikävämpiä tosiasioita, mitä valtapuolueet karsastavat viimeiseen saakka. Vihreä liike on vedenjakajalla; se voi nousta suurimmaksi liikkeeksi aatteella, joka nyt nostetaan selkeästi parrasvaloihin ilman korulauseita. Vihreät voivat mobilisoida teesinsä kansalaismuotoon ja viedä ne läpi kokonaisvaltaiseen tajuntaan elinympäristömme systeemeistä, missä me olemme vain yksi osa, emmekä sen pääkuluttaja.

Heidi Hautala on nyt asemassa, josta on hyvä ponnistaa kansalaiskeskustelun aloittajaksi. Nyt voidaan tuoda esille täysin uusi näkökulma elämisen laadusta ja luonnollisesta osallistumisesta. Päämääränä on aikaansaada hyvin luontoomme istuva pienin mahdollinen ihmisen "jalanjälki", joka meille vain yhtenä osatekijänä luontevasti kuuluu. Menestystä Heidille tulevissa presidentinvaaleissa, voittakoon vastuunkanto ja elämisen huolehdinta. Vihreän liikkeen kasvun aika on koittanut nyt kahden auringonvalovoimaisen naisen kautta.

maanantaina, elokuuta 15, 2005

Valkoisen miehen maailmanvalloituksen seuraukset

Tänä päivänä jokaisessa maanosassa on ratkaisemattomia ristiriitoja. Afrikka on aidsin, nälänhädän ja kapinoiden kourissa. Pohjois-Amerikan intiaanit on ahdettu reservaatteihin degeneroitumaan, musta vähemmistö hakee sijaansa ja valkoinen superkuluttaja linnoittautuu piikkilankojen ja turvamiesten taakse. Puhdas vesi loppuu ja peltomme muuttuvat autiomaiksi. Kulutusjuhlamme on ylittänyt keston rajat.

Lähi-Itä ponnistelee veden riittämättömyyden partaalla sekä ammentaa ainoaa lahjaansa öljyä länsimaiden loputtomaan kulutuskitaan. Aasiassa väestö kasvaa suuremmaksi mitä riisivainiot voivat ruokkia; räjähtämällä kasvavat kansantaloudet tulevat ottamaan osansa vähenevistä raaka-ainevaroista sekä muuttavat kansainvälisen työnjaon uusiin asetelmiin.

Historiallinen ja löytöretkeilijöiden Eurooppa kuihtuu ja ikääntyy ottaen vastaan samalla laajenevat kansanosat afrikkalaisia, aasialaisia ja etelä-amerikkalaisia. Ylpeät Jumalan asialla olleet conquistadorit ja muut sapelein ja hevosin varustetut maailman löytäjät ja sanan julistajat ovat vain onneton muisto ensimmäisestä globalisaation aallosta.

Valkoinen mies on ottanut tavaksi julistaa omaa sanaansa ainoana oikeana, johon alistuminen on ollut koko muun maailman tyytyminen. Eurooppalainen rotu miltei tappoi Pohjois-Amerikan intiaanit sukupuuttooon omassa ahneudessaan julistaessaan siinä samassa omia tapojaan ja uskontojaan. Valkoinen mies julisti jopa Kiinassa sodan oopiumista, kun Kiinan keisari ei halunnut kansansa alentuvan huuruisten savujen uhreiksi ja eurooppalaisten sätkynukeiksi.

Valkoinen mies luodessaan tehokasta imperialaismiaan ja kapitalismiaan ryöväsi alusmaiden varat ja ihmiset selostaen sen olevan kehitystä alkuasukkaiden hyväksi. Veimme tapamme ja sopimattomat menetelmämme sellaisten ihmisten joukkoon, joilla oli jo tuhansien vuosien historia ja omat kulttuurinsa. Inkat ja Atsteekit vaipuivat alennustilaansa, jossa jopa heidän kieli vaihdettiin espanjaan ja portugaliin.

Nyt olemme luoneet toisen aallon globalisaation, jossa kansainvälinen työreformi napsahtaakin omaan valkoiseen nilkkaamme. Tahtomattamme otamme osaa kansainväliseen tulonjakoon ja pikkuhiljaa ymmärtämättämme jaamme kulutusta ja tuotantoa muillekin omistajan autuuden tuudittamana kiihdyttäen maapallon resurssien kulutusta yli äyräidensä. Palkinnoksemme pää tulee jäämään vetäjän valkoiseen käteen.

Nyt me ihmettelemme, kun työpaikkamme katoavat pois ja ihmettelemme, mitä pahaa olemme tehneet, kun meitä eurooppalaisia ja amerikan valkoisia rangaistaan Haadeksen tulella ja epätoivoisella taistelulla jopa kyseenalaisin ja epäoikeudenmukaisin menetelmin. Valkoinen mies aloitti valloituksensa tulella ja miekalla jo 1500-luvulla ja nyt me niitämme sitä satoa, jonka tuolloin kylvimme.

Maapallo on yksi pallo, joka on yhteinen. Se ei ole valkoisen miehen pallo, eikä se ole mustan tai keltaisenkaan. Pallomme ei ole kristityn eikä muhamettilaisen, ei pakanan eikä hindun; pallomme on yhteinen ja ongelmamme ovat yhteiset. Valkoisen rodun kaupallinen ja uskonnollinen "löytöretki" on nyt päättynyt. Valkoisen miehen on ymmärrettävä, että maapallo ei taivu valkoisen tahtoon. Se taipuu ainoastaan luotujen globaaliongelmien edessä, joihin olemme syyllistyneet osaltamme kaikki. Sopu on ainoa ratkaisu ja sopuun liittyy toisen vilpitön arvostus kaikkine tapoineen ja kulttuureineen. Planeettamme on globaalipallo sinivalkoisena pisteenä avaruuden loputtomuudessa ja se ei kestä sen yltiöpäistä ryöstämistä.

lauantaina, elokuuta 13, 2005

Mikä tuottaa tuloksen niin urheilussa kuin liike-elämässä?

Meneillään olevissa yleisurheilun MM-kisoissa Helsingissä on lähes jokaisesta maapallon maasta yksityisyrittäjiä tiimeineen mittelemässä paremmuutta aivan terävimmässä päässä. Suomi sai muinoin enemmän mitaleita ja kansamme menestyksen juovutusta, nyt brenikat ja juopuminen on vähäisempää. Helsingin kisoja mainostetaan kautta aikojen tiukimpana dopingseulana.

Mikä panee ihmisen yrittämään? Mikä laittaa ihmisen revähdyksien, nyrjähdyksien ja mielenkin tasapainon uhalla yrittämään kaikkensa saadakseen voiton? Löytyykö analogiaa tästä meidän menestykselle myös liike-elämässä tai renkityössämme toisen palveluksessa?

Huippu-urheilija on taistelija, jolla on tiimi ja horjumaton usko päämäärään. Vain paras on kerrallaan huipulla. Kärjessä on vaikea olla, koska uusia nousijoita on jatkuvasti. Mikä tekee kilpailun niin tarpeelliseksi?

Evoluutio heräsi, kun ensimmäinen solu hoksasi jakaantua. Tämän jälkeen kehitys on kiihtyvää; nykyinen kehitysvauhti tuplaa tiedonmäärän lähes eksponentiaalisesti. Liike- ja työelämässä voiton tavoittelu on yhä enemmän tiedon ja informaation hallintaa henkilö- ja toimintaverkostoja luomalla. Menestystä ei kuitenkaan synny niin urheilussa kuin vaurauden metsästyksessä, mitä liike- ja työelämä pitkälti on, ilman sinnikkyyttä ja päämäärää. Ilman päämäärää emme myöskään saavuta mitään. Urheilijalla on myös unelma, myös liike- ja työelämässä pitää olla tavoiteltu unelma, sillä ilman tulevaisuuden kuvaa meillä ei ole tavoittelemisen arvoista päämäärää.

Evoluutio rakensi tiemme kilpailun uralle. Ihmisen filosofiaevoluutio rakensi demokratian tasapäistämään yhteisöämme siirtämällä mm. menestyksen hedelmiä menestyjiltä vähämmän menestyjille. Meille rakentui myös inhimillisyys nähdä toisen hätä. Demokratia ja inhimillisyys loivat taas vain ihmisille tyypilliset mm. liikakansoituksen ongelmat sekä riittämättömyyden luonnonvaroihin. Demokratia ja inhimillisyys ei kulje käsi kädessä voimakkaan kilpailuvietin ja -talouden kanssa. Eläinkunta (ihmisenkin pitäisi olla osa eläinkuntaa) on rakentunut keskinäiseen harmoniaan ja voimakkaaseen kilpailuviettiin.

Huippu-urheilija on kilpailuvietin voimakkain ilmentymä; vain voittoon pyrkivässä kilpailussa ei ole sijaa kuin yhdelle päämäärälle; se on eteneminen parhaaksi ja siihen pääsee vain systemaattisella harjoituksella ja uskolla itseensä ja kykyihinsä. Pohjana pitää olla sopiva fyysisyys ja henkisyys sekä ulkoisena tekijänä useasti raha ja tiimi. Suomen valtio satsaa uuden urheilupolitiikan mukaan kohdistetusti huippu-urheiluun, koska kansa vaatii "leipää ja sirkushuveja". Demokratisoitunut ja inhimillistynyt penkkiurheilija on Suomessa julma ei-menestyjiä kohtaan; vain voitto ja Maamme-laulu kelpaavat.

Liike- ja työelämässä vain voittajat huomioidaan; menestystarinat saavat palsta- ja julkisuustilaa. Businessvoittaja saa vaikutusmahdollisuuden tehdä lisää rahaa ja kohentaa kulutusvoimaansa. Elon viimeisinä vuosina myös businessvoittaja herää inhimillisyyteen ja huoleen kullekin sopivasta "taivasosuudesta" jakaen yleishyödyllisiin tarkoituksiin varoja tai sitten pönkittääkseen jälkikasvunsa mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Evoluutio loi meille edellytykset kilpailuun tuottamaan perillisiä viemään geenejämme eteenpäin pitäen suvun "kuolemattomana".

Helsingin MM-kisojen päättyessä voisimme laskea, kuinka paljon mitalleja saivat eri tuloluokkiin jaotellut maat, voidaankohan sieltä nähdä jotain tulevaisuuden trendejä vai nähdäänkö siellä orastavaa maailmanlaajuista tasa-arvoisuutta?

torstaina, elokuuta 11, 2005

Nato on ristiriitainen puhuttaja suomalaisille poliitikoille

Lappeenrannan Kansainvälinen Ilmailunäytös 2. heinäkuuta 2005, kello 16:04. USAF:in ilmatankkauskone Boeing Stratotanker, etualalla Hollannin Ilmavoimien General Dynamics F-16 Falcon. Aivan takana pilkistää Suomen Rajavartiolaitoksen lentokone (oranssi väri). DSC_6757.JPG. 1/250s, f4.5, 105mm (Tamron Zoom). Photo by Ilu 2005. Nikon D70.


[ ... Nato muodostettiin toisen maailmansodan jälkimainingeissa kylmän sodan ja edesmenneen Neuvostoliiton uhan edessä turvaamaan länsimaalaista edunvalvontaa ja yhteiskuntajärjestelmää. Naton vastine Varsovan liitto kaatui Neuvostoliiton myötä jo toistakymmentä vuotta sitten ... ]


Suomalaiset poliitikot, myös presidenttiehdokaat, vääntävät innoissaan kättä Natosta ja siihen liittymisestä tai siitä erossa pysymisestä. Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen roiskautti eriskummallisen Nato kannan liittyen terrorismin torjuntaan. 


On perin todellista, että Nato kerää pommittajia ja henkensä heittäjiä kuin hunaja mehiläisiä. Katainen perustelee Nato kantaansa sen mukanaan tuomana turvana täyttäen turvatyhjiön maastamme taisteltaessa pommi-iskuja vastaan. Toisaalta Kataisen on helppo esiintyä "ennustajana", jolloin toivottavasti hän ei pääse sanomaan: "mitä minä sanoin". Naton turvatakuista taas englantilaisilla ja espanjalaisilla lienee omat mielipiteensä.


Totta on sekin, että Nato-maat joutuessaan terroristien pommiaaltoihin, 


 ... joutuvat kehittämään toimenpiteitään ja turvajärjestelyitään estääkseen iskut vastaisuudessa. Tämä tuotekehitys tulee parantamaan mahdollisuuksia vähentää pommiattentaattien esiintymismahdollisuuksia. Lisäksi Nato-maiden keskinäinen tiedonkulku tehostaa torjuntataistelua. On myöskin todettava, että jatkuvat pommi-iskut edistävät USA:n presidentin hallinnon rahansaantia kongressilta taisteluun terrorismia vastaan.


Suomen ei tarvitse liittyä Natoon terrorismin eston vuoksi; 


 ... liittymättömyys ja ennenkaikkea osallistumattomuus suvereenien maiden miehitykseen on paras turvatakuu välttyä viattomien siviilien lahtauksilta. Suomi voi harjoittaa kansainvälistä yhteistyötä terrorismin estossa ilman Natoakin. Viime kädessä omaehtoinen tarkkaavaisuus ja alan torjuntamenetelmien tuotekehitys sekä terrorismin synnyn perusteiden tutkimus ovat oleellisempia "välineitä" suojatessa kansalaisiamme.


Sotilaallinen osallistumattomuus on tae pysyä erossa terrorismista


Suomi voi omalla politiikallaan vaikuttaa maamme "mielenkiinnottomuuteen" terroristijohtajien aivoitusten ohjaajana. Me emme ole Irakissa. Me voimme olla siellä, mihin meitä halutaan alkuperäisen maan laajojen piirien pyytäessä esim. rauhanturvaajiksi ja -tarkkailijoiksi sekä neuvottelijoiksi, kuten presidentti Ahtisaari on esimerkkinä näyttänyt Aceh-neuvotteluissa. 


Näillä toimenpiteillä Suomi voisi saada mainetta ehdottoman taitavana ja puolueettomana välittäjänä, sovittelijana sekä sopeuttajana eri kiistaosapuolien välillä.


Ilkka Luoma

keskiviikkona, elokuuta 10, 2005

Tiedon kanssa vuorovaikutus on läsnäoloa ajassa ja verkostossa

Tiedon määrä kasvaa räjähdysmäisesti. Tiedon saanti ja sen käsittely jäsennellysti on välttämätön keino pärjätä maapalloistuvassa kilpailussa. Ihmiset, yhteisöt ja yritykset verkostoituu. Kuka tai ketkä eivät hallitse tiedon olemusta, sen löytämistä ja -käsittelyä, voivat syrjäytyä tulevaisuudessa tiedon tyhjiöön verkostomaisen maailmayhteiskunnan ulkopuolelle.

Suomessa yksityiset pääomaehtoiset operaattorit hallitsevat tiedon kulkuväyliä. Valtio hallitsee kolmea muuta kulkuväylää; auto- ja rautatiestöä sekä ilmaliikennettä. Voittoa hakeva pääomatalous ei pysty muodostamaan tuottoisaa liiketointa yhteiskunnan ihmis- ja tavaravirtojen kulkuväylien hoidosta ja ylläpidosta. Liikuntaesteetön yhteiskunta perustuu valtaväyliin, jotka mahdollistavat vapaan liikkumisen. Yhteiskunta huolehtii mm. autolliset yhteydet lähes kotipihaan saakka, viimeiset metrit huolehtii itse tontinomistaja.

Suomi oli vuosikymmenet puhe- ja tietoliikenteellinen monopoli. Matkapuhelinviestinnän duopoli on muuttunut kovaksi markkinakilpailuksi, jossa operaattorit painivat kannattavuuskriiseissä ja YT-neuvottelukierteissä. Hintoja alentava markkinataisto syntyi osaltansa kahdesta ulkoisesta tekijästä; amerikkalainen verkostomarkkinoija avasi ilmaisilla GSM-puheluilla rajun hintakilpailun ja viranomaiset aikaansai loput vapauttamalla puhelinnumeroiden vapaan siirtymisen operaattorilta toiselle kuluttajan ja käyttäjän eduksi.

Tiedon valtaväylien tuotekehitys, ylläpito ja huolto tulisi saattaa takaisin yhteiskunnan haltuun turvaamaan pitkällä jänteellä kansalaisten tietoyhteydet joka savuun koko valtakunnan alueella. Tiedon merkitys kasvaa räjähdysmäisesti ja esim. Ruotsi valtiona satsaa todellisiin tiedon moottoriteihin suuret määrät verovaroja turvatakseen yhteiskunnan tasapainon niin alueellisesti kuin sosiaalisesti. Tiedon samanaikainen saatavuus vähentää ihmispakkautumista väestökeskittymiin ja pääkaupunkiseudulle.

Suomi yhteiskuntana voi hakea ratkaisua ottamalla vastuun perusverkoista aina tonttien rajoille saakka tai sitten langattomilla yhteyksillä, kuitenkin siten, että kaikilla on mahdollisuus saada riittävät yhteydet nopeasti käyttöönsä. Todelliset laajakaistayhteydet ovat luontoa ja turhaa energiaa kuluttavaa liikkumista säästävä tapa olla "läsnä" ja vaikuttaa. Joka tilanteessa ei tarvitse olla ruuhkauttamassa tiestöä ja kasvattamassa energialaskua ulkomaille.

Jokainen suomalainen saa lisäksi verohelpotuksen hankkiessaan viimeisen yhteysvälin, siis liittäessään asuntonsa tai kesämökkinsä kansalliseen verkoon. Nytkin asukkaat tai taloyhtiöt kustantavat viimeisen yhteyden sähkössä, käyttövedessä ja viemärissä. Yhteiskunta sietää pitkän takaisinmaksuajan ja kustannukset kotitaloudelle tai liittyjälle jäävät puoleen nykyisestä.

Operaattorit voivat maanteiden huoltoasemien lailla keskittyä tarjoamaan palveluita tiedonväylien käyttäjille markkinaehtoisesti. Palveluoperaattoreita ei rasita perusinvestoinnit (päällekkäisiä verkkoja on nyt riittävästi), vaan ne voivat keskittytyä yksilöllisiin palveluihin tietoväylien käyttäjille ja järjestämällä toimivat asiakaspalvelut nykyisten "vastaamattomien" sijasta.

Kansallisen tietoverkoston kehitys turvataan kytköksellä korkeakoulumaailmaan, jossa opiskelun konkreettisena osana tuotekehitetään keskenään kilpailutilanteessa näitä yhteiskunnan tietoväyliä. Näin syntyy käsitys informaatiologistiikan olemuksesta ja tulevaisuussuunnasta. Emme puhu enään teknologista, vaan itse asiasta eli tiedonkulusta ja sen vaikutuksista ihmisiin ja yhteiskuntaan. Tekniikka palvelee, mutta ei isännöi.

Tieto, sen omaksuminen ja käyttö ovat kansallinen kysymys ja sen perusominaisuuden hoito ei voi olla riskipitoisten markkinaehtoisten pääomaliikkeiden hallussa. Kansa on tasan niin kilpailukykyinen kuin ovat sen tiedollinen löytämis-, priorisointi-, vastaanotto- ja omaksumiskyky. Kansa on luonnostaan utelias, tätä ominaisuutta tulee ruokkia järjestämällä tietoväylät kaikille ja kaikkialle.

Miksi venäläinen lentokone ylittää Suomen rajoja

Lappeenrannan Kansainvälinen Ilmailunäyttely toukokuu 2005. Nämä koneet eivät syyllistyneet rajaloukkauksiin. Tässä kohtaa harvinainen yhdistelmä: amerikkalainen II-maailmansodan aikainen Mustang P-51 mäntämoottorinen hävittäjä ja eurooppalainen moderni helikopteri. Photo by Ilu


Suomalainen on herkistynyt ja vakavoitunut, koska venäläiset lentokoneet ovat kaartaneet merirajamme yli Suomen puolelle. Venäjä on edelleen kiistatta tuhovoimaltaan suurvalta ja se antaa lausunnot oman tarpeensa, tarkoitusperänsä ja mielialansa mukaisesti. Venäläiset eivät lähettele kirjeitä tai tekstiviestejä syistä, joita heiltä tiedustellaan julkisesti uutisten ja puhelinsoittojen kautta.

Nuo käytännössä merkityksettömät rajanylitykset saanevat selostuksensa pääministerin vierailun yhteydessä, kun neuvonpito tapahtuu kasvotusten. Rajanylityksille on olemassa syyt ja sen myötä myös selostus miksi. Me voimme julkisuudessa vain arvailla erilaisia vaihtoehtoja noille koneiden liian suurille kaarroille Suomen ilmatilaan niiden lentäessä kansainvälistä ilmakäytävää kohti Pietaria tai Kaliningradia.

Tärkeämpää on ylläpitää hyviä ja luottamuksellisia suhteita kuin aprikoida julkisuudessa muutaman koneen ylilentoa. Venäjä on maailman raaka-ainevarasto ja mm. sen öljy tulee näyttelemään merkittävää roolia aseteltaessa maailman painopisteitä uudelleen niin USA:n, Kiinan kuin Venäjänkin osalta. EU on toistaiseksi sivuviulun soittaja, jonka operointikyky neuvotteluestraadeilla on kosmeettinen. EU:n aika on vasta tulossa.

Suomelle voisi parhaimmillaan projisoitua kaupallisen operoijan rooli esim. Kiinan ja Venäjän välille. Kiina luottaa Suomeen ja talousjärjestelmämme toimivuuteen. Suomi on kautta aikojen käynyt reipashenkistä kauppaa Venäjän kanssa. Presidentti Putin mielellään rakentaa suhteita suoraan eri maiden huippujohtajiin. Seuraavissa Suomen presidentin vaaleissa ratkaistaan millaiset kahdenkeskiset suhteet tulevat edesauttamaan suhteita Venäjälle.Väittäisin, että varapääjohtaja Sauli Niinistö istuisi hyvin Putinin kanssa yhteisissä neuvottelupöydissä.

Lentokonedraama on vain pieni episodi aloitettaessa todelliset suhdeneuvottelut niin polittisesti kuin kaupallisesti. Suomen Venäjän kauppa kasvaa koko ajan. Vientiteollisuudellemme mahdollisuudet ovat merkittävät, kuten myös kasvava Kiinan kauppa. Kiinan kauppamme on tasapainossa. Venäjältä me tarvitsemme raaka-aineita sekä tärkeitä huippukeksintöjä, mitä Venäjän avaruusteollisuus on keksinyt jo Neuvostoliiton aikana.

Suomi voi olla tulevaisuudessa arvostettu konsultti ratkaistaessa suuria kauppoja mm. Kiinan, Venäjän ja USA:n kesken. Nyt on jo merkkejä siitä luottamuksesta mitä esim. Kiina osoittaa Suomea kohtaan neuvoteltaessa merkittävän suurista kaupallisista operaatioista Kiinan ja kolmannen osapuolen kanssa. Suomalaiseen insinööritaitoon luotetaan; niin myös Venäjällä. Venäjän presidentti Putin tarvitsee myös Suomesta henkilökohtaiset suhteet kuten hänellä on mm. Italian pääministeriin Berlusconiin ja Saksan Schröderiin.

On syytä palauttaa mieliin ketkä seisoivat rinnakkain, kun Moskovassa vietettiin Suuren Isänmaallisen sodan päättymisen 60 v. juhlia. Laskettaessa Tuntemattoman sotilaan haudalle seppeleitä, rinnakkain olivat Putinin vierellä USA:n presidentti Bush ja toisella puolella Kiinan presidentti Hu Jintao.

Kiinalaisia johdetaan hitaasti kiiruhtaen ja kokemuksia keräten


Vasemmalta: Ohjelman selostaja, taikurit, herra Yao Jin Fen ja rouva Qin Ming Xiao, laulaja, herra Liu Wei Wei, laulaja, rouva Lei Jia, laulaja, herra Yan Wei Wen, laulaja, rouva Dong Wen Hua sekä erhu-soittaja herra Chen Jun. Ryhmää markkinoidaan ympäri maailmaa nimella: Chinese Art Troupe 2006. Ryhmän johtaja on herra Liu Hui. Overseas Chinese Affairs Office of the State Council of P.R.China.

Helsingin Itäkeskuksen STOA:ssa oli 18. helmikuuta 2006 erittäin korkeatasoinen kiinalaisten taiteilijoiden esiintymisilta. Liput olivat loppuunmyydyt. Esiintyjinä Kiinan kaikkein korkeinta ja suosituinta tasoa olevia laulajia, soittajia ja taikureita. Kuva otettu klo 20:50, Photo by Ilu 2006. IMG_3126.JPG. 1/60s, f2.8, 5,4mm. Canon IXUS, 2,1Mb.

YLE dokumentoi 10.8. kiinalaisten omaa versiota kommunistisesta ohjauksesta ohjelmassa, jossa haastateltiin mm. kiinalaisittain länsimaalaistuvan valtionyhtiön ylintä johtoa. Niin Kiinassa kuin Venäjällä on ollut vuosisataiset keisarien ja tsaarien perinteet. Kiinassa keisarien dynastiat olivat voimissaan tuhansia vuosia. Keisarien, tsaarien ja kommunistien välillä on yhteinen piirre; keskusjohteisuus. Valta on aina keskittynyt pyramidien huipulle, tosin Suomi on lyhytjänteisesti, mutta innolla purkanut presidenttimme valtaoikeuksia. Vallankäyttäjien valinta millaisellakin vaalijärjestelmällä sekä kuka/ketkä valitsevat, on kansalaisnäkökulman keskipiste.

Kommunistinen järjestelmä ideoitiin Saksassa 1800-luvulla. Ideologiana se on teoreettisesti tarkasteltuna ihanteellinen ja tukee harmoonista tulevaisuuskehitystä tasapainossa luonnon kanssa. Ihmisen on ollut vain vaikea sopeutua liian idealistisiin systeemeihin. Olisikin mielenkiintoista olla kuulemassa tarkoin, kuinka perinnöltään tuhansia vuosia vanha Kiinan keisaridynastioihin perustuva perintö nykyisenä Kiinan kommunistisena keskushallintona on tulevaisuutensa suunnitellut. Haaste on jättiläismäinen ja kiinalaisittain evaluoituun markkinatalouteen siirtyminen ei voi täysin naarmuitta tapahtua.

Kiinassa on ollut hyvin vähän aikaa historiaansa nähden perikommunistinen järjestelmä. 1920-luvulla Kiinan käänteentekevä puhemies Mao Zedong ohjasi maansa rautaisella otteella uuteen elämäntapaan soveltaen kuitenkin punaisten leimojen vuosituhantista mentaliteettia. Mao oli aikakautensa johtaja, jolla oli sijansa kehityksessä ja kokemuksien luonnissa. Yhtä radikaalin kurssireivauksen teki Kiinan pieni-suuri voimamies presidentti Deng Xiaoping, jonka strateginen muutos kehoituksella tulla rikkaaksi avasi jättiläisvaltion loputtomat ihmisvoimavarat nykyisin hyvin joka paikassa tunnettuun taloudelliseen nousuun.

Kiinalainen kehoitus tulla rikkaaksi voi tarkoittaa länsimaalaisen mammonan ohella myös jotain muuta, joka voi perustua myös kommunistisen aikakauden edeltäviin kokemuksiin ja jota meillä länsimaissa rahanhuuruisten lasiemme vuoksi ei havaita. Dynastioiden aikana Kiinassa vallitsi mm. Han-kaudella 2000 vuotta sitten korkea sivistyskulttuuri, luoden mm. Kungfutselaisen ajattelutavan, jolla voi olla sijansa myös tänä päivänä. Historiantutkimus kertoo, että "Pekingin mies" katseli yhteistä aurinkoamme jo 300.000 vuotta sitten.

Kiina maailman väkirikkaimpana valtiona, mitä se on ollut koko ikimuistoisen historiansa ajan, vaatii monien kansallisryhmien, kielimurteiden ja historiaperintöjensä vuoksi vahvan keskushallinnon. Keskushallinto on ikäänkuin kaikkivoivan keisarin silmien valvontaa ja laajasti ottaen kansalaisten edun mukaista. Kiinan nykyistä talouskehitystä viedään eteenpäin vyöhykkeittäin, koska mikään systeemi ei voi kerralla nostaa yli tuhatta miljoonaa ihmistä uudelle "rikkauden tasolle". Kiinan rannikkoseutu Deng Xiaopingin määritysten mukaisesti on Shanghai etunenässään edennyt uudelle tasolle hengästyttävällä vauhdilla.

Toinen aalto on varmaankin seuraava "kehä" rannikolta sisämaahan päin. Keskushallinto aikansa tuettuaan ensimmäistä ns. rannikkokehää siirtää painopistettä kohti nykyisen vaurausalueen työvoimareservialueille. Kehitysvyöhykkeiden määrää ja aikataulua emme länsimaissa tarkasti tunne.

Mikäli Kiina olisi laskettu Neuvostoliitto - Venäjä kehityksen kaltaiseen menoon, olisi tuloksena ollut koko maailmaa kosketteleva dramaattinen tapahtumasarja. Vain "keisarien silmälläpidon alaisena" voi hallittu kehitys olla mahdollista Kiinan kokoisessa valtiossa. Kaikissa maailman maissa on oppositio, niin myös Kiinassa. Merkittävää on se, kuinka pieni on Kiinan oppositio, ja uskotaankin, että systeemikehitys Kiinassa valvoo pitkällä aikajänteellä ylivoimaista osaa koko kansakunnan edun kehitystä. Voimakkaassa kasvunvaiheessa ei voi olla 100 prosenttisesti kaikille mieliksi, näin se on ollut myös omassa länsimaisessa kehityksessämme. Anarkistiset järjestelmät loppuivat siihen, kun Aatami sai vierelleen Eevan. "Vapauden kehdossa" USA:ssa yhteiskuntavalvonta ei kalpene minkään järjestelmän edessä.

Kiinassa valta on keskitetty kuten Venäjällä ja USA:ssa. Kaikissa näissä maissa on voimakas presidentti. Osaltaan myös näissä mainituissa maissa on aluehallinto, joka useasti saa kansalaiset "takajaloilleen" ja aika-ajoin pyytäen keskusvaltaa tai liittovaltiota apuun ratkaisemaan alueellisia ongelmia. On sanottu, että suurissa yhteiskunnallisisa muutoksissa siirtymäkausi on kolme-neljä sukupolvea, koska viimeisenkin vanhan mallin edustajan tulee siirtyä taivaalliseen edunvalvontaan nuorempien sukupolvien siirtyessä hallitsemaan uutta. Näyttäisi siltä, että Kiinassa viedään molempia menetelmiä yhtäaikaa eteenpäin uuden systeemin hitaasti kiiruhtaen vanhan hiipuessa hallitusti ja huomaamatta unholaan, säilyttäen kuitenkin pitkän historian voimakkaimmat ja hyödyllisimmät perinteet.

