perjantaina, tammikuuta 27, 2006

Metsiä ei kannata tuhlata pelkästään paperiksi

Lohjalla Metsäliiton koeviljelmiä, nopeasti kasvavaa hybridihaapaa 27.9.2005. DSC_9164. 1/80s, f8. 27mm. Photo by Ilu 2005.

Valtiomme tutkimusvaroja jakava Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara huomaa vihdoin tuoda esille metsäteollisuutemme kehityskeskustelun ja siihen liittyvän tutkimuksen. Suomi on ollut ja on paperin eri lajikkeineen huippumaa maailmassa. Olemme samalla saaneet maailman parhaan laiteymmärryksen paperin tuotannon ympärille. Monimutkaistuva ja teknistyvä tuotanto ja kysyntätekijöiden muutoshavainnot ovat entistä pidempijänteisiä, mutta operatiivisesti nopealiikkeisempiä. Suomi ei voi olla enää paperikeisari nykymuodossaan ensi vuosikymmenellä. Paperia voidaan kehittää myös muuksi kuin poispestävän musteen kantoalustaksi.

Puu on kasvava luonnonvara ja sitä ei kannata tuhlata paperiin vietäväksi kiertoon ja kaatopaikoille. Jokainen kansalainen kuskaa roskiin lukemattomiksi jääneitä esitteitä, kopioita ja loputtomia puhelinluetteloita, joita jaetaan markkinatalouden lieveilmiönä kaksin- ja kolminkertaisina eeppoksina joka luukkuun, ...ainakin pääkaupunkiseudulla. Paperin aikakausi päättyy nykymuodossaan ja Suomella on maailman paras tuotantokoneisto tähän, sekä siihen liittyvä osaaminen niin tekniikkana kuin käyttönä.

Maailman puuvarat ovat aivan muualla kuin Suomessa. Puupohjaiset tuotemarkkinatkin ovat aivan muualla kuin meillä Suomessa. Puuvarastot ovat mm. Venäjän Siperiassa ja siellä on jaossa maailman suurimmat varannot, tosin varovaisille suomalaisille liian suurella riskillä. Huomisen puutuotemarkkinat sijaitsevat kehittyvissä maissa, mm. Kiinassa, missä omia metsiä ei voi enää hakata. Puu on yksi parhaista rakennusaineista ja Kiina on yksi maailman suurimmista rakennustyömaista.

Suomessa on tunnustettu insinööritaito ja olikin odotettavaa, että myös meillä herätään metsätuotetukijalkamme osalta maailman ja kysynnän muutoksiin. Suomi on nyt viime hetkellä aloittamassa kehityskeskuksen suunnittelua, jossa tutkitaan ja koetetaan ymmärtää, mihin maailma menee ja mitä maailma tarvitsee. Tutkimuskenttä on laaja, lähtien aina kestävästä metsänhakkuusta istutuksineen sekä kasvutekijöineen ja päätyen huoltojärjestelmiin, millä ylläpidetään itse puuteollisuuden tuotantokoneiston käyttöastetta mahdollisimman korkealla. Lisäksi tulisi ymmärtää puun käyttökohteet ja -tarpeet sekä tuotteiden päätyminen kiertoon ja sen vaikutus energiataseeseen sekä päästöihin.

Suomi voi hakata tasapainoisesti metsiään ja tuottaa huomenna kestäviä puurakenteita aina kysyntää sisältävälle rakennusteollisuudelle; mekaaninen metsäteollisuus on uudelleen nousussa. Puurakennuskohteet lisääntyvät maailmalla, jopa on kehitetty mm. maaleja, jotka "hylkivät" tulipaloa. Esim. Moskovassa ja Pekingissä on tiukat säännöt puurakenteista, jopa osin puutalojen rakentaminen kaupunkialueille on kiellettyä tulipalovaaran takia.

Kehitettävää riittää, ja tässä on meidän suomalaisten paikka. Osaamiseemme ja luotettavuuteemme on suotuisa asenneilmasto niin Venäjällä kuin Kiinassa. Kiina on loputon kysyntäkohde ja Venäjä metsäinen aarrearkku. Suomalainen insinööri kykeni kehittämään maailman parhaat paperikoneet, niinpä me pystymme kehittämään myös maailman parhaat puun mekaanisen jalostuksen - yms. laitteistot, joilla tyydytetään huomisesta alkava kysyntä laitteistojen ja järjestelmien osalta. Puurakentaminen on uuden ajan airut ja se on kehityksensä alkutaipaleella. Teräs, lasi ja betoni ovat liitännäiselementtejä ja raaka-aineita. Näiden liitännäisten tuotekehitys menetelminä, rakenteina ja itse liitäntärajapintoina on huomisen haaste.

Me emme pärjää konevoimaisille kokoonpano-operaatioiden perusliukuhihnoille. Me pärjäämme mm. puunkäsittelyn ja jatkojalostamisen uuden kehittämisoperaatioissa, joissa luodaan järjestelmiä tekemään itse lopputuotteita. Mainittakoon, että mm. lasinvalmistuskoneemme ovat parjänneet Kiinassa erityisen hyvin, samoin kuin kuparisulatot aiemmin. Suomi oli aikoinaan hyvä tekemään myös kaapalikoneita. Metsäkoneemmekin lienevät maailman huippua. Nyt näköpiirissä hahmottuvat puunkäsittelyjärjestelmät, joilla tuotetaan rakenteita, komponentteja sekä eri raaka-aineiden liitoksia. Edellä mainitut systeemit tarvitsevat myös ylläpito-, korjaus- ja huoltosysteemit sekä konsultoinnin niiden käyttöön. Puurakentamisen huominen voi olla Suomen huomista ylivoimaa ratkaisten paikkaamme ja työllisyyttämme yhtenäistyvässä maailmantaloudessa.

Ilkka Luoma

Ei kommentteja: