sunnuntaina, heinäkuuta 30, 2006

Rauha voidaan saavuttaa yllättävillä toimenpiteillä Lähi-idässä

Saudi-Arabia ja EU voimistavat vaateita aselevosta ja rauhanneuvotteluiden aloituksesta sekä päämäärättömän siviilien tappamisen lopettamiseksi. USA on selvästi EU:ssa kytketty Israelin rinnalle vaadittaessa pommitusten lopettamista. Kansalaiset molemmin puolin haluavat rauhaa.

Libanonissa islamistit ja kristityt ovat löytämässä hädän hetkellä toisensa yhdistäen maansa päämääriä. USA on antanut selvästi Israelille luvat puhdistaa Hizbollah pois uhkien joukosta sietäen siviiliuhrit tavoiteltaessa lopullista ratkaisua. Israel selittää rajoitetun sodan välttämättömyyden turvaksi rauhan saavuttamiselle, Hizbollah rakettien uhan eliminoituessa.

Syyria uhittelee osallistumisella saadakseen samalla pontta Golanin kukkuloiden palauttamisesta vuoden 1967 sodan Israel miehityksestä. USA haluaa elimoida kytkökset oman politiikkansa häiriövaltioiden Syyrian ja Iranin osalta Libanonin kriisiin.

Israel voi tehdä yllättävän vedon ja poikkeuksellisesti tuoda esille seuraavanlaisen ilmoituksen koko maailmalle:

Turvattuamme omien kansalaistemme arkielämän ja vapauduttuamme rakettihyökkäysvaaroista, lopetamme välittömästi pommitukset ja vetäydymme niin Libanonista kuin Golanin kukkuloilta. Lisäksi saadessamme vangitut sotilaamme terveinä takaisin, vapautamme välittömästi halutut vangit siinä suhteessa, kuinka siviiliuhreja on puolin ja toisin tullut.

Pommitusten ja rakettihyökkäyksien tuhot ja vahingot korvataan vastavuoroisesti maittain siinä suhteessa mitä kansainvälinen ja puolueeton asiantuntijaryhmä tutkimuksessaan toteaa. Jälleenrakennuksessa voidaan toimia yhteistyössä Libanon-Israel, siinä suhteessa mikä on vahinkojen todellinen määrä osapuolien siviilikohteissa.

Lisäksi aloitamme näiden toimenpiteiden vahvistetusta molemminpuolisesta hyväksynnästä heti uudet neuvottelut muurin kulusta palestiinais- ja israelilaisalueiden osalta edellytyksellä, että Hamas tunnustaa heti Israelin olemassaolon ja suvereeniuden. Tämän jälkeen Israel helpottaa rajankulkua ja molemminpuolista kaupankäyntiä ja työntekoa.

Näiden Israelin tekemien ilmoitusten jälkeen muu maailma kiittää. EU tukee rahallisesti palestiinalaisia takaisin jaloilleen ja USA rahoittaa merkittävästi vapautuvilla varoilla, USA:n vetäessä merkittävän määrän joukkojaan Irakista, Israelin ja Libanonin uudelleenrakentamista.

Yllättävä veto voi laukaista tilanteen. Rohkea tunnustus, osallistuminen, kädenojennus ja yhteistyöhön kutsu voivat nostaa rauhantahdon pinttyneimpiinkin sotahaukkoihin puolin ja toisin. Tavalliset työtä tekevät kansalaiset puolin ja toisin haluavat rauhaa ylläpitääkseen perhettä, kasvattaakseen varallisuuttaan ja nauttiakseen pelottomasta ilmapiiristä.

Presidentti Martti Ahtisaari voidaan nimittää EU:n, USA:n, Venäjän ja Kiinan yhteisenä ehdokkaana hoitamaan neuvottelut ja ohjaamaan operaatiot sovitulla tavalla lopulliseen maaliin ja ratkaisuun.

Ilkka Luoma

perjantaina, heinäkuuta 28, 2006

Tavoitteleeko ihminen saavutuksia mielenrauhansa kustannuksella?

YLE 1 esitti harvinaisen tasapainoisen henkilödokumentin lauantaiaamuna. Tässä ilman apuvälineitä syvälle liukuva suomalainen kertoi elämästään, tavoitteistaan ja henkisestä rauhasta sekä mielen tyyneydestä. Mieliin jäi toteamus isän hiljaisesta ja puhumattomasta osallistumisesta pojan saavuttaessa Suomen mestaruuden; poika kunnioitti ja ymmärsi isänsä viestin.

Syvyyssukellus, liuku ihmisen alkukotiin, on dokumentin mukaan harmoniaa itsensä, mielenrauhansa ja tavoitteen saavuuttamisen välillä. Happi ja seoksena ilma ovat ihmisen elämän ne ratkaisuminuutit, ilman niitä siirrämme itsemme luonnonkiertoon muutamissa hetkissä, siksi tarpeellista tämä palkeidemme toiminta on. Oppi syvyyden hallinnasta oli oppia hallita tuon välttämättömyyden olemus ja vaikute kehoonsa.

Dokumentissa huomio kiinnittyi erityisesti yksinolon kautta saavutettavaan tasapainoon kehonsa, tavoitteen ja itse suorituksen osalta. Ympäröivistä ihmisistä huolimatta tapahtuman keskipiste on yksin. Saavuttaessaan merkkipoijun syvyyksissä, tiesi saavuttaneensa tavoittelemansa, mutta jäljellä oli vielä paluu. Itse tavoite oli puolitiessä, kuten ihmismielemme, etsiessämme pinnallisen kulutuselämämme joukosta itsensä tuntemista ja sielunsa mielenrauhaa.

Oppi olemaan hengittämättä on myös oppia sulkeutua itseensä riippumattomaksi ympäröivästä maailmasta, vaikka siinä konkreettisesti eläisikin. Ihmisen mieli länsimaalaisessa kulutuksen täyttämässä elontiessä on välivaihetta mielensä ja sisimpänsä tuntemiseen. Terve sielu ei juuri materiaalista tavoitetta tarvitse. Elämänkaaren jatkumossa ja sen rajallisuudessa sisäinen tyytyväisyys antaa tilaa havaita ympäröivyytensä ja muun luonnon, jonka osasia, halusimmepa tai ei, olemme.

Syvyyssukeltaja antoi ajattelemisen aihetta selostuksessaan, kun lopullinen maailmanennätykseen johtava tavoite jäi saavuttamatta. Samaan aikaan löytyi toinen, joka rikkoi suomalaiselle saavuttamattomaksi jääneen syvyysennätyksen. Kilpajuoksullinen tavoite jäi unholaan ja "hävinnyt" tavoitemieli löysi vakaamman ja omalle sopusoinnulle oleellisemman olotilan.

Tuo viimeinen tavoite oli ihmisessä itsessään, löytää sisältä äänen portille, joka johdatti ymmärtämään osallistumista maailman kiertoon harmoniassa itsensä ja ympäröivyytensä kanssa. Mielenrauha ja sisimmyyden hiljaisuus täyttivät mielen. Valiintumaksi saattoi jäädä liuku elämän ja luonnon alkumereen löytäen itsensä osana kokonaisuutta.

Ilkka Luoma

sunnuntaina, heinäkuuta 23, 2006

Vastine: Libanonissa taistellaan vallasta Lähi-idässä, HS 23.7.-06


Avoin ja rakentava kirje toimittajalle ja tutkijalle:


Tutkija Heidi Huuhtanen toimii Ulkopoliittisessa instituutissa ja on lähi-idän erityisasiantuntija. Hän on tekemässä väitöstä Syyrian ulkopolitiikasta.

Vastinetta kirjoitukseen "Libanonissa taistellaan vallasta Lähi-idässä"

Hei,

Sunnuntain HS 23.7. viestitti länsimaalaisin silmin tapahtumia, arvioita sekä johtopäätöksiä Lähi-idästä. Juttu oli herättävä ja askarrutti mieltä kuinka länsimaalainen käsittää, ymmärtää, kokee ja oivaltaa erilaiset muut kulttuurit kuin omansa.

Meillä länsimaalaisilla on moralistava ja asioihin sekä vaikuttimiin puuttuva tapa "tunkeutua" tavallamme selittelemään joskus meille ymmärtämättömiä tapahtumia. Valkoinen, siis useasti ristiretkeläisten ja "löytyretkeilijöiden" jälkeläinen kovin herkästi unohtaa omia tapojansa ja mallejansa historiasta. Meille oli tyypillistä tunkeutuminen ja opin tuputus ymmärryksellä, että se on se ainut oikea valinta.

Voisi hyvin olla, että tämä "pappina" ja "lähetyssaarnaajana" olo vaikuttaa vieläkin alitajunnassamme antaessamme arvioita ja kaltaisiamme selityksiä vieraista kulttuureista. Joskus länsimaalaista markkinamekanistista ja kulutukseen orientoitunutta pintauskonnollista kiipijää innostaa ihmettelemään vieraan kulttuurin "väkivalta", kiihkeys ja impulsiivisuus. Unohduksemme on myöskin kätkenyt omat tapamme ja mallimme toimia maailmanhistorian suurimmissa sodissa, jotka olivat paljolti Eurooppa lähtöisiä.

Tämä polemisointi on tarkoitettu ravistelijaksi näkemään myös vaihtoehtoisia näkökulmia omillemme. Olen oheen liittänyt kolme kirjoitusta suunnilleen samasta aiheesta, mikä oli HS:ssa 23.7.

Mielestäni länsimaalaisuus tarvitsee herkkyyttä huomiointiin ja kykyä kokea "iholla" vastaanottavaisemmin myös muiden kulttuurien perinteitä ja ominaisuuksia kuinka toimia ihmisenä, ryhmänä ja yhteenkuuluvuutena. Arabit, islamilaisuus ja kiinalaisuus tuntuvat olevan meille "vaikea pala" ymmärtää :-)

Ei meidän silti tarvitse olla käännynnäisiä. Voimme mainiosti pitää omat tapamme ja perinteemme omien toimintareviiriemme sisällä, hyväksyen silti erilaisuuden, joka meille suomalaisille ei ole niitä helpoimpia "rasteja".



Tutkimuksillenne ja journalistiikallenne menestystä, kriittisyyttä ja herkkyyttä laaja-alaiseen havainnointiin.

Terveisin,

Ilkka Luoma
konsultti ja näkökulmamarkkinoija

Vastine: "Onnensa huipulla", kirjoitus HS 23.7.-06

Avoin ja rakentava kirje professorille ja toimittajalle:

Professori Jouko Lönnqvist työskentelee Kansanterveyslaitoksella tutkimusprofessorina ja on saanut arvostettuja huomionosoituksia yhteiskunnalta.

Vastinetta kirjoitukseen HS:sta (23.07.2006), suora lainaus ingressistä:

"Masennuksen hoito on parantanut, itsemurhien määrä laskenut ja työuupumus vähentynyt, sanoo professori Jouko Lönnqvist. Koskaan suomalaiset eivät ole olleet niin terveitä tai tyytyväisiä kuin nyt - vaikka sitä onkin vaikea uskoa"


Hei,

Sunnuntain HS:ssa 23.7. oli väite otsikossa vailla vertaansa. "Onnensa huipulla" oli raflaava ja väkevä ilmaus tietäessämme Suomen merkittävät itsemurhaluvut, etääntyvän nuorison ongelmat (varsinkin pojat), yksinäiset vanhukset, laitoksissa olevat ikääntyneet henkisen elämän ja kuoleman rajamailla kituvat. "Mielisairaat" täyttävät avoimet ja suljetut laitokset, yhä suuremmaksi käyvä lääkkeiden syönti sekä aivan uutena ilmiönä noin 50-vuotiaiden miesten kuolemat hyvin koulutettuina ja työssään myös menestyneinä. Lisäksi epidemian lailla hiipii myös laaja työväsymys, joka vielä laistaa tutkijoiden mittarit ja havainnot.

Arvaan HS-kirjoituksen perustuvan tilastointiin, teknisiin tutkimuksiin, tulotason keskimääräiseen nousuun, parempaan ostovoimaan ja lisääntyvään vapaa-aikaan. Onni ja onnellisuus eivät lähde tunnetusti ja tutkimuksellisesti rahasta eikä kulutusvoimasta, se lähtee tyytäväisyydestä. Tänä päivänä on entistä enemmän moniongelmaisia, yksinäisiä, sinänäsä hyvin toimeentulevia. Alkoholin kulutus on kasvanut entisestään, sairaspoissaolot lisääntyneet ja varsinainen työn maasta muutto ei ole vielä edes alkanut. Pelko jäytää tietyillä toimialoilla, tiedämme, että meidän kilpailukyky on syöty korkeassa palkkatasossa (sarjatuotanto ja perussuunnittelu).

Ymmärrän artikkelin "rauhoittavan merkityksen" lukijoille, mutta eikö olisi hyväksi tunnustaa asioita ja katsoa ympärille. Monet tutkijat ovat "tutkimuslinnoissaan" kaukana lähiöpubeista, poliisien arkipäivästä, sosiaalityöntekijöiden toimistokopeista. Papit tietävät myös arkiharmaan hyvin todellisen tilanteen.

Onnellisuutta eivät ole elintason kaukojäähdytyslaitteen Helsingin keskustassa, onnellisuutta eivät ole kasvavat maastoautot, nousevat asuntojen hinnat, eikä varsinkaan bruttokansantuotteen nousu. Voisimme mieluumminkin kysyä mikä on meidän nettokansantyytyväisyyden aste.

Tilastot, joihin useasti viitataan tehtäessä "onnellisuustutkimuksia" ovat yhtä harhaanjohtavia kuin työttömyysluvutkin, jonka todellista määrää ei tiedä kuin työttömät itse. Tilastojakin on monia aina tarvitsijansa mukaisesti.

Kuinka voi olla mahdollista silmien sulkeminen, voiko keskiarvoajattelu hämätä ja sokeuttaa myös asiantuntijat, jotka näyttöpäätteidensä ja numeeristen esitystensä myötä ovat yhtä kaukana todellisesta elämästä kuin nettopalkka määrätystä lääkeannoksesta.

Tämä vastine on tehty kritiikillä, rakentavuudella ja ihmisyydellä. Huuto kansalaiselta perustuu mm. sosiaalityöntekijöiden, psykiatrien, lääkärien, apteekkareiden, poliisien, hautausurakoitsijoiden ja sairaaloiden henkilökunnan haastatteluihin, toki "epätieteellisin" menetelmin, enkä voi myöskään missään nimessä väheksyä niiden monien pappien hiljaista kertomusta pahaa oloa tuntevista ihmisistä, joka ei muuten katso kulutusvoimaan.

Olen alle liittänyt muutamia lehtikirjoituksia aiheesta ja vähän sen vierestä, ne ovat julkaistut suomalaisissa sanoma- ja aikakauslehdissä viimeisen vajaan vuoden aikana. (Ne löytyvät myös tältä blogilta).

Rakentavasti menestystä tutkimustyöhön kuin journalistiikan kriittiseen maailmaan,

Ystävällisesti,

Ilkka Luoma
konsultti ja näkökulmamarkkinoija

lauantaina, heinäkuuta 22, 2006

Yrittävätkö juutalaiset lopullista ratkaisua?

YLE 1 esitti tiistai-iltana sattuvasti dokumentaarisen elokuvan Lopullinen ratkaisu. Elokuva käsitteli vain yhden jäljelle jääneen dokumentin pohjalta Kolmannen Valtakunnan (Saksa 1933-1945) salaista kokousta Wanseessa. Saksalaiset tuolloin dokumentin mukaisesti pohtivat lopullista ratkaisua saksalaisuutta riipivään ja omatuntoja vieläkin häiritsevään juutalaisten tuhoamiseksi. Israel teloitti lopullisen ratkaisun käytännön vastuuhenkilön Jerusalemissa vuonna 1962. Saksa on pyytänyt jo kansleri Willy Brandtin aikana virallisesti anteeksi isiensä tekoja mm. Israelissa Holocaustin muistomerkillä.

Aihe on äärimmäisen tulenarka, vieläkin. Keskitysleirien muisto elää jälkeläisissä ja vielä niissä muutamissa, jotka sen oikeasti näkivät. Omatuntonsa menettänyt saksalainen sukupolvi on poistunut ja Saksa on vihdoin löytämässä identiteettinsä itsehäpeän jälkeen uudelleen Euroopan ja EU:n talousveturina. Hävinneen ei ole lupa puolustautua, eikä Saksa ole sitä koskaan vaatinutkaan, vaan on osannut pyytää anteeksi kärsineiltä.

Miksi YLE 1 esitti juuri nyt kyseisen elokuvan, kun juutalaiset pommittavat systemaattisesti sanojensa mukaan olemassaoloaan uhkaavia Hizbollahin sissejä, kuin myös Hamasin taistelijoita, jotka kotitekoisin raketein ja ihmispommein varoittamatta iskevät Israelin alueelle. Israel tappaa sissien lisäksi lapsia, naisia ja vanhuksia selitellen, että Hizbollah ja Hamas ovat kätkeytyneet siviilien sekaan. Israelin armeija ei koe itsehillintää, vaan tuhoavat päivästä toiseen itselleen lopullista ratkaisua. Juutalaiset miehittäjinä haluavat selityksensä mukaan sodalla rauhan rajoilleen.

Israelin olisi syytä muistaa, että meneillään oleva totaalinen ylivoimasota yhdistää sen vihollisia aikaansaaden rauhanneuvottelut umpikujaan, siksi suureksi on tapettujen siviilien määrä Palestiinan - ja Libanonin alueilla kasvanut. Väkivalta lietsoo väkivaltaa, eikä mikään ole luvatun maan jumala tuhoamaan naapuriensa viattomien ihmisten henkiä, elämisen mahdollisuuksia ja omaisuutta.

Suomella on nyt EU:n puheenjohtajamaana oiva tilaisuus tuomita silmitön tappaminen ja tuhoaminen, niin juutalaisina, hamaseina, jihadeina kuin hizbollaheina. EU voi yksinkertaisesti laittaa molempien osapuolten kauppatuotteet boikottiin niin kauaksi aikaa kuin "lopullisen ratkaisun" sota päätetään ja istutaan samaan pöytään neuvotteluihin.

Ennakkoluulottomuus voi alkaa presidentti Ahtisaaren tarjoamisesta välittäjäksi. Parempi neuvotella ja löytää yhteinen rauhanomainen rinnakkainelo kuin "lopullinen ratkaisu", jossa kaikuu kolkosti historian hyytävä ja tyly kaiku. Liiaksi ärsytetty ja epätoivoon työnnetty ihminen taistelee itsensä hengiltä vieden vihollisen mukanaan. Väkivalta ei tee lopullista ratkaisua, sen historiakin näytti. Kykeneekö Israel kumppaneineen pyytämään anteeksi Shatilan ja Sabran pakolaisleirien muistomerkillä syyttömästi tapetuilta?

Ilkka Luoma

Vastine Kiinan ulkopolitiikan ajautumisesta umpikujaan...

Ulkopoliittisen instituutin Kiina-ohjelman päällikkö Linda Jakobson kirjoitti keskiviikkona 19. heinäkuuta 2006 artikkelin "Kiinan ulkopolitiikka on ajautumassa umpikujaan";

"Kiina uhkaa menettää uskottavuutensa vastuullisena suurvaltana, kirjoittaa Linda Jakobson"

--->suora lainaus HS Vieraskynästä ( hs.artikkeli@sanoma.fi ) <---




VASTINE kyseiseen kirjoitukseen (Ilkka Luoma, 19.07.2006)

Hei,

Luin suurella uteliaisuudella juttusi HS ti. 19.7.2006, Vieraskynästä.

Kirjoitit länsimaisen ajattelukaavion mukaisen jutun kiinalaisesta tavasta nähdä asioita. Meille tuntuu olevan suuresti vaikeaa hypätä heidän housuihinsa ymmärtämään kiinalaisuuden perinteet ja tavat. Meillä on tyypillistä puuttua muiden, ulkopuolisten, asioihin, ...me perustelemme sen konsensuksella ja inhimillisyydellä. Kiina harvoin puuttuu heistä katsottuna ulkopuolisiin asioihin, ...sitä kutsutaan kohteliaisuudeksi ja arvostukseksi.

Meillä ja heillä on suuria eroja, kuten hyvin asiantuntijana tiedät ja olet kokenut. On sanottu mm., ettei meillä ole mahdollisuutta ymmärtää heitä syvästi ja luotaavasti, koska emme katsele "kuvia" (merkistö), emmekä hahmota maailmaa "videona" (kuvallinen jatkumo) mielessämme, me yksinkertaisesti hahmotamme asiat eri lailla käyttäen välillisenä ilmiönä sanallista ilmaisutapaa ja "ajattelua".

----"Suuri ymmärrys (?) syntyy ilmeisesti hyväksynnästä ja hiljaisesta puuttumattomuudesta, kuten eläinkunnassakin (josta eroamme suuresti ja ei juuri ollenkaan), jossa horisontin takana tapahtuvaa onnea ja/tai murhenäytelmää ei havaita, eikä tunnisteta, siis ei tiedetä; elämä jatkuu vain omassa elinpiirissä, joka on "katseen" (havainnon, siis vaikutehorisontin) alla välittömästi. Horisontin takana oleva tieto ei tietoa reaalielämälle, vaan uskomusta ja henkistä puuttumista itselle kuulumattomaan havaintokenttään (fil.)"----

Olen liittänyt kolme juttua Kiinasta (julkaistu huhti-kesäkuun 2006 aikana), jotka ovat julkaistut muutamissa sanomalehdissä, mutta ei HS:ssa, jonne niitä on myös tarjottu, mm.
hs.artikkeli@sanoma.fi -osastolle.

Ystävällisesti,

Ilkka Luoma
konsultti ja näkökulmamarkkinoija

perjantaina, heinäkuuta 21, 2006

Lentomatkustamisen jalanjälki luontoon on muutakin kuin pakokaasupäästöt

YLE:n AamuTV esitti harvinaisen hienon ja huomioonottavan debatin lentoliikenteen päästöistä. Näkökulman toi esille kaksi naista; liikenneministeriöstä puoltava kannanotto, siis hyväksyntä lentoliikenteelle sekä Maan ystävät ry:stä vastine lentoliikenteen haittavaikutuksista koko eliöstölle.

"Väittely" oli toinen toisensa huomioivaa ja riemuvoitto kahden eri naisnäkökulman kuuntelijoille antamasta valinnan mahdollisuudesta kummalleko puolelle asettua. Keskustelussa asiat kohtasivat, eivätkä tyypillisesti ihmisten väliset antipatiat.

Lentoliikenne on ilmentymä kiireestä; nopeammin ja kauemmaksi. Ilmojen halki käy lentäjän tie, on vanha värssy, nyt se se halkaisee kulutusyhteiskunnan markkinamekanismia ja luonnonolosuhteita tasapainottavaa harmoniahuomiointia. Aika on rahaa ja toimitukset pitää olla juuri oikeaan aikaan mahdollisimman nopeasti joko kulutuksessa tai logistiikan seuraavassa energiankäyttöpisteessä. Lento niin ihmisillä kuin tavaroilla on tänä päivänä pop.

Liikenneministeriön edustaja mainosti kulutuksen olevan per henkilö noin 4-5 litraa per 100 lentokilometriä. Verrantoa haettiin yksityisautoista, jotka tyypillisesti kuluttavat hieman enemmän, paitsi pienet ja kätevät dieselit. Unohtui mainita, että lentomatkaan kuuluvat myös siirrot itse lentokentälle ja sieltä pois. Junaliikenne saapuu lähes aina keskustoihin, joista on matkaa lentokentille jopa ajallisesti enemmän kuin itse lennon päätepisteeseen.

Ensin oli pieniä lentokoneita, nyt on megakoneita, kuin laivoja taivaalla. Päämäärä on kuljettaa yhä enemmän ja yhä nopeammin matkustajia paikasta toiseen paahtumaan rannoille tai käymään liikeneuvotteluja, jotka useasti voitaisiin käydä videokonferenssina. Lentomatkustaminen on ruuhkauttanut Euroopan taivaan ja nyt lennonjohtojärjestelmät joudutaan uusimaan, jotta suuret onnettomuudet voitaisiin ennaltaehkäistä. Liikennesuihkukone käyttää öljypohjaista kerosiinia, ja juuri nyt polttoaineiden hinnat nousevat kiihtyen. Kuinka on, jos kerosiini loppuu? Ennen sitä pitää säätää Maan Ystävien vapaaehtoinen lisämaksu, vaikkapa 10%, joka olisi varaumaa, kun lippujen hinnat lähtevät reippaaseen nousuun tyrehdyttäen koko ajan kasvavan ilmasillan maapallon kaikkiin kolkkiin.

Lentäminen on myös asennekysymys. On muotia ehtiä illaksi kotiin. Ennen laivat veivät per yksikkö tuhansia matkustajia viikon, nyt suihkari suhauttaa saman matkan muutamassa tunnissa. On muodikasta olla kiireinen ja todeta, ettei ehdi enempää. Kiire on etukäteen kuolemista ymmärtämättä miksi eli ja elää.

Lentokone on tekninen huipputuote ja mm. kiinalaiset eivät vielä niitä itse valmista. Sen sijaan laivanvalmistajina Kiina tähtää maailman huipulle. Huominen voi olla laivoilla liikkumista kaukomatkojen osalta, vallankin kun niiden tekniikka kehittyy ripeää vauhtia palaten ehkä kuitenkin tuuli- ja aurinkoenergian käyttäjiksi. Lyhyemmät matkat taittuvat raideliikenteellä, jonka energia suolletaan toistaiseksi ydinsähköllä. Lentokonetta ei saa pysymään ilmassa sähköllä, eikä akuilla. Johdotonta sähkönsiirtoa ei ole vielä kaupallisesti keksitty.

AamuTV:n varsinainen aihe lentoliikenteen päästöt todettiin laivojen kanssa samankokoisiksi, ollen mm. hiilidioksidipäästöinä kahden prosentin luokkaa kokonaisuudesta. Lentoliikenteen kokonaisjalanjälki luontoon on suurempi; kaikkine valmistusvaiheen materiakäsittelyineen, sekä polttoaineen jalostuksineen kuin myös maa-asemien energiakäyttö sekä miltei jatkuvat huolto- ja turvallisuustoimenpiteet suurentavat "hiiren jalanjäljen norsun tassun" kokoiseksi.

Kuinka hyvin tiedemiehemme ja tutkijamme oikeasti tietävät, mitä suihkulentokoneen tekemä "ilmakehäreikä" nopeudella vajaat 300 metriä sekunnissa aikaansaa, jää arvailujen varaan. Me emme yksinkertaisesti tiedä kaikkia vaikuttimia, syyn ja seurauksen jälkiä, mitä mikäkin luonnoton ainesmuutos tekee eloyhteisölle mm. pikkuhiljaa "häviävinä" suihkuvanoina taivaalle.

Maapallon jotkin muutokset ovat hyvin hitaita, mutta vääjäämättömiä. Lentokone on luonnoton väline ilmakehään, jonka ohuus on häkellyttävän vähän maapallon halkaisijaan. En ole linnuilla nähnyt harmaita tai valkoisia suihkuvanoja, korkeintaan eloperämoottorin jätöksen lihapiirakassa istuessani torikahvilassa ilman kiirettä.


Ilkka Luoma

Mitä Helsinki oikeasti haluaa Sipoosta?!

Julkaisen sipoolaisen Bambi Nybergin kirjoituksen koskien Sipoon ja Helsingin välisestä koko maata puhuttavasta taistelusta oikeudenmukaisuudesta, suuremman voimasta ja maaseutumaisuuden sekä kaupungistumisen näkökohdista (kirjoitus on julkaistu tekijän luvalla)

Helsinki haluaa kaapata Lounais-Sipoon itselleen. Puhutaan kauniita asioita pääkaupunkiseudun kehittämisen tärkeydestä koko maalle, ikään kuin koko maan kehitys olisi kiinni siitä onnistuuko Helsinki täysin vastoin lain kirjainta rosvoamaan itselleen jo 1960-luvulta asti havittelemaansa osaa Sipoosta. Tuskin Suomen kestävä kehitys vaatii sitä, että muun Suomen kasvumahdollisuudet pitkälti tuhotaan viemällä suurin osa nuorista Suur-Stadiin (50.000 ihmistä Lounais-Sipooseen ja muut 200.000 ihmistä muualle pääkaupunkiseudulle, jossa kaavavaraukset on jo tehty)?

Helsingin perustelut Lounais-Sipoon kaappaamiseksi eivät kestä tarkempaa tarkastelua sen paremmin oikeudellisesti kuin moraalisesti. Kyse on vain ja ainoastaan valtapolitiikasta. Perustelut kalskahtavat yhtä ontoilta kuin aikanaan George W. Bushin perustelut Irakin sodalle… Meitä sipoolaisia Helsinki ei ole kuunnellut ollenkaan. Me emme halua Helsinkiä rakentamaan Lounais-Sipooseen betonilähiöitä metroineen, sillä juuri betonilähiöitä alueelle nousee kun Helsinki haluaa sinne metronsa. Muuten metro ei kannata.

Vaikuttaa siltä, ettei kukaan pääkaupungissa tai valtio­neuvostossa halua sanoa mitä rajojen siirtelyllä tosiasiassa tavoitellaan. Me tiedämme, että pitkällä tähtäimellä erittäin arvostetut väljät asuinalueet sekä Helsingin toinen keuhko, Sipoonkorpi, ovat todellisia kilpailutekijöitä. 30 kilometriä itään mutta 2 kilometriä länteen sojottava torsometro ei ole kilpailutekijä, vaan kaupunkirakenteen vinouttaja. Sipoon Puolesta ry:hän kannatti tietyin varauksin Sipoon kunnan­hallituksen esitystä nopeasta lisärakentamisesta, sillä sen täytyy tapahtua kunnan omissa käsissä ja omin ehdoin ei isoveli Helsingin.

Ai, miksikö? No siksi, ettei tässä olekaan kysymyksessä koko maan vaan puhtaasti Helsingin RAHALLINEN etu, joka toteutuu vain jos Helsinki itse pääsee gryndaamaan ja rakentamaan, ja saa samalla itselleen haluttua rannikkoa ja arvokkaita veronmaksajia. Samalla maan hallituksen pääministerin kannattama linja tarkoittaisi sitä, että myös muualla Suomessa olisi tämän jälkeen täysin mahdollista pilkkoa pienempiä kuntia ilman sen kummempia perusteluja vahvemman oikeudella, puhumattakaan pakkokuntaliitoksista. Onko tämä tosiaan aitoa keskustalaista politiikkaa???

Me sipoolaiset taistelemme loppuun saakka itsenäisen ja kokonaisen Sipoon puolesta, ja me tulemme tuon taistelun myös voittamaan. Luotamme siihen, että Suomi on oikeusvaltio. Onhan?


Sipoon puolesta ry.
Bambi Nyberg,
puheenjohtaja

Bambi Nyberg
Blåfieldintie 22-9
01120 Västerskog puh 040-5747367

tiistaina, heinäkuuta 18, 2006

Sipoo-case ja vallitsevaa lakia soveltaen

jos haluat tietää nimien kerääntymisestä päivittäin, niin kopautappa tätä linkkiä: ---> linkki

Napakkaa polemisointia Sipoon suunnasta:
(julkaistu kirjoittajan luvalla)

Totta on se, että laki antaa mahdollisuuden pienen alueen ottamiseen (alle 5% väestöstä, alle 10% maapinta-alasta), jos siihen on hyvä syy.

SIPOON TAPAUKSESSA ON KYSE alueesta, jolla ASUU 19 % (prosenttia) SIPOON ASUKKAISTA. Alue on 14 % (prosenttia)MAAPINTA-ALASTA.

Tarkoitus on lain mukaan kuntajaon muutoksessa, että muutos hyödyttää molempia osapuolia. Pakkoliittämiseen, joka käsittää suuremman alueen ja koskee suurempaa asukasmäärää, täytyy olla erityisen painavat syyt. Mutta siinäkään tapauksessa tapauksessa ei toimenpide saa hyödyttää vain toista osapuolta.

(Katso lakitekstiä alla) Sipoon kunta vastustaa pakkoliitosta. Sipoon tapauksessa on aivan selvää, että kuntajakolain vaatimat yleiset edellytykset eivät täyty. Pakkoliitos on myös perustuslain vastainen, sillä perustuslain mukaan oman kunnan asioista päättävät oman kunnan asukkaat.

PAKKOLIITOS ON KUNTAJAKOLAIN 1§ VASTAINEN, sillä kuntajakolain tämän pykälän 2 mom. mukaan kuntajakoa kehitetään kuntien alueellista eheyttä edistävällä tavalla. Helsingillä ja Sipoolla ei ole edes yhteistä maarajaa, joten Helsinki joutuisi kaappaamaan naapurikunnalta, Vantaalta palan, jota se sitten voisi käyttää "siltana" päästäkseen Sipoon alueisiin käsiksi. Se on alueellisen eheyttämisen irvikuva!

Pakkoliitos on KUNTAJAKOLAIN 1§ VASTAINEN, sillä pakkoliitos ei myöskään edistä yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Helsinki muuttaisi valtakunnallisesti merkittävän, helsinkiläisten ja muun pääkaupunkiseudun asukkaiden virkistys- ja luontoalueeksi tarkoitetun, kansallispuistoksi ehdotetun alueen rakennusmaaksi ja möisi sen ilmeisesti gryndereille.

Helsinki esittää alueelle metroa. Se palvelisi vai Helsingin tarpeita, eikä Itä-Uuttamaata laajemmin. Koko itäisen Etelä-Suomen yhdyskuntarakenteen toimivuutta edistäisi paremmin henkilöjunaliikenne, joka jatkuisi ainakin Porvooseen ja Loviisaan, ja joka myös mahdollistaisi Sipoonkorven luontoarvojen säilymisen. Itä-Uudenmaan liitto esittää maakuntasuunnitelmassaan 2035 Heli-rataa (varaus on jo olemassa), joka edistäisi koko itäisen Etelä-Suomen yhdyskuntarakennetta, Sipoota (kai Sipooseen rakennetaan muuallekin kuin länsi-Sipooseen), Porvoota ja Loviisaa.

Helsingin kaupunkikin esittää 26.9 2005 Itä-Uudenmaan liitolle maakuntasuunnitelmaehdotuksesta: "Yhdessä itäsuuntaan kasvavan pääkaupunkiseudun kanssa tämä Suomenlahden rannan kaupunkien sarja aina Kotkaan ja Haminaan asti voisivat olla jopa Pohjois-Euroopan mitassa toiminnallisesti merkittävä ja kiinnostava alue, jota on syytä kehittää yhteistyössä." Tämä puhuu junaliikenteen, eikä metron puolesta.

Jos Helsingin poliitikot ottavat itselleen päätäntävallan koko Suomen kehittämisestä, niin Helsingin tulee ottaa myös vastuu teoistaan. Sipoon valtaamispäätös syntyi laittomassa järjestyksessä. Ehdotettu pakkoliittäminen on sekin lain vastainen. Moraalisesti on kyse ryöstöstä. Helsingin malli ole ainakaan oikeusvaltiolle hyvä malli.

KUNTAJAKOLAKI 19.12.1997/1196 (www.finlex.fi) Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku: YLEISET SÄÄNNÖKSET 1 §, KUNTAJAKO

Asukkaiden itsehallintoa ja yleistä hallintoa varten Suomi on jaettuna kuntiin. Kuntajakoa kehitetään 1 momentissa sanottujen tarkoitusten edellyttämällä sekä kuntien alueellista eheyttä ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta edistävällä tavalla.

Kuntajaon muuttamisesta säädetään lailla tai siitä päättää, sen mukaan kuin jäljempänä säädetään, valtioneuvosto tai ministeriö.

2 §, Kuntajakoa kehitetään 1 momentissa sanottujen tarkoitusten edellyttämällä sekä kuntien alueellista eheyttä ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta edistävällä tavalla.

5 §, ERITYISET EDELLYTYKSET KUNNAN ALUEEN SUPISTUMISESSA JA LAAJENEMISESSA

Kuntajaon muutos, joka merkitsee kunnan alueen supistumista tai laajenemista, mutta ei uuden kunnan perustamista tai kuntien lukumäärän vähenemistä, voidaan tehdä:

1) jos minkään asianomaisen kunnan valtuusto ei vastusta muutosta; tai,

2) jos muutos ei vaikuta minkään kunnan asukasmäärään yli viidellä prosentilla tai pinta-alaan yli kymmenellä prosentilla laskettuna maapinta-alasta. Muutoin 1 momentissa tarkoitettu kuntajaon muutos voidaan tehdä vain erityisen painavilla 3 §:n mukaisilla edellytyksillä.

3 §, YLEISET EDELLYTYKSET Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos:

1) edistää palvelujen järjestämistä alueen asukkaille;

2) parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita;

3) parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai

4) edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta.

Väestön kielisuhteiden huomioon ottamisesta säädetään perustuslaissa. (6.6.2003/433)

Tämän kirjoituksen laati ja lakikokoelman keräsi sipoolainen nimimerkillä:
(julkaistu kirjoittajan luvalla)

" Helsingin mahtipontisuuteen suivaantunut"

Miksi suuri kaupunki työntyy väkisin maaseudulle?

Helsinki on pieni pääkaupunki, sen ominaispiirteinä ovat toistaiseksi kohtuulliset liikenneruuhkat, pieni asukastiheys ja maailmanlaajuisesti vertaillen hyvin toimivat palvelut. Helsinki on suuri kaupunki Suomessa ja sillä on vertaisensa rinnakkaiskaupungit heti vierellään. Kolmen suuren kehitys on ydinkysymys pääkaupunkiseudulle. Ydinkysymys ei ole yhdistellä pääkaupunkikolmikon sekaan kehyskuntia, kuten Sipoon parhaita maa- ja vesistöalueita.

Helsingin päättäjät vaistoavat monien asukkaidensa halun paluusta juurille alkavan suurien ikäluokkien myötä ja haluaa tarjota omia maaseutumaisia vaihtoehtoja hoksaamalla, että Sipoosta löytyy. Kaupungin huomisen kassakehitys on ylivertainen motivaattori löytämään yksipuolisia ratkaisuja. Suurin kauhistus on vähenevä väestö.

Sipoo on pieni asukasluvultaan; se on maaseutumainen suurine tontteineen. Sipoolaisilla on väljyyttä, luontoa ja luonnonrauhaa. Heillä ei ole liikenneruuhkia eikä aika-ajoin esiintyvää huonoa kaupunki-ilmaa. Sipoo voidaan jättää Helsingille esimerkiksi maaseutukunnasta ja maaseutumaisesta asumisesta, johon sipoolaiset ovat erikoistuneet ja kehittäneet mm. kaavoituksensa suosimaan ihmislähtöistä lähellä luontoa - elämäntyyliä. Antaa Sipoon kehittää tavallansa kuntaansa, Helsinkiä siihen ei tarvita. Suomessa on vapaa muutto-oikeus kunnasta toiseen ja haluavat helsinkiläiset ovat varmaan tervetulleita Sipooseen löytämään elämisenlaatua suomalaisittain tiukkaan ahdetun rakentamisen sijasta.

Sipoo on pieni asia pinta-alallisesti, mutta se on suuri asia periaatteellisesti. Metropolirakentaminen toimii tiukasti liike-elämäohjauksessa. Suomessa saa olla metropoli ja se on yhdistetty Helsinki, Espoo ja Vantaa. Näiden kolmen kaupungin yhteinen pinta-ala kestää 1,5 miljoonaa ihmista.

Nykypäivän trendinä on usko "Kehä III:en" sisäpuolen pakkautumiseen sisäänmuuttoina. Voisiko virta kääntyä suurien ikäluokkien jäädessä eläkkeelle ja heidän halutessa kotikonnuilleen tai maaseutumaiseen asumisympäristöön parhaimmillaan veden äärelle. Voisiko kuitenkin informaatiologistiikan kehittyessä hajautumisen lisääntyvän pakkautumisen sijasta.

Miksi Helsingin pitää saada lisää elintilaa? Miksei ihmisille anneta omaa yksilöllistä valintaansa kaupungin ja maaseudun väliltä? Nykyinen Sipoon ja Helsingin olematon raja voisi olla rajapyykki väljyyden, luonnonmukaisuuden ja kaupunkimaisen korttelirakentamisen välillä.

Vakavin asia Sipoo/ Helsinki maaottelussa on sen leviämisen uhka. Vain hetki ja monet "suuret" suomalaiset kaupungit haikailevat vieruskuntiensa parhaita maita ja vesistöjä laajentumisellensa. Monissa kaupungeissa kasvunhegemonia ajaa päätöksiä vastoin luonnon ja ihmisen vapaata läheisyyttä. Suuri kaupunki ei ole itseisarvo, oleellista on kokonaisvaltainen viihtyvyys sekä kunnan taloudellinen terveys ja kohtuulliset asumiskustannukset.

Nyt näyttää olevan orastavaa alkua suuntautumiselle missä ja kuinka asutaan viihtyisästi eikä välttämättä kalliisti. Lastenkin ote ja tuntuma palaa luontoon, elämän lähteelle, paremmin vehreässä ympäristössä, jossa ulko-ovet eivät ole parinmetrin etäisyydellä tuntematta silti naapureitaan.

Mielenkiintoisin asia Sipoo/Helsinki rajakiistassa on sen puoluepolittinen värittyneisyys. Keskusta liputtaa Helsingin laajentumista toiveena helsinkiläisten äänivyöry Eduskuntavaaleissa. Demarit halajavat lisää äänestäjiä suuresta Helsingistä, uskoen, että vain kaupunkiväestö mieltyy sosialidemokraattiseen ajatteluun. Kokoomus hamuaa äänestäjilleen parempia asuinsijoja pakkaamalla heitä moninkertaisen määrän Sipoon kaavoituspolitiikkaan nähden, kykypuoluekin haluaa lisää ääniä. Osa kokoomuslaisista äänestäjistä on jo itse tehnyt vapaaehtoisen valinnan, muuttamalla Sipoon Karhusaareen ja Landbooseen.

Sipoosta ei saa tulla koekenttää taisteltaessa maasta ja vesistöistä. Suomi on yksi tyhjimmistä EU-maista. Me olemme pinta-alallisesti suuri ja rikas maa. Suomessa vallitsee vapaus muuttaa ja valita asuinympäristönsä yksilö- tai perhekohtaisesti.

Suomessa on yli 400 kuntaa, joita tullaan yhdistelemään. Rajat eivät ole oleellista, vaan tapa, kuinka haluamme asua huomenna taloudeltaan terveessä kunnassa. Sipoo on nyt koko Suomen yhteinen asia, suurin osa Suomen pinta-alasta on Sipoon kaltaista haja-asutusaluetta luonnon keskellä. "Suurissa" kaupungeissa asuu jo nyt 60% asukkaistamme, se riittää ja väestöliike saattaa kääntyä juurillensa.

Suomalainen voi nyt antaa mielipiteensä onko huomisemme tiukka, tehokas ja urbanisoitunut ihmiskeskittymä vai vapaa luonnonläheinen maaseutu vireänä ympäristönä mm. kasvavalle jälkikasvullemme. Helsinki kehittyy rajojensa sisässä kuten haluaa ja Sipoo kehittää omin uusin kokemuksin ja näkemyksin omaansa.

Voit ilmaista mielipiteesi adresseihin:
www.adressit.com/sipoo_ei (jos haluat ettei suurempi ota väkisin pienemmältä) ja www.adressit.com/sipoo_kylla (jos haluat, että suurempi voi ottaa valtiovallan avulla väkisin pienemmältä). Nyt olisi erinomainen tilaisuus antaa suora kansalaisvaikute tiedoksi poliittiselle koneistolle jo ennen Eduskuntavaaleja.

Ilkka Luoma

maanantaina, heinäkuuta 17, 2006

Ilmasto muuttuu aina ihmisen kanssa ja ilman ihmistä

On havaittavissa innokkaita ihmistä puolustavia ahaa-ilmiöitä, ettei pienen ihmisen vaikute muutakkaan ilmastoa. Kädenvääntöä harjoittavat tutkijat, elinkeinoelämä ja kuluttajat. Ihminen on mestari antamaan itselleen positiivisia ja vapauttavia synninpäästöjä.

Auringonottajat ovat tohkeissaan, kun paistaa niin kuumasti, että suojakertoimia pitää lisätä kesästä toiseen. Punaniskoja ja paahtuneita "kahvinpapuja" seilaa kaupunkien ja maaseutujen rannoille. Samaan aikaan eläin- ja kasvitieteilijät pongaavat uusia lajeja kotoperäisten joukosta. Säätieteilijä selostaa, että on niitä kuumempiakin kesiä ollut, ainakin viimeisen sadan vuoden aikana. Grönlannin jäätikötkin tuntuvat sulavan nopeammin.

Ihminen on lyhytnäköinen, jos hän todistelee itselleen kulutuksen mandraa ja sen vaikutetta kansantalouteen ja jatkuvaan kasvavan hyvinvoinnin autuaallisuuteen. Tosiasiassa merkittävin seikka on se, että ihminen käyttää apuvälineitä, jotka ovat tehdyt materiamuutoksilla käyttämällä ulkoista ihmisestä riippumatonta energiaa. Ihmisen hyvinvoinnintavoittelu ja kasvuhegemonia perustuvat juuri nimenomaan tähän kiihtyviin materiamuutoksiin ja ulkoisen, kierrossa olevan lainaenergian käyttöön.

Juuri nyt poltamme autojemme moottoreissa sitä kasvuenergiaa kierrosta, joka syntyi miljoonia vuosia sitten. Me porasimme sen esiin ja syydämme jätökset muusta eläinkunnasta riippumatta ilmakehään. Ihminen on mestari siirtelemään itseään ja tavaroitaan paikasta toiseen, itseasiassa koko elämämme toinen kliimaksi on siinä. Ensimmäisen me tiedämmekin.

Eläinkunta ei käytä harmoniassaan apuvälineitä, ne saalistavat suoraan ja eliminoivat heikot ja huonokuntoiset pitäen populat elinvoimaisina ja lisääntymiskykyisinä kokonaistasapainon järkkymättä, tiedostamattaan. Ihminen haalii toimeentuloansa eliönaapurilta; muulta kokonaiskasvustolta siihen tahtiin, että riittävyyden rajat häämöttävät. Ihminen on onnistunut tuhoamaan jo menneisyydessä omia erillispopulaatioitaan mm. ryöstäviljelemällä tai omalla nahistelulla omistamisesta ja vallanhalusta. Ihmiselle ei riitä luontainen sille kuuluva reviiriys.

Ilmasto muuttuu oli ihmistä tai ei. Ihminen ei tiedä kaikkia muutosprosesseja eikä tapahtumajatkumoita, joita on nopeita ja äärimmäisen hitaita. Tiede selostaa aina enemmistöperiaatetta ja tiedeyhteisön hyväksyntää. Me vain unohdamme sen, että osuutemme ja tietomme syyn ja seurauksen laeista ovat tuntemukseltaan häviävän pieniä. Emme pelasta itseämme selittelemällä osallistumattomuuttamme ilmastomuutoksiin. Pitkässä skaalassa emme pelasta itseämme millään tutkimustuloksella tai uskomuksella.

On vastuuntunnotonta polemisoida vaikutetekijöitä ilmaston muutoksien osalta auringolle, taustasäteilylle, avaruuden hiukkasmyrskyille tai muille vetovoimaisille aiheuttajille niin ajatuksina kuin tieteellisenä "totuutena". Olisi mielekästä myös tutkia osuuttamme omiin ongelmiin, koska ne vaikuttavat säteilevästi myös muihin eliöryhmiin ja elämän edellytyksiin.

Ylihuomenna voimme varautua mm. yksityisautoilun loppumiseen, rusketus- ja uteliaisuusmatkailun päättymiseen, lisääntyvien apuvälineiden kehittelyn ja kasvattamisen vähenemiseen.

Ihminen voisi etsiä omaa luonnonrauhaansa sisältänsä hyväksyen tasapainon, joka menetettiin, kun huomattiin käden jatkeeksi nuija, kuokka ja itse-ehtoisesti tehty tuli. Elinpiiri- ja mukavuudenhaluevoluutio hoiti hommat tähän päivään, jossa 100 vuodessa poltimme taivaan tuuliin ilmastomuutoksien siemeniksi energiamäärän, jonka valmistamiseen muulta luonnolta meni esimerkiksi 30 miljoonaa vuotta.

Ihmiselossakin toisen ihmisen syyllisyys on todennäköisempi kuin oma, ...ainakin niin me itsellemme usein perustelemme. Ehkä me olemme antaneet sen pienen kiihdykkeen, joka nopeuttaa prosesseja havaitsemallamme tavalla.

Ilkka Luoma

lauantaina, heinäkuuta 15, 2006

Kiinalaisessa jutussa suomalainen mahdollisuus

Kiinalaiset ovat valmiit ostamaan kaikki mustikat Suomesta. Mikäli suomalaiset eivät halua kyykkiä metsissä; tarjoutuu Kiina lähettämään myös poimijat.
Kiinassa on meneillään maailman suurin maaltamuutto jättiläismäisiin kaupunkeihin. Kiinan voima on halpa maaseututyöväestö, jonka työpanosta myydään myös ulkomaille. Yhtäältä mustikan parantaessa näkökykyä kiinalaisille, toisaalla ilmansaasteet ja mm. pakokaasupäästöt estävät yhä enemmän näkyvyyttä Kiinan suurkaupungeissa.



Kiinassa 65% väestöstä asuu maaseudulla, 


 ... se on sama prosentti kuin meillä kaupungeissa. Kiinan vaurain alue on rannikkoseutu ja erityisesti Shanghain - ja Honkongin pohjoispuolella oleva erityistalousalue.


Kiina on kehitysmaa, 


 ... jossa valmistetaan miltei kaikkea, paitsi lentotukialuksia, suuria matkustajasuihkukoneita, sekä pitkälle kehitettyjä tietotekniikan prosessoreja. Kiinasta valmistuu 300.000 insinööriä, joka vuosi, ollen enemmän kuin koko EU:sta ja USA:sta yhteensä. Kiinalainen suunnitteluvoima ylittää länsimaat 10-20 vuoden aikana, ja ei ole, systematisoituessaan ja verkottuessaan, syytä epäillä tämän voimavaran henkisistä ja innovatiivisista kyvyistä.
...


Kiinalainen uskoo luonnonlääkitykseen ja mm. mustikoihin 


Kiinalainen luottaa suomalaiseen taitoon suunnittelussa, rehdissä tavassa tehdä kauppaa ja pitää lupauksensa. Suomi myi 1950-luvulla ainoana maana käytettyjä paperikoneita, nimenomaan käytettyinä. Suomi oli yksi ensimmäisistä maista, joka tunnusti Kiinan jo 1950-luvulla, taisi olla 17. 

Kiinalaisilla on pitkä muisti ja he arvostavat luottamussuhteita, eivätkä vaihda kumppania. Nokia on tehnyt jatkuvaa kauppaa vuosikausia samojen operaattoreiden kanssa ja Nokia onkin suurimmillaan ja voitollisimmillaan juuri Kiinassa.


Kiina kohtaa kaikki länsimaalaiset elintasonnousun ongelmat,


 ... ja me Suomessa tiedämme ne. Kiina luottaa suomalaiseen energiankäytön hyötysuhdetehokkuuden hallintaan. Kiinalaiset tietävät, että Suomessa osataan suunnitella tehokkaita puhdistusjärjestelmiä. Suomessa on kykyä ja innovaatiota nähdä huomisen asumismuodot ja asumisen ekologia. Suomessa on innovaatio, joka voi muuttaa ratkaisevasti tapaa elää, tehdä työtä ja asua tuhoamatta ympäristöä ja ihmisen omaa psyykettä.


Suomi voisi olla kiinalainen portti EU:hun 


Finnair saa vielä joitain aikoja käyttää ylivoimaansa, kunnes kiinalaisten omatkin lentoyhtiöt tulevat samoille reiteille. Finnair on saanut pienenä, mutta uskomattoman turvallisena yhtiönä lentää lähes monopolissa Euroopan ja Kiinan lyhimpiä reittejä.


Suomi on investoinut runsaasti Kiinaan, 


 ... vieden sinne pääomia, työmahdollisuuksia sekä kokoonpanoa tunnettujen syiden vuoksi. Kiinalaiset mahdollisuudet ovat nostaneet monet suomalaiset yhtiöt tuloskuntoon ja kasvuun, jota ei Suomessa olisi voitu tehdä. Kiina on yksi maailman suurimpia markkinoita ja siellä on "loputon" ja työteliäs työvoima. Ammattiyhdistysliike ei Kiinassa määrittele palkkatasoja, vaan kysyntä.
...


Kiina avasi ovensa jo 1420-luvulla 


 ... ja suuntasi tuolloiset maailman suurimmat kauppalaivastot joidenkin tietojen mukaan kaikille maailman merille, ennen Kolumbusta ja Magalhaesia. Kiina oli utelias, kauppahaluinen ja ulotti laivastonsa, ilman valkoisen miehen uskon- ja tapojen tuputusta, uusille kaupallisille alueille, mieluumminkin huomaavaisuudella ja lahjonnalla kuin verisin miekoin.

Kauppa- ja valistuskeisarin Zhu Di:n kuollessa 1420-luvun aikana, kiinalaiset mandariinit (virkamiehistö) tuhosivat tuon ajan arkistot ja historiamerkinnät. Uusi keisari veti rajat kiinni ja sulki oven. Kiina vetäytyi kalliiin "maailmanvalloituksen" jälkeen kuoreensa. Jäljelle jäivät kiinalaiset vuosituhantiset tavat ja Kiina keskittyi jo tuolloin maailman suurimman maan, itsensä, omiin sisä- ja rajanaapurimaiden markkinoihin.



Uusi vanha Kiina

Kiina on nyt, vuonna 2006 avannut investointimahdollisuudet laajemmin myös ulkomaille ja jättiläismäisen valuuttavarantonsa turvin voisi tehdä suuria omistusjärjestelyjä mm. länsimaissa. Kiinalainen integroituminen globalisaatioon on alkanut vajaan 600 vuoden tauon jälkeen, tuoden mahdollisuuksia myös Suomelle.



Kiinalainen raha, 


 ... toimintatavat ja ahkeruus voisivat olla ratkaiseva piristysruiske Suomen yhteiskunnalle, jos olisimme haluttavia uusille sijoittajille ja työvoimalle. Suomi näivettyy kuten monet EU-maat. Meillä syntyy yksinkertaisesti liian vähän lapsia ja innovaatioita. Kykymme lepäävät osaamisessa ja sitä vielä arvostetaan toistaiseksi, erityisesti Kiinasta.


Suomi on matkailun tuleva suurvalta ilmastomuutoksien vuoksi? 


Meillä vihreys kasvaa, kun taas nykyiset massaturismimaat aroutuvat, jopa aavikoituvat seuraavien 50 vuoden aikana. Suomi on puhdas ja tyhjä. Suomi kykenee huomenna elättämään 50 miljoona ihmistä. Voimme mainiosti kasvaa 10 miljoonaan ja olkaamme huolellisia mistä ottaisimme uudet asukkaamme. 

Suomen maahanmuuton tarve kasvaa jo 2010 alkaen ja meidät tekee mielenkiintoiseksi rajanaapuruus maailman suurimman raaka-ainelähteen, Venäjän, vieressä, joka onkin ainut maa meidän ja Kiinan välissä.


Ilkka Luoma


PS Kappalejaottelu uusittu - koskematta itse tekstiin 22. syyskuuta 2015

perjantaina, heinäkuuta 14, 2006

Sipoo adressi nyt myös ruotsiksi

EI Sipoon maa-alueluovutuksille!

Helsinki ei saa liittää valtion avustuksella Sipoon maita ja vesialueita Helsinkiin ilman sipoolaisten enemmistön lupaa ja suostumusta

Suomessa laki antaa mahdollisuuden "ottaa" toiselta kunnalta/kaupungilta maata ns. yleisen ja laajan kansalaisedun" nimissä. Helsinki haluaa Sipoon kunnan maa- ja vesialueita itselleen perustelulla pääkaupungin kehittäminen. Tavoitteiksi luetellaan mm. Helsingin asuntojen hintojen rauhoittuminen ja tasaantuminen.

Suomessa kansalaismielipiteitä ja -äänestyksiä suoritetaan hyvin harvoin. Nyt on mahdollisuus antaa mielipiteensä kiistaan, jossa on kaksi selkeää osapuolta; ei maaluovutuksille ja kyllä - haettaessa ratkaisuja enemmistön ja suuremman etujen mukaisesti. Asia voi olla myös periaatteellinen, sillä "maan pakkoluovutusperiaate" voi yleistyä muuallekkin. Huom. meneillään olevat "paimentavat" kuntaliitosasiat.

Nyt voit tällä nimikeräyksellä ottaa kantaa ja ilmaista halusi säilyttää Sipoo Sipoona ja sanoa EI Helsingin pyrkimyksille saada itsekkäin päämäärin maata ja vesialueita Sipoolta ilman sipoolaisten enemmistön lupaa.

Sipoon puolesta ry - För Sibbo rf. tukee tätä adressia. Yhdistyksen kotisivut löytyvät:

http://www.sipoo.fi/sipoonpuolesta/

Ilkka Luoma

...............................................................

Suomen ruotsiksi:

Ett rungande NEJ till en tvångsannektering av sydvästra Sibbo!

Helsingfors får under inga omständigheter tillåtas att med statsmaktens hjälp annektera Sibbos land- och vattenområden utan att en majoritet av sibboborna understöder aktionen.

I Finland ger lagen en möjlighet att ”ta” landområden av en annan kommun/stad ifall det uttryckligen är frågan om ett sk. ”synnerligen viktigt och brett allmänt intresse”. I detta fall finns det inte en tillstymmelse av någonting sådant. Helsingfors vill ha land- och vattenområden av Sibbo med motiveringen av att de behövs för att utveckla huvudstadsområdet. Som mål nämns bl.a. en stabilisering av prisnivån på bostäder i Helsingfors.

I Finland ordnas medborgaromröstningar väldigt sällan. Nu har du som läser detta en möjlighet att ge din åsikt i saken. Det finns två klara läger: de som säger nej till påtvingade landöverträdelser och de som säger ja då man söker lösningar utgående från den störres rätt. Fallet kan också vara av allmängiltig karaktär, då ”tvångsinlösningsprincipen” kan (ifall detta går igenom) även tillämpas på andra orter i Finland. Tänk bara på diskussionerna om kommunsammanslagningarna i samband med kommunreformen.

Nu kan du ta ställning genom att underteckna den här namninsamlingen och på det sättet säga som din åsikt att Sibbo skall bevaras som Sibbo och att Helsingfors inte skall utan tillstånd av majoriteten i Sibbo försöka på helt själviska grunder ta över land- och vattenområden, utan hålla tassarna borta från Sibbo.

För Sibbo r.f. - Sipoon puolesta ry understöder den här namninsamlingen. Föreningens hemsidor hittar du på adressen:

http://www.sipoo.fi/forsibbo/

Ilkka Luoma

Vastuuhenkilö: Ilkka Luoma (ilkka.luoma@keskipiste.fi)


Lisäksi vielä Ruotsin ruotsiksi:

NEJ för Sibbos jordområdeavträdelser!

Helsingfors får inte foga med statens understöd Sibbos jord- ochvattenområden till Helsingfors utan sibbobornas tillstånd.

I Finland ger laget en möjlighet att "ta" från en anna kommun/stad land inamnet av s.k. "allmän medborgarförmån". Helsingfors vill ha Sibbo kommunsjord- och vattenområden för sig själv på grund an utvecklingen avhuvudstaden.Som mål sägs bl.a. att bostädernas pris i Helsingfors inte blir för högautan prisförhöjningen blir jämnare.

I Finland har medborgarnas åsikter frågats mycket sällan. Nu har du enmöjlighet att uttrycka din åsikt i saken som har två klara sidor: JA ochNEJ.Saken kan också vara principiell för landets "tvångavträdelseprincip" kanbli allmän också annanstans.

Nu kan du med denna namnförsamling ta ställning till och uttrycka din viljaatt bevara Sibbo som Sibbo och säga NEJ till Helsingfors själviska strävanatt få dela av Sibbo kommun utan tillstånd av sibbobornas majoritet.


Ruotsin ruotsin käännös:
Lukion ruotsinkielen opettaja Leena Luoma, Vantaa

Tasapuolisuuden vuoksi myös Kyllä-vaihtoehto ruotsiksi, siis Helsingillä on oikeus saada valtion avustuksella maita Sipoon kunnalta:

I Finland ger laget en möjlighet att "ta" från en anna kommun/stad land inamnet av s.k. "allmän medborgarförmån". Helsingfors vill ha Sibbo kommunsjord- och vattenområden för sig själv på grund an utvecklingen avhuvudstaden.Som mål sägs bl.a. att bostädernas pris i Helsingfors inte blir för högautan prisförhöjningen blir jämnare.I Finland har medborgarnas åsikter frågats mycket sällan. Nu har du enmöjlighet att uttrycka din åsikt i saken som har två klara sidor: JA ochNEJ.

Nu kan du med denna namnförsamling ta ställning till och uttrycka din åsiktför Helsingfors rättighet att ta mera land- och vattenområden och utvecklahuvudstaden i namnet av en stor fördel och säga JA till denna adress.Helsingfors har en rättighet i namnet av en allmän fördel att foga till sigmera land för att utveckla huvudstaden som har en halv miljon mera människoroch bygga bostäder för dem.(här tas man inte ställning till operationens ekonomiska sida: vad betalas omjord- och vattenområden uppenbarligen senare om avträdelsen händer)

Kyllä - Sipoon maa-alueluovutuksille



(käännös Leena Luoma, ruotsinkielen opettaja vantaalaisessa lukiossa)

torstaina, heinäkuuta 13, 2006

CHECKING: Onko tämä juttu Matti Vanhasen tekemä?

Allaoleva kirjoitus liikkuu netissä ja sen väitetään olevan nykyisen pääministerimme kirjoittama 30.7.1985, siis yli 20 vuotta sitten. On tunnettua, että netissä pyörii kaikenlaisia juttuja, joiden väitetään olevan tämän ja tämän kirjoittama. Nyt pyydänkin apua blogin lukijoilta, onko jollain tietoa, että tämä alla oleva kirjoitus olisi Matti Vanhasen kirjoittama. Jutun väitetään olleen Suomenmaa -lehdessä. Ko. lehti ei voinut tarkistaa asiaa, koska sähköinen arkisto ulottuu vain 1999 saakka ja varsinaiseen lehtiarkistoon ei nyt kesälomien vuoksi riitä henkilökuntaa.

On myöskin mahdollista, että juttua on jälkeenpäin manipuloitu joidenkin yksipuolisista päämääristä johtuen. Sisältöä on voitu myös osin muuttaa kuin sanamuotoja.

Korostettakoon, että alla oleva juttu on laitettu näkyville väittämättä mitään sen kirjoittajasta, nyt on kyseessä tarkistus, ja jos juttu onkin Matti Vanhasen tekemä, laitan vielä ennen otsikkoa sanan:

"LAINAUS"

Mikäli jollain löytyy varmaa todisteellista tietoa allaolevan jutun todenperäisyydestä, pyytäisin saada siitä tiedon. Kiitos :)
.......................................................

"lainattu kirjoitus netistä" ----------------------------->"LAINAUS"

Baltic Star

Television uutisissa Baltic Star:n Suomeen tuomien mielenosoittajien varapuheenjohtaja perusteli mielenosoitustaan. Hän sanoi mielenosoituksella annettavan tukea Viron, Liettuan ja Latvian vapaustaistelulle ja että he puolustavat myös suomalaista veljeskansaa. En ole huomannut, että Suomesta olisi pyydetty näiden matkalaisten tukea itsellemme minkäänlaisissa asioissa.

Suomen lain ja poliittisien johtajien avaruutta osoitti se, että tämä provokatoorinen mielenosoitus saatiin Suomessa järjestää. Arvelen jokaisen tv-uutisten katsojan ymmärtäneen mielenosoittajien tarkoitusperät ja asettaneen ne omaan sarjaansa.

Mielenosoituksen suomalaisena järjestäjänä ja luvan hakijana toimi eräs SMP:n kunnallisvaalilistoilta valittu kunnanvaltuutettu. SMP:n edustajat sanoutuivat tästä henkilöstä erilleen ja selittivät hänen olevan puolueen ulkopuolisen. Vaalien jälkeen kyllä kai tämänkin "sitoutumattoman" äänet ja valtuustopaikka laskettiin SMP:lle annetuksi äänestäjien tueksi. Mielenosoittajien teemoista ja asenteista paistoi paitsi välinpitämättömyys sodan jälkeisen Euroopan todellisuudelle niin myös halu muuttaa Neuvostoliitossa vallitsevaa järjestelmää. Kumpikaan teemoista ei sovi suomalaiseen poliittiseen linjaan. Eräs ETYK-prosessin kulmakivistä on sodanjälkeisen tilanteen tunnustaminen. Toinen Suomen linjaan liittyvä erityispiirre on se, että me emme lausu mielipidettämme meihin ystävällisissä väleissä olevien muiden maiden sisäisistä asioista.

En tiedä olisivatko mielenosoitusluvan hakijat olleet yhtä lailla innokkaita jos laivalastillinen eri Neuvostotasavaltojen kommunisteja olisi tullut tänne ja muihin Pohjoismaihin antamaan tukea Pohjoismaiden "vapauttamiselle".