Yhteisenä nimittäjänä voidaan sanoa, että nyt kehittyvien maiden valtaideologia perustuu vahvaan ja keskitettyyn vallankäyttöön, kuten se on ollut myös mm. USA:ssa koko sen historian ajan. Tarkasteltaessa historiaa huomataan vanhojen suurkulttuurien; mm. kiinalaisuuden, osmaanien, inkojen ja atsteekkien, roomalaisten, Egyptin faaraoiden ja Mongolian suurkaanien suuruuden perustuneen valtapyramidien huipuille. Vallankäyttö vaikeina aikoina, viime kädessä kansalaisedullisesti, tapahtuu suoraviivaisella mentaliteetilla.

Kiina rakentaa omalla tavallaan pitkää historiaansa hyödyntäen uutta ajallensa sopivaa yhteiskuntaa toivoen säilyttävänsä parhaat ominaisuudet ja kokemukset painottaen, että koko maailmaa ei voi yhdestä maasta hallita. Koko maapallon elinehto on harmonia ja kullekin "jalanjälkensä" kokoinen osuus yhteisistä luonnonvaroistamme, kuten kaikki energia on meille aina tullut yhteisestä auringosta, jota mikään maa ei voi omistaa ja hallita.


Ilkka Luoma

tiistaina, elokuuta 09, 2005

Vakava ja ylevä Finlandia puhuttaa yli rajojen

Kuuluisa Sibelius monumentti Helsingissä. Kuvan "urkuputket" ovat eräs suosituimmista nähtävyyksistä ulkomaalaisten keskuudessa heidän nopeasti pyrähtäessään Helsingin läpi Pietariin, Tukholmaan tai muualle Keski-Eurooppaan. Kuva: DSC_11510.JPG. 14. huhtikuuta 2006, klo 13:23. 1/320s, f3.5, 27mm. Photo by Ilu 2006. Nikon D70.

Helsingin Sanomat julkisti SunnuntaiDepatissaan Antti Vihisen kynällä arvostelua Finlandian käytöstä kansallisiin ja henkeä nostattaviin tarpeisiin. Sibelius sävelsi Finlandian 1800-luvun lopun lehdistön tilauksesta kansallisen identiteetimme vahvistamiseksi. Finlandia on melankolinen, mutta toivoa herättävä ryhdikäs kansallishenkeä nostattava teos. Finlandiaan ovat myös monet ulkomaat ja ulkomaalaiset ihastuneet sen vahvan ja puhuttelevan soinnin takia. Onpa se joskus valittu kansallishymniksikin. Finlandialla on aina ollut Suomessa kansallinen leima ja yhtä arvokkaana kuin saksalaissäveltäjän Maamme-laulu, se nostattaa tunteita ja yhteenkuuluvuuden henkeä.

Sävellys on aina säveltäjänsä hengentuotos, joka on julkistuksessaan tarkoitettu yleisölle kuunneltavaksi. Säveltäjä julkistaessaan teoksensa luovuttaa sen vapaaseen käyttöön ilman käyttöohjeita. Finlandia on tilattu orastavan itsenäisyyskaipuun aattona viestittämään tuntoja airueeksi kuten lippu joukkojen eteen kuljetettavaksi. Lippu ja musiikki ovat aina kuuluneet hengen nostatukseen ja yhteenkuuluvuuden vahvistamiseen. Kansa ja ihminen ottavat musiikin omakseen tai ei. Tietääkseni Sibelius ei kieltänyt Finlandia-sävellyksen käyttöä sen erityisemmin miltään ryhmältä tai kansalta; en myöskään tiedä ketään säveltäjää, joka olisi rajoittanut teostensa kuuntelijoita.

Finlandia oli aikakautensa tuote, jonka elinkaareksi on muodostunut kestosuosio. Finlandian melankolia toivon kipinässään puhuttaa yhä ja epäilemattä tulee puhuttamaan myöhemminkin. Musiikki on yli rajojen universaalisti toimiva kooste, jossa vapaan ihmisen valinta ottaa omakseen itseään hyväilevän ja miellyttävän esityksen. Erityisesti jos musiikissa ei ole kieleen liittyviä rasitteita, on se laajimmillaan globaali-ilmiö, kuten monet tunnetut esiintyjät ja säveltäjät ovat ilokseen huomanneet. Musiikki voi parhaimmillaan yhdistää ihmisyyttä ja solidaarisuutta, vaikkapa kuuluisa "kansainvälinen" on monien valinta edelleen niin valtioiden - kuin yksityistenkin osalta.

Musiikkia ei voi kieltää, se voi vain menestyä tai vaipua unholaan. Finlandia herättää perinteellisesti kansallistunnetta Suomessa ja sen väkevän matalaääninen tunnemyrskyä enteilevä osakohtaus viehättää ja puhuttelee joukkoja sekä yhtenäisyyteen pyrkiviä ryhmiä. Finlandia on suomalainen mestariteos, josta on syytä olla ylpeä. Sen kieltäminen tai käyttöohjeistaminen ei kuulu kuin tekijälleen ja ilmeisesti jälkeen päin ei ole löytynyt jälkisäädöstä, jossa Finlandialle olisi asetettu käyttörajoituksia. Musiikki ja sävelistä syntyvä tunne on aidosti yli rajojen tapahtuvaa positiivista yhteisymmärrystä, jolle ei voi asettaa rajoitteita. Finlandia on suomalaisille ihmisille ja kaikille niille, jotka siitä pitävät. Sävel toimii sanattomasti yhteisymmärryksen nimissä yhtenäistämään ihmiskuntaa.

maanantaina, elokuuta 08, 2005

Блиц-визит Путина

Илкка Луома (Ilkka Luoma), "Turun Sanomat", Финляндия, от 08 августа 2005, Опубликовано на сайте inosmi.ru 2005/08/08

Путин - это неоспоримое явление в России. Он пышет силой, решимостью, а тембр его мягкого голоса завораживает женщин-матерей, в любые времена важных для России женщин-матерей.
Существует, правда, только одна загвоздка: матери России протестуют против того, что их сыновья проливают свою кровь в Чечне. У нас в Финляндии может существовать свое мнение о ситуации в Чечне. Владимир Путин - сильная личность, и было бы недальновидным и бесперспективным обсуждать с ним вопросы и проблемы, к нам не относящиеся, тем более, что положение не изменится, если даже мы будем настаивать на своей позиции. Наша задача - обустроить собственную страну во всех отношениях.


Важно обсуждать те дела, которые приносят пользу и нам и России. Объем взаимной торговли растет и постоянно создает новые возможности. Путин - игрок, он строит свои личные связи с лидерами западных стран, руководителями, которые стремятся к гегемонии, как и сам хозяин России. В ситуации приближающихся в нашей стране очередных выборов президента республики решаются и проблемы эффективности развития отношений с Россией. Взаимоотношения наших стран и далее будут иметь свою непреходящую ценность, несмотря на решения, принимаемые в Брюсселе.


Интересно отметить, что Россия не вкладывает никаких средств, например, в обустройство Выборга, и нет никаких признаков, что позиция в этом вопросе изменится. Выборг и Карелия станут в будущем предметом торга, в котором по возможности примет участие и Финляндия. Путин отстраивает Россию как сильное государство, жители которого имели бы достаточно высокий уровень жизни. Город Москва богатеет на глазах - у стороннего наблюдателя такой темп развития дух захватывает.
Финляндия могла бы быть ближайшим торговым партнером: у нас есть те навыки, которые пригодились бы и были бы использованы в России. А Россия имеет то, чего нет у нас: нефть и другое сырье и, что вызывает некоторое удивление, разработки в области высоких технологий. После дополнительной обработки в Финляндии продукцию (из России) можно предлагать на реализацию в третьи страны.


Термин "финляндизация" сегодня уже не в моде. Такое слово применяют по инерции криворотые критики. Нам не надо прикидываться святошами: нам выгодно развивать отношения взаимного уважения с самым главным в мире источником сырья. Нам не следует вмешиваться в дела, нас не касающиеся; мы ведь не любим, когда вмешиваются в наши дела.


Сейчас у Финляндии особое положение в отношении России. Путин прекрасно информирован о том, как мы стремимся к возврату (утраченной) Карелии. Как победитель - Россия, будучи правопреемницей СССР, сама решит, когда наступит момент для начала переговоров о дальнейшей судьбе Карелии. Фактом является то, что российский народ хорошо усвоил уроки истории и знает, что финны упорные и упрямые люди, которые способны выжить в сложных условиях. Россия уважает боевой несгибаемый дух наших отцов, проявленный ими в годы "Зимней войны" 1939-1940.
Не надо забывать, что главный враг Советского Союза - Германия имеет сейчас хорошие связи с Россией. Путин знает о высказываниях нашего президента относительно сепаратности боевых действий (Финляндии против СССР в 1941-1944 годах). Это высказывание до сих пор с трудом усваивается как в Германии, так и в России. Это пятно на наших возможностях. Уже давно пора на уровне государств рассказать всю правду до исчерпывающего конца.


Несмотря на такое пятно, Финляндия занимает свою нишу: в городах на востоке нашей страны покупатели из России способствуют поддержанию экономической жизни и сохранению многих рабочих мест. А Санкт-Петербург - вообще сокровищница для Финляндии, ибо этот город мог бы поддержать экономический рост во всей Восточной Финляндии. Санкт-Петербург - город Путина и его сердце никогда не забудет Питера.


Маршал Маннергейм знал значение Ленинграда и был отблагодарен Сталиным за свое решение, принятое во время войны. Отказ нашего маршала от атак непосредственно против Ленинграда не был сепаратной войной, а сепаратным, отдельным решением в годы той войны, когда Германия была союзницей, "братом" Финляндии по оружию.Санкт-Петербург может стать "рыночным подарком" для нас. Карелия при содействии финнов могла бы стать привлекательным рынком товаров и услуг для населения Ленинградской области, населения, равного численности жителей всей Финляндии.

Olisi kehittävää ja kaukokatseista tutustua maaseudun mahdollisuuksiin

Maaseutu esittäytyy Tampereella. Kaupunkilaisilla on muistoja elvyttävä mahdollisuus rikastuttaa tuntemustaan ruoan alkulähteistä ja isien historiasta, modernisti. Myös juniorimme saavat tuntumaa maaseudun väkevän luonnonmukaisiin aistikokemuksiin; samalla todeten, että maito tulee sittenkin lehmästä. Vakavasti ottaen kaupunkilaisten on syytä palauttaa mieliin maaseudun juuret nykyisen globalisaation riepotellessa työnjakoa. Maaseutu on meille suomalaisille tulevaisuuden ratkaisu.

Kansainvälinen työn uudelleen jako poistaa meiltä ihmistyövaltaisen liukuhihnatuotannon. Meidän markkinat ovat niin pienet, että suunnitteluvoimakin siirtyy osaksi markkinoiden keskelle vastaamaan sitä kysyntää, mitä itse massakulutuskeskittymät vaativat.

Suomi on kelvollisen asumisen pinta-ala / asukasluku suhteessa merkittävän suuri maa. Me voisimme ottaa Suomeen 10-20 miljoonaa uutta ihmistä, siksi suuri olisi kykymme tuottaa ruokaa ja erinomaista asumisympäristöä. Näinhän me emme tee, vaan rikkautemme on suuri asumis- ja elämiskelvollinen pinta-ala, lisäksi vesistömme ovat poikkeuksellisen laajat. Maailmalla on suuri puute puhtaasta vedestä; meillä ei ole. Meillä on mahdollisuus hiljaisuuteen, joka on kovaa valuuttaa ruuhkautuneissa maissa.

Väestömme voi hajaantua uudelleen maaseudulle ja taajamiin, kun suuret ihmisvaltaiset liukuhihnat poistuvat ja joudumme pohtimaan ja tuote- sekä palvelukehittämään toimintamme uusia haasteita vastaaviksi. Maaseudun arvo tulee kasvamaan ja sen tuotantokyky tulee nousemaan ja ratkaisemaan keskinäistä ja sisäistä työnjakoamme. Sisäalueellinen lähituotanto kaikkine palveluineen antaa runsaasti uutta työtä. Luonnonmukaiset tavat tuottaa ruokaa antavat myös uusia työtehtäviä. Suuri osa työvoimasta keskittyy palvelemaan toinen toisiamme tuottaen palveluita ja kotoperäisiä tuotteita ilman ulkomaankauppaa. Tavarat ja raaka-aineet, jotka on pakko tuoda, maksetaan erikoistumisen myötä olevalla huippuosaamisella, mitä myymme kehittyville markkinoille mm. Kiinaan.

Maaseutu on Suomessa puhdas ja valmis ottamaan vastaan suuret joukot paluumuuttajia alkaen suurista ikäluokista, jotka jäävät ansaitsemalleen eläkkeelle. Nyt onkin viisasta perehtyä isiemme perinteisiin; tässä maatalousesittäytymiset ovat rikastuttava tapahtuma, jossa jo pelkästään kotieläinkunnan esittäytyminen lapsillemme on riemastuttavaa. Monet maaseudun hyötyeläimet ovat tuiki tuntemattomia kaupunkilaisserkuille.

Yhteisöllisyys, tarpeellisuuden tuntu sekä hyväksyttävyys kohtaa inhimillisemmin pienemmissä yhteisöissä mitä maaseutupitäjämme edustavat. Kaikkein pienimmät kunnat tulee yhdistää tarkoituksenmukaisesti ja muodostaa niistä elinvoimaisia ja ihmisläheisiä keskittymiä noin 20-35 tuhannen kansalaisen kuntayhteisöiksi. Pinta-alamme on nyt syytä ottaa aivan uuteen tarkasteluun; näin puramme yksinäisyyttä, ruuhkaisuutta ja unohtuneisuutta "suurista" kaupungeistamme.

Maaseudulla emme tarvitse niin suurta palkkaakaan, jota joka tapauksessa joudumme alentamaan pitääksemme kilpailukykymme kunnossa ulkomaankauppaa varten. Elämisenarvot asettuvat kuin luonnostaan aivan uuteen arvoasetelmaan, jossa itse elämisen laadulla on suurempi merkitys kuin kulutusvoimalla. Kuljemme kohti todellista elämisen uusreformia.

Venäläiset reagoivat kirjoitukseen Turun Sanomissa ...

"Lainaus venäjänkieliseltä sivustolta www.inosmi.ru "

Блиц-визит Путина

Илкка Луома (Ilkka Luoma), "Turun Sanomat", Финляндия, от 08 августа 2005, Опубликовано на сайте
inosmi.ru 2005/08/08

Путин - это неоспоримое явление в России. Он пышет силой, решимостью, а тембр его мягкого голоса завораживает женщин-матерей, в любые времена важных для России женщин-матерей.
Существует, правда, только одна загвоздка: матери России протестуют против того, что их сыновья проливают свою кровь в Чечне. У нас в Финляндии может существовать свое мнение о ситуации в Чечне. Владимир Путин - сильная личность, и было бы недальновидным и бесперспективным обсуждать с ним вопросы и проблемы, к нам не относящиеся, тем более, что положение не изменится, если даже мы будем настаивать на своей позиции. Наша задача - обустроить собственную страну во всех отношениях.


Важно обсуждать те дела, которые приносят пользу и нам и России. Объем взаимной торговли растет и постоянно создает новые возможности. Путин - игрок, он строит свои личные связи с лидерами западных стран, руководителями, которые стремятся к гегемонии, как и сам хозяин России. В ситуации приближающихся в нашей стране очередных выборов президента республики решаются и проблемы эффективности развития отношений с Россией. Взаимоотношения наших стран и далее будут иметь свою непреходящую ценность, несмотря на решения, принимаемые в Брюсселе.

Интересно отметить, что Россия не вкладывает никаких средств, например, в обустройство Выборга, и нет никаких признаков, что позиция в этом вопросе изменится. Выборг и Карелия станут в будущем предметом торга, в котором по возможности примет участие и Финляндия. Путин отстраивает Россию как сильное государство, жители которого имели бы достаточно высокий уровень жизни. Город Москва богатеет на глазах - у стороннего наблюдателя такой темп развития дух захватывает.
Финляндия могла бы быть ближайшим торговым партнером: у нас есть те навыки, которые пригодились бы и были бы использованы в России. А Россия имеет то, чего нет у нас: нефть и другое сырье и, что вызывает некоторое удивление, разработки в области высоких технологий. После дополнительной обработки в Финляндии продукцию (из России) можно предлагать на реализацию в третьи страны.

Термин "финляндизация" сегодня уже не в моде. Такое слово применяют по инерции криворотые критики. Нам не надо прикидываться святошами: нам выгодно развивать отношения взаимного уважения с самым главным в мире источником сырья. Нам не следует вмешиваться в дела, нас не касающиеся; мы ведь не любим, когда вмешиваются в наши дела.
Сейчас у Финляндии особое положение в отношении России. Путин прекрасно информирован о том, как мы стремимся к возврату (утраченной) Карелии. Как победитель - Россия, будучи правопреемницей СССР, сама решит, когда наступит момент для начала переговоров о дальнейшей судьбе Карелии. Фактом является то, что российский народ хорошо усвоил уроки истории и знает, что финны упорные и упрямые люди, которые способны выжить в сложных условиях. Россия уважает боевой несгибаемый дух наших отцов, проявленный ими в годы "Зимней войны" 1939-1940.
Не надо забывать, что главный враг Советского Союза - Германия имеет сейчас хорошие связи с Россией. Путин знает о высказываниях нашего президента относительно сепаратности боевых действий (Финляндии против СССР в 1941-1944 годах). Это высказывание до сих пор с трудом усваивается как в Германии, так и в России. Это пятно на наших возможностях. Уже давно пора на уровне государств рассказать всю правду до исчерпывающего конца.
Несмотря на такое пятно, Финляндия занимает свою нишу: в городах на востоке нашей страны покупатели из России способствуют поддержанию экономической жизни и сохранению многих рабочих мест. А Санкт-Петербург - вообще сокровищница для Финляндии, ибо этот город мог бы поддержать экономический рост во всей Восточной Финляндии. Санкт-Петербург - город Путина и его сердце никогда не забудет Питера.

Маршал Маннергейм знал значение Ленинграда и был отблагодарен Сталиным за свое решение, принятое во время войны. Отказ нашего маршала от атак непосредственно против Ленинграда не был сепаратной войной, а сепаратным, отдельным решением в годы той войны, когда Германия была союзницей, "братом" Финляндии по оружию.

Санкт-Петербург может стать "рыночным подарком" для нас. Карелия при содействии финнов могла бы стать привлекательным рынком товаров и услуг для населения Ленинградской области, населения, равного численности жителей всей Финляндии.

sunnuntaina, elokuuta 07, 2005

"Ihmiset eivät voi asua täysin tasapainoisesti hajautuneena"

Englanti ja Ranska kiistelevät EU-rahanjaosta; Suomi joutuu samalla tavalla EU:n laidalla kamppailemaan yhteisen rahan osuudestaan. Erimielisyys on näin valmis. Suomessakin alueellisuus on eri arvoista. StoraEnso suunnittelee paperikoneen siirtoa Euroopasta Kiinaan. Tiivistynyt ihmisjoukko tuottaa aina enemmän kuin harvaan asutut alueet.

Välimatka lisää aina kuljetuskustannuksia, siis panoksia on lisättävä. Keskittäminen ja erikoistuminen tuottaa suurimmat voitot saavutettaessa massatuotannon edut. Aina ja joka paikassa ihmiset ovat vetäneet kotiin päin, niin Suomen syrjäseuduilla, jonne haalitaan etelän verokertymiä ylläpitämään elon mahdollisuuksia. Samalla tavalla EU on esim. pumpannut systemaattisesti Irlantiin pitkällä aikavälillä rahaa piristämään maan toimeliaisuutta onnistuen siinä hyvin.

Suomalaisen maakunnan sisällä havaitaan myös alueellistumista; yleensä maakunnan keskuksena on alueellisesti ottaen vireä ja toimelias keskus, esimerkkeinä ovat lähes kaikki "maakuntapääkaupungit". Maakunnan reuna-alueet jäävät aina "pääkaupunkinsa" varjoon. Tässäkin toimii nuo samat tiivistymisen mukanaan tuomat edut ja haitat. Eriarvoisuus on aina olemassa, kun asutus ei ole tasapuolisesti jakaantunut.

Kaupungeissa on aina esim.pelattu junioritoimintana kaupunginosa jalkapalloa ja jääkiekkoa taistellen koko kaupungin mestaruudesta. Samalla tavalla eri kaupunginosat kilpailevat yhteisistä maarärahoista piristämään juuri omaa toimintapiiriä. Helsingissä pelättiin ydinkeskustan näivettyvän muutama vuosi sitten kaupungin laitamille nousseiden jättiläistavaratalokeskittymien vuoksi. Helsingin Kamppi valmistuu torjumaan tätä uhkaa. Samoin Kampin valmistuminen uhkaa tässä tapauksessa esim. Kaisaniemen houkuttelevuutta. Välimatkat ovat suhteellisia, kysymys on suosiosta ja ostovoiman käytöstä.

Elomme on jatkuvaa kamppailua alueiden, kaupunkien, maakuntien, valtioiden ja maanosien keskinäistä taistelua markkinatalouden ehdoin. Periaatteessa suurimmat tiivistymät keräävät rahavirralliset voitot kärsien suurimmista ruuhkista ja saasteista. Samaan aikaan pienemmällä kulutusintoilulla ja ostovoiman käytöllä saavutetaan haja-asutusalueilla puhtaampaa ja rauhallisempaa elämäntasoa tosin ikääntymisen varjolla. Yhteisenä piirteenä on hälyttävä yksinoloon ajautuminen.

Suomi on suuren pinta-alansa johdosta ja vaihtelevan luontonsa sekä värikkäiden murrealueidensa osalta erinomainen esimerkki erilaisuuden ominaisuuksista, jotka ovat kansakuntamme ylivoimainen rikkaus. Suomi on maailmanlaajuisesti ajatellen onnistunut toimissaan mallikelpoisesti.

Pohjamme on kunnossa, kunhan torjumme työpaikkojemme valumisen suurempiin väestökeskittymiin. Torjuntataistelu on aloitettava nyt. Suomen hallitus asettakoon kyvykkäimmän ja laajapohjaisimman ydinryhmän pelastamaan työpaikkamme. Tässä on uudelle SDP:n puheenjohtajalle ensimmäinen näytönpaikka lunastamaan odotukset Suomen suurimman puolueen johtajana. Puolueet voisivat ensimmäisen kerran katsoa myös ympärilleen. Tämä kansallisuuden ryhmä saisi aikaa kuusi kuukautta löytää ratkaisut, joiden takana olisivat kaikki suuret puolueet ja edunvalvontaryhmät.


Ilkka Luoma

lauantaina, elokuuta 06, 2005

Festarien musiikki ja kuuntelijoiden ryhmätunnukset viestivät yhteenkuuluvuutta

Ankkarock 6.elokuuta 2005. Englantilainen 1970-luvun rock-yhtye Uriah Heep, josta oli jäljellä enään kitaristi mr. Box. Photo by Ilu



Elokuun 6. päivä oli miellyttävä tilaisuus huomata, että musiikki yhdistää eri ikäluokkia. Englantilainen jo 1970-luvulla listojen kärjessä komeillut yli 50-kymppisten omalaiseensa rockiin erikostunut yhtye sytytti ihmiset 16 ikävuodesta yli viisikymppisiin.

Oli myöskin ilolla merkille pantavaa, että ikäluokilla ei ole merkitystä itse fiiliksen aikaansaajana; voidaan sanoa, että Uriah Heep yhtye veti niin kovan session, että heti kohta seuraavalla lavalla esiintynyt suomalainen maataloustermistöön kuuluva yhtye nuoresta iästään huolimatta ei saanut sen sytyttävämpää menoa. Voidaan päinvastoin sanoa, että yli 30-vuotinen kokemus näkyi ja tuntui; oli ihaltavaa nähdä, kuinka rautainen kokemus ja taito sytytti koko yleisön villiin menoon.

Tarkkaan katsoen suomalainen Apulanta iski nuorempien kuulijoiden mieltymyshermosoluihin sen vuoksi, että musiikin tahdissa pystyi hyppimään ylös-alas liikettä. Lisäksi Apulanta viehätti luonteikkaan välittömällä spiikkityylillään, joka selvästi sopi suomalaiseen nuorisomakuun. Uriah Heep kirvoitti kuuntelijat nostamaan peukalonsa tai etusormensa positiiviseen myötämielisyysliikkeeseen. Niin ylös-alas hyppely kuin positiiviset sormiliikkeet ovat ihmiskunnalle vuosituhansia vanhoja rituaaliliikkeitä; näin voimakkaasti meissä istuu ikiaikaiset shamaani- ja poppamies mystiikkatavat.

Mielenkiintoisinta oli se, että festaritapahtumassa ei esiintynyt ainakaan lauantaipäivänä mitään väkivaltaa. Ihmiset nauttivat kuulemistaan ääniaalloista, visuaalisuudesta sekä paineaalloista, mitä ylisuuri bassojen jytkähtely aikaansai rintakehissä. Festarit ovat kesän helmiä ja kysellessäni useat nuoret olivat varsinaisia festarifaneja; siksi monissa tapahtumissa oli yhteenkuuluvaisuutta haettu, koska festarimusiikin iloittelussa ei ole meidän aikuisten valtahegemoniaa ja manipulointia.

Yhteenkuuluvuus ilmineerautui niin pukeutumisena kuin itsensä maalaamisena. Mukana oli mustanpuhuvia gootteja, välkehtivää ketjukansaa, tietysti taviksia sekä mm. longhair hevareita. Jokaiselle oli jotain ja jokainen oli ryhmittymänä yhtä arvokas ja sallittu. Festarit ovat rakastamansa musiikin kuuntelun lisäksi itsensä esillepanoa. Esillepano on ilmaus kuulua johonkin ryhmään; ihminen sosiaalisena eläimenä tarvitsee hyväksyntää ja yhteisöön kuulumisen tunnetta. Näin on myös arkiharmaassa siviilielämässämmekin; festareilla vain rituaalit ja merkistöt kuulumisesta tuodaan selkeästi kaikille katsottavaksi.

Musiikki yhdistää; näin voitiin todeta elokuun kuudentena; tämä festari oli ikäluokkien sulautumista ja yhteenkuuluvuutta yhteensopivuuden ja yhteisenhengen nimissä ilman ihmisten väkivaltaa. Sattumalta tämä lauantai 6.8.2005 oli myöskin muistojuhla maailman suurimman väkivallan osoituksen 60-vuotis-surujuhlalle; amerikkalaiset demokratiakuuluttajat pudottivat varoittamatta atomipommin viattomien siviilien päälle Japanin Hiroshimassa 6.8.1945.

Samana festaripäivänä suomalaiset saivat kiitosta erinomaisesti järjestetystä yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailujen avajaisista kaikkien kansojen yhteisenä ja reiluna kilpailuna yhteensaattajaksi kaikille maailman kansoille. Pohjois-Karjalan Kiteeltä kotoisin oleva Nightwish-yhtye yhtenä esiintyjistä julisti yhdistävästi musiikin sanoman viestiä tasapuolisesta koko maailmalle. Kyseinen Nightwish yhtye todennäköisesti hullaannutti myös seuraavan päivän festareissa koko yleisönsä.


Ilkka Luoma

perjantaina, elokuuta 05, 2005

Yhteiset asiat ovat alkaneet kiinnostamaan EU-kansalaisia

Äänestysvilkkaus on perinteellisesti ollut hyvin laimeaa kun Brysselin asioista on äänestetty. Ranskalaiset ja hollantilaiset osoittivat aktiivisuutta kumotessaan esitetyn mallisen perustuslaillisen sopimuksen kohdaltansa. Vastakkainen mielipide Brysselin linjalle ei kerro EU-vastaisuudesta; se kertoo kansalaiskeskustelun alkaneen arvioitaessa linjaa, joka tulee koskettelemaan satoja miljoonia ihmisiä.

Passiivisuus on huolestuttavin asia; jos yhteiset asiat eivät kiinnosta, on se merkki koko järjestelmän tarpeettomuudesta. On parempi, että kansalaiset romuttavat nykyjohdon esityksen yhteisistä asioista kuin se, että ei haluta ottaa mitään kantaa meitä kaikkia koskeviin malleihin. Ranska ja Hollanti ovat avanneet todellisen kansalaiskeskustelun, jonka polttopisteeseen joutuivat kansalle etäiset Bryssel byrokraatit ja nykyiset maakohtaiset johtajat.

Perustuslaillisen sopimuksen nykymuodon kariutuminen Ranskan ja Hollannin osalta ei ole kansalaiskysymys, vaan puhtaasti johdollinen kysymys. Kansan ei tarvitse mennä peilin ääreen, vaan johtajien, jotka tohkeissaan katsovat päätösprosessien ja yhteisten asioiden kuuluvan norsunluutorneihin ja EU-virkakoneiston loputtomille käytäville. EU hallinnon on tultava kansalaisten keskuuteen kansalaisten ehdoilla. Voitaisiin myös ehkä todeta, että nykymalliset mepit ja virkabyrokraatit ovat oman evoluutionsa tehneet ja uuden sukupolven eurooppalaiset voivat astua tilalle. EU:n rikkaus on aktiivinen ja innovatiivinen oman koneistonsa tuotekehitys. EU on nouseva ja mm. Yhdysvallat taantuva järjestelmä.

Euroopan keskeinen asema maailmanjärjestyksessä on poistunut ja eurooppalainen vaikutus on enää lähinnä kulttuurillinen ja imagollinen. Eurooppa koetaan hajanaisena linjansa etsijänä. Ranska ja Hollanti antoivat nyt todellisen sysäyksen pohdintaan mikä on yhteisen eurooppainstituution tuleva linja. Eurooppalaiset tietävät maapallon polarisoituneen uudelle mantereelle Yhdysvaltoihin ja nouseviin Aasian jättiläisiin Intiaan ja erityisesti Kiinaan.

EU on tulevaisuuden liitto. EU:n asema tulee systemaattisesti johdonmukaisen linjauksen ja kansalaiskeskustelun jälkeen nousemaan merkittävään asemaan innovaatioidensa sekä kokemusrikkaan historiansa ansiosta. EU tarvitsee Venäjän ja Kiinan kumppanikseen jolloin maapallo saa Euroopasta yhden paino- ja keskipistealueen.

EU:lla on erinomainen asema yhtenäistyessään kumppanoida maapallon liukuhihnan Kiinan - ja maailman raaka-ainevaraston Venäjän kanssa. Tämä kolminaisuus on ylivoimainen yhteenliittymä. Suomalaisille tämä EU, Kiina ja Venäjä kolminaisuus antaa uskomattomat toimintamahdollisuudet. Kiina arvostaa Suomea luotettavana ja osaavana kumppanina; olemme heidän suunnitelmissaan mallimaa tasapainoisesta ja avoimesta kaupankäynnistä. Suomella ja Venäjällä on taas historialliset siteet; olemme kumppanoineet venäläisten kanssa niin hyvässä kuin pahassa. Suomi voi olla yhtenä osana järjesteltäessä kahden jättiläiset kaupallisia ja kulttuurillisia päämääriä.

Ilkka Luoma