tiistaina, huhtikuuta 25, 2006

USA noudattaa edelleen uudisraivaajien henkeä etuoikeudestaan

George W. Bush tapasi kotipihallaan uuden maailman vaihtoehdon Kiinan presidentin Hu Jin Tao´n. Valkoinen mies valloitti aikoinaan, itsensä asettamalla etuoikeudella, maat ja alkuperäiskansat lännen loputtomilla preerioilla. Entisaikojen "George W." opetti itseasetetulla itsestään selvyydellä intiaanit ymmärtämään, että valkoisen miehen laki on myös punaisen miehen laki. Tänä päivänä George W. opettaa samalla tavalla lännen markkinatalouden hyvyyttä kaksinaamaisesti demokratian nimissä, mutta oman edun tavoittelu etusijalla.

Kiinan presidentti vieraili voima-akselin toisessa päässä USA:ssa hakemassa etuisuuksia maallensa. USA:n presidentti koetti saada kolleegaltaan samoin etuisuuksia maallensa suurimpana huolena velkaantumisen keltaiselle miehelle. USA:n halusta kauppa on vapaata ja USA osaa kuluttaa sekä Kiina myydä. Amerikkalaiset ostavat itsensä kipeiksi edullisista kiinalaisista tuotteista, koska eivät itse kykyne niitä riittävän halvalla valmistamaan. Kiina rahoittaa USA:n jättiläismäistä kauppavajetta kuin myös Liittovaltion budjettia.

USA turvaa oman edun tavoittelua opetuksena demokratiasta niin Irakissa kuin kaikissa niissä valtioissa, missä energiaa on saatavilla ja joissa USA:n mieleistä kauppapolitiikkaa ei harjoiteta. Kiina on uusi kasvava mahtitekijä omanlaisella yhteiskuntatavalla, jossa George W.:n opetus demokratiasta ei kanna USA ehtoisesti hedelmää. Kaikki maat ja kansat eivät alistu valkoisen miehen tapoihin. Amerikan mantereen alkuperäkansat pantiin järjestykseen ja herran nuhteeseen. Valkoinen mies ryöväsi, siis varasti intiaaneilta, ikiaikaisen oikeuden maahan ja perinteisiin.

Nyt valkoinen herra on varuillaan keltaisen herran kasvavasta mahdista. George W. on lukenut historiansa tai - hänelle on kerrottu - että Kiina jo aikoinaan sitkeydellä ja odottamisen taidolla kasvoi maailman suurimmaksi kauppavaltioksi ja tekniikan ja sivistyksen kärkimaaksi. George W. myös tietää, että hänen edustama kulttuuri on noin muutama sata vuotta vanha, ja hänelle on luultavasti kerrottu, että kiinalainen kulttuuri on vaikuttanut muutamia tuhansia vuosia.

YLE 1 esitti viikonloppuna dokumentin, joka herätti myös eurooppalaisen valkoisen ajattelemaan mitä meidän siirtolaiset ja heidän jälkeläiset ovat tehneet. Meidän oma eurooppalainen koetinkivi on tunnustaa lopulta omat toimemme ristin ja miekan voimalla Väli- ja Etelä-Amerikassa. Intiaanit Pohjois-Amerikassa ovat taantuneet reservaatteihin ja heidän ikivanhat perinteet ja tavat ovat murskatut valkoisen miehen opetuksen alttareille.

George W.:n markkinavoimavalloitus ylivoimaisella sotakoneella poliisina etsien energialähteitä itselleen Molokin kidan kaltaiseen loputtoman kasvun kulutusjuhlintaan tuhoaa vääjäämättä koko maapallon. Valitettavasti Kiinassa kaupungistunut väki on ottanut amerikkalaisen ostovoimakäyttäytymisen vastaan kritiikittömästi. Kiina perustelee oikeuttaan samaan, väestönsä mukaiseen oikeuteen nauttia "länsimaalaisittain" elintasosta asumisen mukavuutena ja liikkumisen helppoutena. George W.:n kauhistuksena siintää kiinalainen kulutus kuten heillä itse. Kiinalaisten saavuttaessa amerikkalaiset tarvitsemme pari uutta maapalloa, mutta pienellä insinööriprojektoinnilla sekin lienee mahdollista. George W. on pyytänyt kiinalaisia hillitsemään kulutustansa. Pyysipä myös nostamaan valuuttansa juanin arvoa, jottei USA osta itseään köyhäksi kiinalaisista tavaroista.

George W. on kohdannut vertaisensa. Valkoinen mies voi joutua ottamaan oppia uudesta järjestyksestä keltaiselta mieheltä, maistaen lääkettä, mitä historiassa punaiselle miehelle väkivalloin tarjosivat. Maailmanjärjestys voi kohdata keltaisen miehen vapaaehtoisia oppeja pienen kiinalaisen kulutusharjoittelun jälkeen. Viimein ehkä huomaamme, että kaltaisemme edustuksellinen demokratia oli aikakausituote ja kaltaisemme kulutusjuhlinta oli viedä koko maapallon tuhoon luonnon monimuotoisuuden ryöväyksenä ja elinolojemme miltei lopullisena saastuttamisena. Toivottavasti kiinalainen kulutusjuhlakokeilu ei kestä pitkään.

Ilkka Luoma

Ei kommentteja: