tiistaina, helmikuuta 07, 2006

Ihminen ohjaa populaatiotansa muiden kustannuksella

Elina yrittää ohjata sormellaan ja ajatuksellaan lämminveristä hevosta, jolla tuntuu olevan oma tahto suunnasta. Ihmisen ja eläimen välinen tunnetaso on luottamusta tai epäluuloa. Eläin, mitä ihminenkin on, rauhoittuu heti saatuaan luottamuksen. Hevonen on Sahalan tilan valiohevosia. Tilan koko on noin 1100 hehtaaria peltoa, metsiä ja muuta maa-aluetta. JPG_10022.jpg. 2,67 Mt. 25. helmikuuta 2006, klo 15:06. Photo by Ilu 2006. nikon D70.


Tyttäreni Elina yrittää ohjata islannin ponia hevosten itsensä ohjaamassa laumassa Rautalammin kunnassa Savossa 25. helmikuuta 2006, klo 12:01. Paikka on Sahalan kartano, isäntänä tutustumismatkallamme oli Veli-Jussi Jalkanen. Tilalla on n. 50 islannin ponia. Ihminen on samalla lailla laumaeläin kuin hevonenkin, meillä on vaan poikkeuksellisen suuri halua vaikuttaa ympäröivään luontoon unohtaen kauniin sanan harmonia. DSC_10964.jpg, 2,67 Mt. Photo by Ilu 2006.

YLE esitti lauantai-aamuna ihmisjohteisen Kruger-luonnonsuojelualueohjelman esimerkiksi tasapainoisesta eliöyhteisöstä. Etelä-Afrikassa sijaitseva Krugerin luonnonpuisto on pinta-alaltaan kaksi miljoonaa hehtaaria. Puistossa kamppaillaan ulkoisten levinnäisten ja sairauksien estämiseksi (kasvit ja eläimet). Ongelmana ovat kasvit ja eläimet, joilla ei ole luontaista vihollista.

Biologit ja tiedemiehet esittivät, että populaatiot (eläin- ja kasvikannat) suurenenvat ja pienenevät ulkoisten tekijöiden tahdittamana. Luontainen vihollinen on yksi ominaisuus, joka säätelee tehokkaasti eliminoiden heikkoja ja elinkelvottomia yksilöitä laumasta tai populaatiosta.

Krugerissä joudutaan etsimään keinotekoisesti luontaista vihollista lajeille, joilla ei ole puistossa sitä oikeasti luontaista vihollista. Vesikastanjoiden liiaksi lisääntymistä koetetaan kahlita ihmisen luontaisella keksimiskyvyllä. Kirvat istutetaan laboratorioissa vesikastanjoihin ja kirvoittuneet vesikastanjat siirretään luonnon populaatioon tuhoamaan hallitsematonta kasvua, joka on vahingoksi mm. virtahevoille ja vesilinnuille vesikastanjoiden peittäessä avointa vesipintaa.

Puiston norsuja siirretään muille alueille, koska norsujen määrän liikakasvu tuhoaa puita ja metsiä norsujen kaataessa niitä saadakseen syötäviä oksia ja lehtiä. Norsulla ei ole luontaista vihollista, ainoastaan salametsästävät ihmiset norsunluuhimo mielissään. Norsusiirroista hyötyvät muut luonnonpuistot saaden uutta geenistöä harventuneisiin norsupopulaatioihinsa.

Ihminen on valloittanut koko maapallon. Meillä ei ole luontaista vihollista. Lisäksi me lisääntymishalussamme yritämme estää kaikin tutkimus- yms. menetelmin luontaisten vihollisten esiintuloa. Ihminen käy jatkuvaa taistelua mm. viruksia ja bakteereita kohtaan, jotka voisivat olla luontaisia vihollisiamme siltä osin kuin emme ole niitä eduntavoittelullamme epäsuorasti manipuloineet.

Aika näyttää, kuinka hyvin teknologiamme ja osaamisemme kykenee torjumaan viruksien ja bakteerien omien populalaumojen etenemisen. Onko luonto järjestämässä harvennusta toimenpiteistämme mutantoituneiden viruksien/ bakteerien mobilisoituessa laajaan yleishyökkäykseen epäluonnonmukaisena vihollisena ihmisen kimppuun?

Mikäli ihminen jostain syystä onnistuisi torjumaan loputtomassa kamppailussaan virukset ja bakteerit, jäisi meille ainoaksi luontaiseksi viholliseksi me itse; eri ihmispopulaatiot ovat kautta-aikojen vahtiessaan reviiriään, mielipidettään, uskontoaan ja suvunjatkantaansa tai muutoin kateudessaan tuhonneet toisiaan koettaen näin hillitä liiallista kokonaislisääntymistämme.

Ilkka Luoma

Ei kommentteja: