torstaina, syyskuuta 29, 2005

Osuustoiminta toimii sinivalkoisen pääoman takuumiehenä

Marsalkka C.G.E. Mannerheimin omistuksessa ollut Kirkniemen kartano saneerattiin edesmenneen vuorineuvos Aarne J. Aarnion toimesta. Aarnion suvun luopuessa kartanosta, löytyi sille kansallisesti ja hoidollisesti pysyvyyden ja kotimaisuuden takuumies osuustoiminnasta. 

Kartanon maiden lähellä sijaitsee yksi vesistöystävällisimmistä paperitehtaista; se käyttää paperikiloa kohti ennätyksellisen vähän eli 8,4 litraa vettä, palauttaen sen puhtaana kiertoon.


Kaupunkilaiselle oli tarjolla rautaisannos suomalaista historiaa; 


sinivalkoisen pääoman kertomus kestävyydestä ja kasvusta Suomen yhdeksi merkittäväksi metsäteollisuuden yhteenliittymäksi. Vierailutapahtuman lopuksi saimme bussiin uunituoreen ilmoituksen myös suomalaisen pääoman tehneen suuria muutoksia varmentaakseen kilpailukykyään globaalissa työn uudelleen jaossa. 

Toivottavasti yhtymään valittu uusi johtaja, savonlinnalainen Kari Jordan  pystyy hyödyntämään sen osaamisen, mitä tämä osuustoiminnan metsäkeskittymä pitää sisällään, säilyttäen kotimaisen päätösvallan turvaamaan suomalaisen työn ja osaamisen jatkumista ja kehittymistä.


Osuustoiminnan juureva alku

Metsäteollisuuden osuustoiminnan historia on tukevasti ja juurevasti mullassa kasvattaen suomalaisten yksityishenkilöiden omaa metsää omien tuotantolaitosten jalostukseen. Yli 130.000 jäsentä on vahva perusta säilyttämään omistuksen Suomessa ja suomalaisten päätännässä. Suomi on menettänyt suuret määrät kansallista omistustaan ja päätösvaltaa ulkomaille; olemme jääneet rengeiksi monissa yhtiöissä, joilla oli merkitystä Suomi-kuvan nostossa maailmalle.



Osuustoiminta voisi kohdata uutta tulemistaan omistusmuotona, 


 ... koska näyttäisi siltä, että osuustoiminta pitää omistuksen Suomessa. On vain muutamia aikoja kun kaksi vahvaa osuustoiminnan linnoitusta SOK ja Osuuspankki vahvistivat asemiaan turvaamaan kotimaista osaamista, omistusta ja päätösvaltaa. 


Maaton mies on juureton vaikuttaja 

Meneillään olevat yt-neuvottelut koskevat kaikkia yhtiömuotoja, mutta olisi kuitenkin parempi, jos nuo neuvottelut voidaan käydä suomalaisessa omistuksessa. Tehtaan vienti suomalaisomisteisena pois maastamme on kuitenkin vaikeampi päätös, kuin nyt ulkomaalaisten hallitsemissa laitoksissa.


Kansallinen omistus on kotimaista tasetta!

Osuustoiminta voisi nostaa kansallisen omistuksen habitusta takaamaan oma otteemme päätöksiin ja tuotantoon. On todettava, että kyseisellä tehdasvierailulla seikkaperäisesti puun kulkua esitelleet metsäalan ammattilaiset olivat silmin nähden ylpeitä omasta laitoksestaan; kerronta ei ollut kerskaa, vaan insinöörimäisen tarkkoja lukuja ilman ylisanoja. 


Tuli tunne luottamuksesta ja vakaudesta sekä ennenkaikkea pysyvyydestä, mitä nyt Suomessa tarvitaan turvaamaan sinivalkoinen pääoma ja päätösvalta.


Voisiko osuutoiminta yhdistellä itseään vahvemmaksi?

Osuustoiminta voisi yhdistää toimintojaan entisestään muodostaen vahvan vaikuttajan suomalaiseen teollisuus-, pankki- ja liike-elämään säilyttäen taloudellisen itsenäisyyden ja ylpeyden suomalaisuudesta. 


Historiassa aikaisempi Kirkniemen kartanon isäntä C.G.E. Mannerheim yhdisti suomalaisuuden vaikeina vuosina 1939-1944 säilyttäen ylipäällikkönä sotilaidemme kanssa itsenäisyytemme. Tehkööt osuustoiminnallisuus nyt saman suomalaiselle pääomalle turvaten päätösvallan Suomeen.


Ilkka Luoma
...


JK1 13. heinäkuuta 2015 kappalejako uudistetu ja lisätty linkki ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/04/metsaliiton-isanmaan-miehet-ja-paatokset.html - [X

JK2 Mainittakoon, että Metsäliitto myi Kirkniemen tehtaat etelä-afrikkalaisille - Sappi Limited, jo joitain vuosia sitten.

keskiviikkona, syyskuuta 28, 2005

Presidentti Urho Kekkonen katsoi suoraan Nesteen pääkonttoriin


Presidentti Kekkonen oli pitkäaikainen Tamminiemen isäntä. Tästä ikkunasta historian pitkäaikaisin presidenttimme piti silmällä tuolloisen valtiomme yhtiölippulaivaa öljynjalostaja Nestettä. Kekkosen aikana luotiin Suomelle suuri kansallinen omaisuus, mm. valtio valtiossa ollut Neste Oy. Nestettä johti legendaarinen vuorineuvos Uolevi Raade, jolla kerrottiin olleen vain yksi isäntä; Kekkonen. Suomessa Kekkosen aikana valtion yhtiöt olivat pyhiä ja niiden tehtävä oli työllistää. Kekkonen ei jakanut optioita, Kekkonen jakoi kansallista tunnetta voimasta ja piti valtion velvollisuutta järjestää töitä kansalaisille pyhänä.
Mainittakoon, että Nesteestä on tullut sittemmin Fortum.
Merkillistä on se, että Nesteen pääkonttori rakentui juuri tuohon kohtaan. Kerrotaan, ettei se aivan sattumaa ollut, vaan se haluttiin pystyttää muistomerkiksi ajasta, jolloin taloissa olivat isännät.

Fortumin suuret optiot puhuttavat kuten myös palkanalennukset

Fortumin suuret optiot puhuttavat kuten myös palkanalennukset

Valtion omistaman Fortumin ylimmälle - ja välijohdolle on kasautumassa jättiläismäiset bonustulot; satoja miljoonia euroja. AamuTV:ssä jopa uutisoitiin, että Fortumin ykkösmies tulisi tienaamaan 100 kertaisesti presidenttimme vuosipalkan. Samaan aikaan kansalaiskeskustelujen arvioinneissa on palkkojen tasolaskun mahdollisesti tuottamat hyödyt työttömyydelle ja yhteiskuntamme kilpailukyvylle maailmankaupassa sekä kansainvälisessä työn uudelleen jaossa.

Sopimusyhteiskunnassa pyhä asia on sovituttujen asioiden pitäminen. Vahvasti julkisuuteen, ja ansiostakin, on pulpahtanut Fortumin optiorahat. Tarkastelussa on myös se, miksi optiot tulevat laukeamaan sadoiksi miljooniksi euroiksi johtajiston lompakoihin, tosin noin 50-60% verotuksella. Öljy- ja kaasuyhtiöt ovat mm. kansainvälisten syiden vuoksi eri pörsseissä kasvu-uralla. Samoin sähkörintamalla vallitsee energian kirjoittamattomat lait; öljyn kallistuessa sähkö kallistuu, Tosin Suomessa on yksi Euroopan halvimmista sähköistä.

Kun valtio ei voi pyörtää päätöstä Fortumin laukeavasta optiojättipotista, jää jäljelle yksi mahdollisuus: vapaaehtoinen luopuminen. Fortumin johtajisto voi yksimielisellä päätöksellä esittää luopumisensa näistä satojen miljoonien tuloista, uskoisin valtion suostuvat kohteliaaseen pyyntöön jättää optiot käyttämättä, tai vastineeksi valtio esittää optioiden maksua esim. 10:s osana.

Tämä vapaaehtoinen luopuminen nostaisi tavallisen kansalaisen uskon johtajistoon, jolloin laajat kansalaispiirit voisivat tosissaan aloittaa pohtimisen palkkatasoremontista alaspäin ja sen vaikutuksesta työllisyyteen ja kansainväliseen kilpailukykyyn. Samalla vapaaehtoisuus nostaisi yhteishenkeä Suomi-laivaamme ja tämä Fortumin johtajiston ilmoitus luopumisesta starttaisi uuden uskottavuuden aikakauden.

Suomi tarvitsee kipeästi työnsä kilpailukykyä; avaimet ovat nyt oivasti Fortumin johdon käsissä; he voisivat tehdä itseoikeutetusti myös ehdotuksen mihin säästyneet optiorahat käytettäisiin hyödyntämänn koko yhteiskuntaamme. Toivottavasti ajatukset konkretisoituvat luopumiseksi ja kansalaisluottamuksen kasvamiseksi.

sunnuntaina, syyskuuta 25, 2005

Hintaralli palautti kännyoperaattorit "nahkurin orsille"

Hintaralli palautti kännyoperaattorit "nahkurin orsille"

Tämä tarina on tarkotuksella ylikritisoitu, farssitettu sekä ystävällisesti pistelty hyväntahtoisuutta ja tsemppihenkeä toivottaen -kirjoittajan vilpitön huomautus

Numeronsiirto ja amerikkalainen verkostomarkkinointikonsepti ACN vuonna 2002 aloittivat rumban, joka lähestyy päätepistettä. Operaattorit markkinariehuivat itsensä kuralle ja nyt on ripitysviikot käynnissä; henkilöstöä ulos ja palvelua alas sekä väkisin tulee pelikenttään muutoksia omistajavaihdoksien myötä. Elisa (ent. HPY) jakoi osakkeitaan reippaasti saadakseen halpahintapeluri Saunalahden pönkittämään asiakasmassaansa. Maakuntamiesten (ent. paikallispuhelinyhdistykset) haja-aluetyylisesti omistama ja reuhtomalla erisuuntiin johtamisella "elämä kallis, DNA halpa" menee halvalla uudelle omistajalle, koska maakuntamiesten markkinarallikokeilu nielaisi liian suuren osan heidän huolella varjelemistaan kassavaroista. Seikkailu oli opettava ja koulutusmielessä mielenkiintoinen.

2001 DNA tuli rytinällä markkinoille; tulos on nyt käsissä: lähes ennakoitua tappiota joka vuosi. Mitta tuli täyteen ja ei olisi ihme, että jokin iso rahapussi nappaa 700.000 häilyvää ja siirtoherkkää asiakasta. Mitä tälle mobiili GSM roolipelille sitten pitää tehdä, kun nurkan takana väijyy peikko kaikkia minuuttilaskutukseen tottuneita puheajan myyjiä?Paljon puhuttu WIMAX/WIFI/HOTSPOT, WLAN operointi vie paljon puhutussa 4G konseptissa puhelut skypetys aikakauteen ja KOKO bittivirran kaiken nielevään nettimaailmaan. Netissä maksamme pääsääntöisesti vain kiinteätä kk-maksua, jossa on myös alkanut hinta-alas markkinarumba; ainakin ruuhka-alueilla.

Suomalaiset ja ruotsalaiset markkinarypistelivät itsensä kuralle ja tuotekehitykseen ei sitten kassavaroja enään riittänytkään. Surullisen kuuluisa ilma-ajan ostosopulijouksu laihdutti yhteiskuntaamme miljardeilla, kun mobiilitinasotilaspelimiehet rynnivät Euroopan huutokauppajuhliin lihottamaan mm. Saksan ahdingossa olevaa valtiota. Kokeilu oli sekin, kaikkea ei voi ennustaa. Jälkipeleissä Suomi menetti Soneransa ruotsalaisille, tukholman pojat vieläpä yliheitivät amerikkalaisen jalkapalloilijan hiekkadyyneille. Näinköhän tuo myynnin tsemppihenkeä aina korostanut Koponen vielä koputtelee Suomen markkinoita revanssihenkisesti?

Nytpä voitaisiin ottaa verkot, runkoyhteydet ja linkit sekä lähettimet kuin keskukset yhteiskunnan huolenpitoon ja teknillisten yliopistojen tuotekehitykseen yhdessä muutamien maineikkaiden ulkomaalaisten kumppanuusyliopistojen kanssa. Nykyiset operaattorit laihdutustensa ja sisäsyntyisen kurinpalautuksen jälkeen ryhtykööt palvelun tarjoajiksi näihin kansallistettuihin verkkoihin. Itse tiedonsiirtoverkot ja keskukset tulee "betonoida" turvaan itse yhteiskunnalle ja operaattorit kilpailevat ja tuotekehittävät itse palvelut verkkoihin.Puhelinyhtiöiden markkinaviikot ovat pikkuhiljaa ohi, oppirahat maksamattomina ja business hukassa. "Elämä kallis, dna halvalla tuhdin lompakon haltuun"

Vaihtoviikot ovat perinteellisellä GSM-politiikalla nyt elämänsä ehtoollispuolella.

lauantaina, syyskuuta 24, 2005

Palkkatason alennukset tuovat lisää työpaikkoja

Palkkatason alennukset tuovat lisää työpaikkoja

Markkinatalouden kilpailukykytaistelu ja yhteiskunnan alentuvat verokertymät vievät työpaikkoja. Automatisointi on vain sen vuoksi, koska ihminen on kallis ja erehtyväinen. Ideaalinen samapalkkaisuus työtehtävittäin koko maailmassa poistaisi osan automatisoinnin ja ulkoistuksen välttämättömyyksistä. Kuinka paljon saamme työllistettyä, jos alennamme kautta linjan palkkoja ja mikä olisi sen vaikutus kulutukseen ja verokertymiin?

Suomi on, ainakin julkistustensa puitteissa, täynnä "tilastopettereitä" laskemaan mitä ihmeellisimpiä teorioita ja kaavioita. Laskisiko joku nyt mikä on systemaattisen palkkatason laskun vaikutus työllisyyteen, hintoihin ja verokertymiin?

Ennen oli joka koulussa oma keittiö ja henkilökunta. Virtaviivaistus, tehoajattelu ja verovarojen "säästö" pakottivat keskittämiseen ja keskuskeittiöihin, joista tulee kalorintarkkoja, tieteellisesti mitattuja annoksia, mutta oppilaiden mielestä mautonta liukuhihnaruokaa. Samalla menetettiin suuri määrä työtehtäviä ja koulun ruokalan yksilöllisyys katosi. Jos kaikki koululaitoksen ruokahuoltoon osallistuvat alentavat palkkatasoaan, niin kuinka paljon sitä pitää "säätää", jotta ruoanvalmistus saadaan takaisin joka kouluun? Kuinka paljon tästä operaatiosta syntyy uusia työtehtäviä ja mitä se tarkoittaa valtiolle verotuloja alemmasta palkkatasosta huolimatta? Tämä oli vain yksi esimerkki. Yhteiskunta ja liike-elämä on täynnä vastaavia "takaisin juurille yksilöllisyyteen" projekteja. Kuinka paljon saamme uusia työpaikkoja ja ennen kaikkea; kuinka paljon työllistämme jouten olevaa potentiaalista työvoimaa?

Ajatus on yksinkertainen; pienempi palkkataso lisää työtehtäviä, huolellinen perehdytys parantaa laatua. Suomessa itse työtehtäviä on riittävästi. Pienempi palkkataso antaa mahdollisuuden hintojen alentamiseen suhteessa lisätyöllistävyyteen. Alhaisempi hintataso lisää kysyntää eli kulutusta. Vähenevä työttömyys lisää valtion ja kuntien verotuloja sekä alentaa menoja. Saako yhteiskunta pidemmällä aikajänteellä enemmän takaisin alemmalla palkkatasolla? Antaako parempi työllistyvyys jopa mahdollisuuden veroalennuksiin, koska tulontasaus "tuottamattomille" yksilöille pienenee.

Yhteiskunnan ja lainsäätäjän ehdottomasti kaksi tärkeintä velvollisuutta on työllistäminen ja kansallisen identiteetin luonti ja ylläpito. Nyt esim. valtionvarainministeriön "numeropetterit" voisivat sijoittaa muuttujat taulukkolaskentoihinsa ja ynnäillä, mitä palkkatasoremontti voisi merkitä. Joka tapauksessa alhaisempi palkkamaltti antaa kansainvälistä kilpailukykyä, sillä palkkatasapaino on hälyttävästi viemässä kaikki motoriseen kädentyöhön ja kohta perussuunnitteluun kuin innovointiinkin liittyvät tehtävät alemman palkkatason maihin.

Ihmisille ei ole tärkeintä itse rahamäärä, vaan palkalla saatava ostovoima. Kulutustottumukset ovat vapaaehtoisia ja niitä voidaan yhteiskunnan taholta verotuksella säätää. Ehkä lähitulevaisuuden tavaksi muotoutuu kulutuksen verotus tuote- ja palveluryhmittäin suoranaisen tuloverotuksen pienentyessä huomattavasti. Näin jokainen itse päättää, mihin osallistuu ja mitä kuluttaa. Kulutuksella ja ympäristöongelmilla on suora syy-yhteys.

Viime kädessä kansainvälistä kulutusvoimatasausta voidaan tehdä palkkamaltilla ja verosuuntauksella vapaaehtoisesti vielä nyt, toisena vaihtoehtona on pitää kynsin hampain kiinni saavutetuista eduista ja menettää työpaikat muualle. Kumpi on parempi, vai onko välimuotoa?

perjantaina, syyskuuta 23, 2005

YK - yhtenäisyys syntyy sitten kun on havaittavissa vastavoima

YK - yhtenäisyys syntyy sitten kun on havaittavissa vastavoima

YK on maailmanlaajuinen koalitio maista, joilla on vain omia maa tai maaryhmä kohtaisia intressejä. YK:lla järjestönä ei ole vastavoimaa, joka yhdistäisi ponnistukset tuottamaan maailmanlaajuista kaikkia koskevaa hyötyä ja etuutta. Ihminen eri edunvalvonnoissaan on aina pohjannut päämäärät jonkun tai joidenkin vastavoimaksi. Vastakkainasettelu on arkipäivää koko elämässämme, kuin myös sallituissa mittelöissä, esim. eri urheilulajeissa.

YK - perustettiin II-maailmansodan jälkimainingeissa, kun yli rajojen ulottuva konsensus ja sotaväsymys painoi ajatukset julistukseen: "ei enään koskaan". Samaan aikaan kylläkin kyti jo Euroopaa jakavan rautaesiripun alkusiemenet. Jälleen oli valmiina vastakkainasettelu, joka aikaansai mm. tunnetut jälkilaineet Neuvostoliiton hajoamisena ja länsimaalaisen kulutusorientoituneen yhteiskunnan voimallisena esiinmarssina.

YK on kaunis ajatuksen helmi, jonka päämäärät ovat ylevät; rauhaa, tasa-arvoa sekä ruokaa ja hyvinvointia kaikille sotkematta luontoamme liiaksi. Nämä yhteishyvälliset tavoitteet eivät täyty, jollei ole yhteistä mieltä ja tulontasauksen halua. Yhteinen mieli ja päämäärähakuisuus syntyvät ulkoisen ryhmästä tai joukosta poikkeavan uhan tai pelon konkretisoitumana. Ihminen ja ihmisryhmät ovat rakentuneet torjumaan ulkoista ryhmästä riippumatonta uhkaa tai pelkoa. Reviiriys on suora jatke puolustusmekanismille, jonka rakenteet syntyvät yhteenkuuluvuudesta ja uhan torjunnasta.

YK:lla ei ole yhteistä ulkoista uhkaa motivoimassa jäsenvaltioita tunnistamaan kaikkia koskevia yhteisiä uhka- ja pelkotekijöitä. Ihminen ei vielä riittävästi tunnista oman kulutuksen ja muokkauksen aikaansaamaa uhkatekijää; saastumista, ihmiskasautumista, ilmastomuutosta ja esim. koko ajan kasvavaa eri väestöryhmien eriarvoistumista niin uskonnoissa kuin sosiaali- ja eri tuloryhmissä.

Siinä vaiheessa kun eri maat oikeasti havaitsevat ulkoiset itseaiheutetut uhat, syntyy yhteistä henkeä YK kaltaisille yhteenliittymille torjumaan ja korjaamaan jo syntyneitä sekä syntymässä olevia suurongelmia, joissa sikiää katastrofin ainekset itse ihmisille ja luonnolle.

YK:n jäsenvaltiot eivät voi jäädä odottamaan ulkoista uhkaa avaruudesta, samalla tuhoten omaa ympäristöään liiallisella kulutuksella ja saastuttamisella, kuin myös hitaasti, mutta vääjäämättömästi etenevältä luonnon kiertokulun ihmiskeskeiseltä muuntamiselta. Meidän on tunnistettava omat toimenpiteemme ulkoiseksi uhaksi luonnolliselle evoluutiolle ja maailman jatkumolle. Ilman muutoksia nyt havaitsematon ulkoinen uhka vie voiton vastakkainasettelussa itse ihmistä kohtaan.

torstaina, syyskuuta 22, 2005

Nato puhuttaa myös vanhan ajan viisaita

Nato, EU ja Suomi, kuvassa joka tapauksessa Suomen taivaalla tekemässä melkoista taitolentoesitystä Hollannin Ilmavoimien kapteeni amerikkalaisella General Dynamics Falcon F-16 hävittäjällä Lappeenrannassa toukokuussa 2005. Mainittakoon, että kuvassa on menossa hidaslentonäytös, jossa kone kulkee kulkusuuntaansa nähden 30 asteen kohtauskulmassa! Täytyy olla moottorissa jytyä. Photo by Ilu 2005.


Max Jacobson patistaa Suomea Natoon. Kansalaiset laajoissa tutkimuksissa eivät mielly eivätkä kannusta liittymään USA:n johtamaan toistaiseksi maailman suvereeneimpaan sotilasliittoon. Suomalaisen poliitikon olisi hyvä kuunnella kansalaisen ääntä; kansalaiset kannattavat pysyttäytymistä erossa Natosta, kuten kannattavat asevelvollisuusarmeijaa samoin kuin poliisien vapaiden vakanssien pikaista täyttöä. Välistä huuto Naton puolesta on moniarvoisuutta ja Suomessa on aina sijansa keskusteluille ja vastaväitteille.

Jos leikitään hiukan ajatuksilla; niin mikä maa hyökkää Suomeen? Ruotsi ja Norja ne eivät ole. Viro kuuluu EU:hun. Puola on liian kaukana. Jäljelle jää maaottelukumppanimme Venäjä. Venäjä ei enää hyökkää Suomeen, koska taloudellinen hyöty vilkkaassa kauppavaihdossa on huomattavasti järkevämpää Venäjän koko ajan kohenevalle talouskasvulle. Venäjä on meille nyt aivan uusi kumppani. Suomen nuorison myötämielisyyden kohde Karjala ja sen kohtalo on ilman Natoa todennäköisempi historialliselle sopimiselle kuin Venäjän hyökkäys Suomeen. Samassa operaatiossa voisimme tunnustaa rehdisti aseveljeyden Saksan kanssa aikoinaan jatkosodassa; Venäjällä arvostetaan suoraa puhetta tässä tilanteessa.

Jacobson puhui puuttuvista turvatakuista. Kansainvälinen terrorismi on suurin uhka. Terrorismille ei toistaiseksi ole olemassa mitään turvatakuita. Itse olemme itsellemme myös merkittävä uhka, mikäli emme pura osin kulutusvoimaamme uudessa kansainvälisessä työnjaossa. Pienennämme tulevaa massatyöttömyyttä luopumalla tasapuolisesti osasta etuisuuksista, joita olemme vuosikymmenien saatossa hankkineet ja näin turvaamme osan muutoin muualle siirtyvistä työtehtävistä.

Suurin ulkoinen uhka, terroristit, eivät ole Suomesta todennäköisesti kiinnostuneita, koska emme ole mukana miehittämässä suvereeneja valtioita. Suomi on neutraali maa, ja paras turvatakuumme on oma itsemme. Innovatiivisuus, halu oppia ja olla utelias löytämään ratkaisuja niin itsellemme kuin kauppakumppaneillemme ovat takeita pysymisellemme erossa konflikteista. Ruotsin ei tarvinnut hötkyillä II-maailmansodassa, koska sillä oli riittävän vahva armeija ja Ruotsin puolueettomuudella oli kaupallista silmää antaa molemmin puolin taistelurintamaa mm. erinomaisia kuulalaakereita sekä omaisuudenhoitopalveluita. Sinänsä vertailut nykyajan ja menneen osalta ovat hankalia, koska poliittinen asetelma on nyt aivan erilainen. Nyt ratkaisevat energian saanti, raaka-aineet, puhdas vesi sekä kulutuksen tuoman saastekuorman käsittely.

Kansalaismielipide Nato-kysymyksessä on viisas ja ajantasainen, kun taas eräät arviot edustavat mennyttä maailmaa. On jopa todennäköistä, että kaupalliset suhteemme Venäjän suuntaan paranevat, kun pysyttäydymme poissa Natosta. Nato on aina Venäjälle yhtä kuin USA. USA on Naton takuumies. Suomi voi hakea yhtenäisyyttä EU-tasolta. EU on nouseva tähti; sillä on luontevat suhteet Venäjään ja maailman tuleva supervalta Kiina on lämmin EU:n suuntaan. Kiina tuli Venäjän ohella Ranskan taakse, kun päätettiin maailman suurimman taloudellisen projektin, fuusiokoereaktorin sijoitusmaasta.

Suomi on jo nyt osa EU:ta. EU tulee kehittämään itselleen omat turvajärjestelyt, tosin siihen mennee vuosikymmen tai kaksi. Suomelle on tärkeintä työllisyys, kansalaisten yhtenäisyys ja laaja yhteisymmärrys näistä asioista. Seuraavissa vaaleissa ehdokkaitten kannattaa kuunnella äänestäjiään ja luvata oikeasti niitä asioita, joita kansa haluaa.

Suomi voi rauhassa käydä Nato-keskustelua, vähintäänkin seuraaviin eduskuntavaaleihin ja mielipidevaihdon kestäessä voimme rakentaa syvempiä kauppasuhteita niin Venäjälle kuin Kiinaan sekä samalla ylläpitää pitkäaikaisia kauppakumppaneitamme Saksaa ja Ruotsia painopistealueina Euroopassa. Suomen ei myöskään tule purkaa millään lailla puolustuskykyään.

Paras tulevaisuuden turvatakuu on koulutus ja oppiminen. Innovaatiot energia-, logistiikka-, tietoliikenne- ja jätteidenkierrätysalueilla voisivat tuottaa kaikkia hyödyttäviä keksintöjä ja ratkaisuja globaaleihin ongelmiin, missä poliittiset tekijät ovat voimattomia. Osaavina ja taitavina kauppiaina olisimme haluttavia kumppaneita. Suomi on sanonut "tahdon" EU:lle, se riittää. Suomi voi olla nyt vihdoin se puolueeton toimija, kuten se olisi halunnut olla talvisodan alla. Nyt ei ole näköpiirissä "talvisotaa".

Ilkka Luoma

Vastine suomalaiseen biopolttoainekeskusteluun

Pisaralla pisimmälle - oli takavuosien kampanjointia pienimmästä yhteisestä jaettavasta, PYJ:stä (joka muuten ei ole se kuuluisa pieni pullo Rio ja Tintoa punaviiniä, kuten kaikkien tuntema Pastori Savonlinnassa tokaisi 1970-luvulla, kun opettaja matematiikan tunnilla asiaa kysyi), siis Pisaralla pisimmälle - oli pienimmällä polttoainemäärällä niin kauas kuin mahdollista. Vihreä on yhdistetty lyijyttömään polttoaineeseen ja bio onkin saanut jo vihreätkin liikkeelle. Tosiasia on se, että polttoaine saastuttaa aina ja muuttaa ihmismäisesti luonnon materiakulkuja.

Kuvassa puhdas vesipisari (tai oikeastaan siinäkin on jo saastepäästöjä mikromuodossa, siksi elintasoista kaupunki-ilma jo on), lehdellä oleva vesipisara on kuvattu Helsingissä 1. heinäkuuta 2005, kello 22:11. DSC_6594.JPG. 1/60s, f4.2, 90mm. Nikon D70+micro-nikkor 60/2.8 AF. Photo by Ilu 2005.

Vastineeksi on todettava, että Neste Oil:lla on merkittävät tuotekehityshankkeet biopolttoaineiden tuottamiseksi. Lisäksi on muistettava, että polttoaineessa on edelleen yli puolet veroja, jotka valtio tarvitsee huutavan kipeästi länsimaalaisen demokratian tulontasaukseen ja hoivayhteiskunnan ylläpidon yrityksiin.

Biodiesel Neste Oil:ssa on suomalaiskehityksessä ehkä maailman parhaita, soveltuen myös lähitulevaisuudessa massatuotantoon. Mistä raaka-aine? No pelloiltapa tietenkin; ulkomailta vai kotimaasta? No, kotimaastapa tietenkin, kunhan kaikki ympäristövaikutukset on tutkittu. Neste Oil yhtiönä ja henkilöstönä ei varmaankaan pane pahakseen aidon kotimaisen raaka-aineen käyttöä jalostuksessa; onhan saanti varmenpaa.

Kuinka itse valtio menettelee, onkin juttu erikseen; perin selvästi Pekkarinen maaseutumiehenä ja Kepun palopuhevaraston hoitajana ja keskisuomen monitoimimiehenä hoitelee maaseudun etuja parhain taidoin, säilyttäen valtion ikimuistoisen veronkanto-oikeuden myös biopolttoaineista, sillä autoilu ei saa olla liian halpaa. Autoilun (poislukien ammattiautoilijat) pitääkin olla arvokasta, jottei ylen turhuudella ruuhkauteta säästökuurilla olevia teitämme; autoilu kallis - lihasliikunta halpa"

Ilkka Luoma

keskiviikkona, syyskuuta 21, 2005

Uteliaisuus johtaa kykyyn ymmärtää enemmän

Miksi minä elän ja mitä minä täällä teen? Uteliaisuus on kuin peili, se antaa aina vastauksen, mutta kummin päin; se jää katsojan silmiin ja mieliin. Helsingissä oli Yleisurheilun Maailmanmestaruuskilpailut elokuussa 2005. Hgin stadionin lähellä oli myös YK:n UNICEF:in esittelypöytä ja peili muistutti meitä olevaisuudesta ja uteliaisuudesta, joka on kehityksen tae. Photo by Ilu 2005.


Ihmisen uteliaisuus hipoo kattoa ensimmäisen elinvuoden aikana. Uteliaisuus on hyve vilpittömänä tiedon janona. Osa ihmisistä jatkaa uteliaana loppuun saakka rikastuttaen yhtäläistä ymmärtämistä erikoisuuksiakin kohtaan. Reviiri-ihminen "pelkää" tuntematonta; se on paha, jota vastaan tulee puolustautua. Lukeminen läpi elämän vie tuntematonta pelkoa etäämmäksi, koska tiedon kasvaessa ymmärrys ympäröivyydestämme lisääntyy.



Yhteisöllinen kansa ja ihminen on sitä, mitä se tietää, 


 .. eli kuinka laajasti tietoa ympäriltään on saanut. Lukemisen sijasta lukutaidoton tekee alitajuntaisesti havaintoja ja huomiointia tyydyttääkseen tarpeen osallistumiseen ja elossapysymiseen. Luonnosta erkaantunut ihminen ei tee havainnointia ympäriltään ja niinpä jää näkemättä moni luonnon ilmiö, joka on tulevaisuudessa tulossa, sillä kaikella on aina seurauksensa.


Ihminen on maallistunut aistivälitteisen informaation kirjosta; 


 ... me emme "tiedä", mitä ympärillä tapahtuu. Jopa perheen koira vaistoaa herkistyneenä, ilman ylimääräisen pintapohdinnan häiritsemistä, tapahtumia, joilla on nykyhetken jälkeistä merkitystä. 

Ihminen voi tyydyttää uteliaisuuttaan lukemalla laajasti, mutta vapaaehtoisesti. On innostavaa oppia muiden näkemyksiä, koska ne useasti täydentävät omia ajatuksiamme. Laajempi ymmärtäminen eliminoi väärinymmärrysten konflikteja tai sitten "liiaksi" tietäminen paljastaa ikäviä asioita, joita ei olisi kokenut ilman tietoa.


Suomalainen peruskouluympäristö antaa erinomaiset lähtökohdat tiedon hankintaan 


Pintaliitokulutushysterisoinnin sijasta voisi koittaa aikakausi, jossa olisimme terveen uteliaita tietämään syitä mm. luonnon käyttäytymisestä kuin myös ihmisten erilaisuudesta eri kulttuureissa, havaiten kuitenkin perusasioiden olevan täysin samoja. 

Muinaiset kreikkalaiset ja Han-dynastian kiinalaiset saivat henkisyyttä asioiden pohdinnasta ja syysuhteiden arvioinneista. Heillä oli ns. korkeakulttuurin aikakaudet, joissa vallitsi ihmisten uteliaisuus ja tiedonjanon täyttö. On myös mainittu, että mm. nuo aikakaudet olivat henkisesti rikasta aikaa, jolloin väkivaltaiset konfliktit olivat harvinaisia.


Ihminen on aikakausituotos ja "periodipetteri" 


Nyt voisi alkaa suuremman, tietoon ja ymmärrykseen synergoitumisen aikakausi, jolloin saisimme irtiottoa kaupallisuuden lisääntyvästä kompleksisuudesta, joka ainoastaan vertaa meitä kulutusvoiman mittareilla. 

Tiedonjanon tyydytys on vähän saastuttava ilmiö ja uteliaisuus tuotekehittää menetelmiä ympäristöharmoniseen elonaikaan. Nyt voisi olla uuden kulttuuriaikakauden syntyhetki vastineeksi kylmän ja maattoman rahavoiman vastineeksi. Yhteiskuntamme ja kansalaisjärjestöt, kuin myös eri seurat ja yhdistykset tarjoavat runsaasti kaikille jotain - tiedonjanoa tyydyttämään; ovatpa suurimmaksi osaksi vielä ilmaisia.


Ilkka Luoma


PS. Kappalejaottelu on uusittu 12. marraskuuta 2015 - mitään poistamatta, muttaamatta tai lisäämättä.

tiistaina, syyskuuta 20, 2005

YK - yhtenäisyys syntyy sitten kun on havaittavissa vastavoima

YK - yhtenäisyys syntyy sitten kun on havaittavissa vastavoima

YK on maailmanlaajuinen koalitio maista, joilla on vain omia maa tai maaryhmä kohtaisia intressejä. YK:lla järjestönä ei ole vastavoimaa, joka yhdistäisi ponnistukset tuottamaan maailmanlaajuista kaikkia koskevaa hyötyä ja etuutta. Ihminen eri edunvalvonnoissaan on aina pohjannut päämäärät jonkun tai joidenkin vastavoimaksi. Vastakkainasettelu on arkipäivää koko elämässämme, kuin myös sallituissa mittelöissä, esim. eri urheilulajeissa.

YK - perustettiin II-maailmansodan jälkimainingeissa, kun yli rajojen ulottuva konsensus ja sotaväsymys painoi ajatukset julistukseen: "ei enään koskaan". Samaan aikaan kylläkin kyti jo Euroopaa jakavan rautaesiripun alkusiemenet. Jälleen oli valmiina vastakkainasettelu, joka aikaansai mm. tunnetut jälkilaineet Neuvostoliiton hajoamisena ja länsimaalaisen kulutusorientoituneen yhteiskunnan voimallisena esiinmarssina.

YK on kaunis ajatuksen helmi, jonka päämäärät ovat ylevät; rauhaa, tasa-arvoa sekä ruokaa ja hyvinvointia kaikille sotkematta luontoamme liiaksi. Nämä yhteishyvälliset tavoitteet eivät täyty, jollei ole yhteistä mieltä ja tulontasauksen halua. Yhteinen mieli ja päämäärähakuisuus syntyvät ulkoisen ryhmästä tai joukosta poikkeavan uhan tai pelon konkretisoitumana. Ihminen ja ihmisryhmät ovat rakentuneet torjumaan ulkoista ryhmästä riippumatonta uhkaa tai pelkoa. Reviiriys on suora jatke puolustusmekanismille, jonka rakenteet syntyvät yhteenkuuluvuudesta ja uhan torjunnasta.

YK:lla ei ole yhteistä ulkoista uhkaa motivoimassa jäsenvaltioita tunnistamaan kaikkia koskevia yhteisiä uhka- ja pelkotekijöitä. Ihminen ei vielä riittävästi tunnista oman kulutuksen ja muokkauksen aikaansaamaa uhkatekijää; saastumista, ihmiskasautumista, ilmastomuutosta ja esim. koko ajan kasvavaa eri väestöryhmien eriarvoistumista niin uskonnoissa kuin sosiaali- ja eri tuloryhmissä.

Siinä vaiheessa kun eri maat oikeasti havaitsevat ulkoiset itseaiheutetut uhat, syntyy yhteistä henkeä YK kaltaisille yhteenliittymille torjumaan ja korjaamaan jo syntyneitä sekä syntymässä olevia suurongelmia, joissa sikiää katastrofin ainekset itse ihmisille ja luonnolle.

YK:n jäsenvaltiot eivät voi jäädä odottamaan ulkoista uhkaa avaruudesta, samalla tuhoten omaa ympäristöään liiallisella kulutuksella ja saastuttamisella, kuin myös hitaasti, mutta vääjäämättömästi etenevältä luonnon kiertokulun ihmiskeskeiseltä muuntamiselta. Meidän on tunnistettava omat toimenpiteemme ulkoiseksi uhaksi luonnolliselle evoluutiolle ja maailman jatkumolle. Ilman muutoksia nyt havaitsematon ulkoinen uhka vie voiton vastakkainasettelussa itse ihmistä kohtaan.

lauantaina, syyskuuta 17, 2005

Juoko nykynainen liikaa?

Vastapainona alemmalle kuvalla ja koko naisasialiikkeelle ryhmä poikia ottelemassa Pääsiäislauantaina 15. huhtikuuta 2006, klo 19:41. Yksi kippaajista on kirjoittaja. Eräällä kuvan henkilöllä oli edellisenä päivänä 50-vuotispäivät Ruokkeen Lomakylän maankuulussa ruokaravintolassa (kuuluisa kalaruuistansa). Kuvassa drinkin kohteena oli kiinalainen vahva 52 % kirkasviina. Pöydän ääressä tuli kuultua lohduton totuus 30 vuoden sairaankuljettajan kokemuksella osasta miesten itsemurhista ja naisten osuudesta niihin. Tähän asiaan palaan myöhemmin aivan omana kirjoituksena, mutta arvoituksellisesti jo tähän eräs salaperäinen suhde: 100:10:3.

DSC_11547.JPG. 1/60s, f3.5, 27mm. Photo by Irmu 2006. nikon D70mm. Otettu kuva on autenttinen, eikä millään lailla järjestelty, siis originellia poikain ryyppäämistä ja piste. Hyi hirvitys ja hurskaat paheet.


Nainen kallistaa elämäänsä viinin tahdissa. Punaviiniä ravintolassa Pääkonttori 3. joulukuuta 2005, klo 14:31. IMG_2856, 612.332 bytes. Canon IXUS. Photo by Ilu 2005.

Uutisoinnissa on vilahdellut yli nelikymppisten naisten juovan lisääntyvästi alkoholia. Yhteiskuntamme on muutoksien kourissa; miehet kuolevat ennen aikojaan puhumattomina ja lääkärintarkastamattomina. Nekin miehet, jotka jotenkin selviävät ylipainosta, tupakasta, viinasta ja liikkumattomuudesta joutuvat yksinäisyyden tielle, koska erot lisääntyvät lasten lentäessä pesästä ja avioparin huomatessa, että mitään ei jäänyt jäljelle. Näin mies ajatuu erilleen kuollakseen yksinäisenä yli 10 vuotta aiemmin kuin entinen vaimonsa, joka taas jatkaa samaa yksinäisyyden polkua.

Kypsille naisille on löytynyt miehinen lohduke ja lääke yksinäisyyteen; lasi viiniä ja tilkka likööriä kasvaa herkästi suurempiin mittoihin. Nainen elämänkykyisempänä ja itsestään huolehtivampana selviää "huikasta" eri tavoin kuin mies; nainen tietää paremmin rajansa ja hoitaa asiansa eläen siltäkin osalta pidempään lopulta erakoituen kaupunkikaksioihin ja lähiökolmioihin.

Mies ei menestyksessään huomannut ennen jo eläkeikää vanhuuden lähenevän ja jätti oman huolehdintansa ajautuen sanattomuuden jälkeen avioeroon ja mieron tielle. Nainen taas hoiti työnsä, itsensä ja keskustelut sen parhaan naisystävänsä kanssa löytäen myöhemmin kierrekorkin alta myöskin yksinäisten iltaehtoiden lohdukekumppanin. Näin kokeneesta ja elämää nähneestä naisesta tuli harmiton "kaappitissuttelija".

Nainen ottaa kiihtyvällä vauhdilla miehen rooleja myös työelämässä edeten ylemmäksi kuin ennen huomaten samalla, kuinka ennen niin miehinen työpaine iskee jälkensä myös iltahetkiin väsymyksenä ja kaipuuna työn unohduksesta, jolloin kierrekantinen lohdukepullo suo unen jaksamaan seuraavan päivän tai viikon työrupeaman. Nainen on saamassa työotteellisen tasa-arvon saaden myös miehiset "raskas työ, raskaat huvit" tekosyyselitykset.

Myös nuorten naisten, jopa tyttöjen juomakulttuuri lähentelee poikien ja miesten vastaavia karkeloita ja näin on valmis "uraputki" kohti kypsyysiän liikakäyttöä, jota nyt niin yllättyneenä uutisoidaan. Miehet suuntaavat nykyisin nuorina enemmän kädentöihin ja nainen sivistää itsensä yliopiston kautta virkauralle päättämään miehisesti yhteiskuntamme kohtaloita, jopa saunan lauteilta sitä saunaolutta vieroksumatta. Naisten saunakulttuuri on tullut miesten vastineen rinnalle ja taas kostea tie kypsyysiän "lasikaapille" on kivetty.

Nainen on yksinkertaisesti ottanut miehisia rooleja, hän on onnistunut eroamaan ja huomaa ystävien vähenevän, jolloin pullo on taas yksinäisyyden poistajana, kun eri kerhoissakaan ei kaikkia iltoja kehtaa viettää, eikä pelkkä miehinen sohvakulttuuri riittävästi miellytä. Kierros naisen miehisyyspolussa täyttyy, kun se miesten mielestä liiallinen selostus ja ääneen ajattelu sekä elämän analysointi ja naapurien arvostelu vähenee miehiselle puhumattomuuden linjalle. Elämäntehtäväksi jää sisäinen pohdinta miehiseen tapaan, kuinka kukaan "ei ymmärrä minua" ja taas pulloon tarttuminen tuntuu luontevalta. Miehen ja naisenhan loppujen lopuksi erottaa vain se "puuttuva kylkiluu", vai kuinka se Raamattu meitä anatomisoi.

Ilkka Luoma

lauantaina, syyskuuta 03, 2005

Vakuutus perustuu hallittuun riskiin ja riittävään vakuutustuloon

2005 - 09 - 02

Vakuutus perustuu hallittuun riskiin ja riittävään vakuutusmaksutuloon

Ilmasto muuttuu joko ihmisen ja/tai luonnon toimesta. Jo muinaiset foinikialaiset keksivät tasata riskiä kaikille merenkulkijoille alusten uppoamisten varalta. Jokainen maksoi kohtuullisen summan, jotta ne muutamat haverit saatiin korvatuiksi. Vain yksi maailmanlaajuinen katastrofi voi sorruttaa koko vakuutussysteemin. Luonolla on oma kiertokulukunsa ja niihin valitettavasti sisältyy hyvinkin rajuja ilmiöitä. Nykyisin vielä itse edesautamme luonnonkatastrofien syntyä.

Valtioiden veronkeruu ja palautus kansalaisille on myös "vakuutusjärjestelmä", jossa yritetään tasata tuloja ja antaa heikoimmillekkin mahdollisuutensa. Varsinkin sairaanhoitotoimi on "vakuutus", sillä jotkin leikkaukset ja operaatiot ovat niin kalliita, että yksi ihminen ei niitä eläissään maksaisi omin voimin. Yhteiskunta auttaa ja "vakuuttaa", mutta kuinka he, jotka ehdoin tahdoin ottavat riskejä (esim. ylensyönti) joutuakseen yhteiskunnan maksamiin sairaalatoimiin? Mikä tuolloin pitäisi olla "vakuutusmaksu"?

Luonnonilmiöiden aiheuttamiin vahinkoihin saadaan vakuutuksia. Ilmaston muuttuessa luonnon ihmisille järjestämät vahingot saattavat vakuutusyhtiöt totuuden eteen, jossa vakuutustulo ei enää riitä. Mikäli ihmisen oma toimeliaisuus on vaikuttanut luonnonoloihin näin syvästi, olemme saamassa luonnon vastaiskua toimillemme. "Vakuuttamisellamme", siis riskien jakamisella ja yhteiskunnan tulontasauksella olemme siinneet nykyisiin muulle luonnolle kestämättömiin mittoihin ja nyt "sotkeutumisemme" liiaksi luonnonkiertoon tuottaa vastareaktion toimillemme.

Vakuutusjärjestelmä on ihmisen kehittämä riskejä tasaava järjestelmä, joka toimii ainoastaan vahinkojen pysyessä alempina kuin vakuutustulo ja toiminnalliset vakuutusyhtiön menot. Eläinkunta, mihin myös ihmiset kuuluvat ei järjestele tasaavaa riskien kantoa, vaan jokainen yksilö hoitaa oman "vakuutuksensa" mahdollisimman tehokkaana valppautena ja varuillaan olona. Eläinkunnassa pentujen kasvatus on lyhyt, mutta historillisen tehokas alitajuntainen järjestelmä, jossa "koulutukseen" kuuluvat vain oleelliset: ruoan hankinta ja lisääntyminen sekä vihollisen välttäminen. Luonnonjärjestelmät eivät tarvitse vakuutuksia, sillä niiden perusmotiivi on mahdollisimman täydellinen sopeutuminen luonnonkiertoon, jossa ulkoinen ja äkillinen vahingottava tapahtuma vain tulee ja suorittaa harvennuksen tai jopa sukupuuttoon menehtymisen.

Ihminen on omistushalussaan ja vallanhimossaan "rakastunut" kaikkeen itseään muistuttavaan ja rikkonut luonnonjärjestelmää niin kauan, että omistukset suojaava vakuutusjärjestelmä ei tule pysymään perässä, vaan kaatuu mahdottomuuteensa, koska kaikkia vakuutettuja esineitä ja henkiä ei voida rahalla korvata. Meidän on ajan saatossa hyväksyttävä luonnonjärjestys ja sen mukanaan tuoma harmonian palautus synkronoimalla kasvu-, ihmis- ja eläinkunnan keskinäissuhteet tasaisemmiksi. Ihminen ei voi varjella itsekkäästi omaansa muiden kustannuksella; luonto vastaa ilman kostoa, luonto ei ajattele, eikä politisoi. Luonto vain toimii ja lopulta saattaa vain molekyylit ja atomit ikuiseen kiertoon olematta kenenkään omaisuutta. Mikä on ihmisen riittävä vakuutusmaksu luonnolle?

perjantaina, syyskuuta 02, 2005

Maailmanlaajuinen huolehdinta voisi nyt kohdata USA:ssa

Maailmanpoliisi ja rikkain valtio USA kohtasi historiansa yhden suurimmista luonnonkatastrofeistaan. Kuolleiden määrä ilmenee vasta viikkojen päästä. Aineelliset vahingot ylittävät normaalit vakuutusyhtiöiden korvauskyvyt. Yhdysvaltain liittovaltio on nyt todellisen koetuksen edessä; George W. Bush on toisen kerran elämänsä tehtävässä. Irak näyttää nyt kaukaiselta, vaikkakin sen kuluilla hoidettaisiin erinomaisesti pyörremyrskyn vahingot materiaalisella puolella. Nyt syyllisinä tapahtumiin eivät ole terroristit, vaan monien tiedemiehien epäilys ihmisen oman toiminnan projisoitumisesta luontoon voi olla tapahtumien yhtenä keskipisteenä.

USA:ssa liittovaltio tulee apuun laajoissa katastrofeissa; nyt tapahtunut ylittää mm. Louisianan osavaltion omat kyvyt, lisäksi onnettomuusalueella on kolme muuta osavaltiota. Yhdysvallat auttoi runsaasti Tsunami katastrofissa tämän vuoden alussa. Olemme aikaisemminkin nähneet amerikkalaisten auttamishalua jo vuisikymmenien ajan; mm. II-maailmansota ja erityisesti sodan loppupuoli jolloin USA vieraalla maalla uhrasi omia miehiään kymmenin tuhansin vapauttaessaan mm. Ranskaa.

USA on saanut paljon kielteistä julkisuutta toimistaan mm. Irakissa. Tämä ei aikaansaa auttamattomuutta; nyt on koko muun maailman vuoro ajatella ja toimia, sillä voimakkainkin tarvitsee niin konkreettista kuin osallistuvaa apua hädässään. Epäilemättä USA pystyy hoitamaan itsekkin jälkityöt ja uudelleen rakentamisen. Poliittisesti ja inhimillisesti on nyt aika ryhtyä yhteisrintamaan inhimillisen hädän hetkellä. nyt osallistumalla ja tarjoamalla apuaan synnytetään uusdia mahdollisuuksia globaalisti nähdä asioita aivan uudessa valossa.

Maapallo on yhteinen luonnonvara jota ei liiaksi ja rajattomien pääominen ehdoin ryöstää. Vastuu pallostamme on kaikilla. Kulutus, raaka-aineiden hyödyntäminen, jätteiden uudelleenkäsittely, energiariittävyys sekä syntyvyys ovat yhteinen ongelma, jossa vain kokonaisuuden näkeminen vie tasapainoisempaan olotilaan rasittamatta maapalloa yli sen kestokyvyn. Kulutuksellamme on rajansa loputon talouskasvu on onneton hokema; se tulisi korvata tasapainosuhdeajattelulla, jossa myös kulutuksen säätely on sijallansa. Kierrätyslogistiikka, maailman tavaravirrat, energian säästöprojektit sekä syntyvyys ja ihmisten liikuttelu paikasta toiseen voisivat kokea myös alittavia lukuja eikä sokeiden talousmiesten ja heidän perässähiihtäjäpoliitikkojen loputonta hokemaa loputtomasta kasvusta ja lisääntyvästä tuotannosta.

Ilkka Luoma