Monet Suomessakin veljeskansojemme asioista huolta kantavat näkevät aiheensa huoleen Neuvostoliiton yhteiskuntajärjestelmässä. Minusta paljon parempaa veljeskansojen yhteistyötä on esimerkiksi se työ, jota sadat kielen tutkijat tekevät parhaillaan Komin Neuvostotasavallassa suomalais-ugrilaisten kielten parissa. Myös Tallinnan valtava laulufestivaali osoitti juuri, että Neuvostovirossa vallitsee voimakas kansallinen kulttuuri. Eikä veljeskansojen monituhatvuotisessa historiassa kapitalismin ja sosialismin välinen ero ole merkitsevä.

Minua harmitti, että joku tanskalainen ns. pakolainen tuli tänne sanomaan, että hän puolustaa suomalaista veljeskansaansa ja samaan hengenvetoon puhuu jostakin taistelusta Neuvostoliiton sisällä. Kaiken lisäksi he järjestivät laittoman mielenosoituksen Neuvostoliiton lähetystön vieressä.

Muistan, kun rikollista mainetta saanut herra Roosna pakeni kotimaastaan. Muistaakseni neuvostoliittolaiset lähteet mainitsivat kyseessä olevan huliganismiin ja pikkurikoksiin taipuvaisen henkilön. Pohjolassa hänen pakonsa nähtiin poliittisena mielenosoituksena. Nyt hän ryösti Suomessa ja sanoi tarkoituksenaan olevan auttaa muita "pakolaisia".

Nyt nämä pakolaiset, jotka pääosin ovat toisen ja kolmannen polven amerikkalaisia, sanoivat tulevansa tukemaan suomalaisia. Olisi ollut parempi, että olisivat jääneet tulematta.

Aivan oma lukuunsa on se, että parituhatta helsinkiläistä antoi tukensa provokaatiolle osallistumalla mielenosoituskokoukseen.

Matti Vanhanen Suomenmaa-lehdessä 30.7.1985

<-------------------------------lainaus päättyy.

tiistaina, heinäkuuta 11, 2006

Pohjois-Korea ja Israel pullistelevat aseilla



*

EU ja lähes kaikki maat tuomitsevat Pohjois-Korean ohjuskokeet vaaraksi maailman rauhalle. Israelia ja palestiinalaisia kehoitetaan malttiin ja rauhanomaisuuteen tunnustamalla, että vain he voivat sopia keskinäiset asiansa. Kaikki muut maat saavat tehdä ohjuskokeita, paitsi Pohjois-Korea. Mikään muu maa ei saa harjoittaa yksipuolista miehitystä, rangaistusmatkoja vieraan maan alueelle ja siviilien murhaamista korkeateknologialla, paitsi Israel.
Otsikon asetelma on yllättävä, mutta siinä piilee kaksi erilaista mielivaltaa. Pohjois-Korea katsoo itsellään olevan samanlainen sotateknologian tuotekehitys- ja testausoikeus kuin kaikilla muilla maillakin. Muu maailma ei katso hyvällä Pohjois-Korean kokeita ja tuomitsee maailman yksinäisimmän ja yhden köyhimmistä maista vaarana maailman rauhalle. Israel on saanut rauhassa testata ja kokeilla jo vuosikymmenien ajan, amerikkalaisten hiljaisella tuella omat atomikokeensa, saavuttaen iskuetäisyydelleen lähes kaikki merkittävät arabien ja islamistien kohteet.

Näissä kahdessa asiassa paistaa länsimainen kaksimielisyys ja vahvemman laki. Israelille myönnetään oikeus miehitykseen, atomiaseeseen ja suoraan väkivaltaan selostuksella, että juutalaiset saavat turvata luvatun maansa rauhaa ja kansalaisten turvallisuutta. Israel käyttää monikymmenkertaista tekniikkaa ja voimaa kiusallista naapuriaan kohtaan, joka ei voi vastata yksipuoliseen miehitykseen kuin kotitekoisilla ihmispommeilla ja raketeilla, joiden teho on murto-osa Israelin voimankäytöstä. Molemmin puolin murhattujen, miltei aina viattomien ihmisten, kuolinsuhde on tyly; Israel likvidoi miltei 3-10 kertaisen määrän (riippuen tietolähteestä), kuin palestiinalaiset viimeisen 15 vuoden aikana. Länsimaisen ajattelun ja oikeudentunnon pitäisi tuomita molempien murhat ja kannustaa vahvempaa olemaan viisaampi ja tekemään konkreettinen aloite.

Pohjois-Korea tuntuu olevan uhka jopa EU:lle, koska Suomen Vanhanenkin on huolissaan ja pyytää Pohjois-Koreaa lopettamaan kokeensa ja vetäytymään kiltiksi neuvottelijaksi länsimaiden ohjastamaan ruotuun. Pohjois-Korealla ei ole oikeutta testata mahdollista voimankäyttöä, mutta Israelilla näyttää olevan oikeus suoraan ja massiiviseen voimankäyttöön lähinnä siviilejä kohtaan.

Israelia torutaan hellästi ja juutalaiset vastaavat tuhoamalla palestiinalaisten sähköntuotannon, räjäyttämällä laillisesti valitun palestiinalaishallinnon rakennuksia ja ottamalla vangiksi ketä haluavat. Palestiinalaiset ottivat yhden sotavangin ja Israel on teljennyt vankiloihinsa arviolta toistatuhatta naista ja lasta, jotka edustavat vangitsijansa mielestä pahaa terrorismia, itse tulittaen siviilikohteita taistelukopterein ja hyökkäysvaunuin.

Pohjois-Korea asettelee juuri nyt neuvottelukorttejaan kaikkialla vallitsevaan tyyliin, toivoen olevansa yksinäisenä sutena hiukan uskottavampi, jos edes jokin ohjuskoe onnistuisi. Mm. USA on kauko- ja satelliittivalvonnallaan huomannut, etteivät juuri mitkään kokeet ole menneet halutulla tavalla, mutta se tietohan ei kuulu kansainväliseen jakoon ja siitä luodaan uhka koko maapallolle.

Näyttäisi siltä, että ainoastaan mm. Suomen armeijan edustajilla, on realistinen näkemys Pohjois-Korean kokeista ja kyvyistä. Esim. Suomessa käytetään sitä kuuluisaa suomalaista maatiaisjärkeä tietäen, että modernit asejärjestelmät vaativat niin monimutkaisen teknologian, että yksinkertaisesti Pohjois-Korealla ei ole siihen mitään käytännön mahdollisuutta.

Sitä vastoin Israel sai sitä ympäröivän, yksipuolisesti todetun, uhan puitteissa kehittää kaikessa rauhassa huippuaseet sisältäen myös atomipommin. Miksi Israel sai kehittää ja miksi Pohjois-Korea ei? Tämä on kysymys, johon voisi saada vastauksen mm. USA:n George W.:ltä, Japanin pääministeriltä, EU:n vuorossa olevan puheenjohtajamaan pääministeriltä kuin myös EU:n komission puheenjohtajalta.

On aikamoista liioittelua asettaa voimavaraton Pohjois-Korea maailmanrauhan uhkaajaksi, kun toisaalla Israel saa toimia täysin suhteettomin panoksin käytännössä siviilejä kohtaan. Vahvemman laki on vallitseva laki. Israelilla on vahva suoja; George W. USA:sta. Pohjois-Korealla ei ole ketään, ainoastaan ehkä Kiinan hienoinen ymmärrys polittisesti tyhjiöön puristetusta maasta, joka koettaa luoda kuvittelemalleen uhalle vastavoimaa, kuin myös neuvotteluasetelmaa kohta alkaviin neuvotteluihin.

Miksi lähes koko muu maailma on näin yksipuolinen ja -silmäinen tuomitessaan jyrkästi Pohjois-Korean, mutta antaen juutalaisten harjoittaa likvidointipolitiikkaansa? Todellisuudessa molemmat maat, niin Israel kuin Pohjois-Korea, asettelevat neuvottelukorttejaan suotuisaan asentoon, jotta aloitusasetelma neuvottelupöydässä olisi mahdollisimman edullinen. Ongelma on vain siinä, että toinen tuomitaan ja toinen käytännössä ei. Jokainen normaalisti ajatteleva ihminen tietää tarkasti, kumpi on suurempi uhka rauhalle, ja tämä todellinen uhka-alue on huomattavasti lähempänä meitä eurooppalaisia.

Molemmat maat, Israel ja Pohjois-Korea, pitäisi asettaa YK-yleiskokouksen eteen ja katsoa tilanne koko maapallon kannalta, jolloin jokaisella suvereenilla maalla on äänestysoikeus. Mikäli äänestys suoritettaisiin, lopputulos olisi jo nyt tiedossa, siksi ymmärrettäviä näiden kahden toisistaan täysin erilaiset konfliktiherkkyydet ovat. Toinen on retoriikkaa ja toinen suoraa väkivaltaa väkivallan vuoksi. Maailmanyhteisön pitäisi tuomita molemmat, vaikka vain toinen käyttää huipputeknologian ohjuksia suoraan toimintaan murhaten kostoksi toisen kotitekoisten ohjusten vuoksi. Mitä mieltä olisivat itse kansalaiset Pohjois-Koreassa, Israelissa ja palestiinalaishallinnon alueella?

Ilkka Luoma

maanantaina, heinäkuuta 10, 2006

Suomen lippu on merkki Itsenäisyydestä

Nyt Suomen ollessa EU puheenjohtajamaa, liputuksia on runsaasti ja kansallista tunnustamme käytetään monissa eri tilaisuuksissa tuomaan juhlavuutta. Siniristilippu on myös merkki arvostuksesta ja tilaisuuden kunnioituksesta. Suomen lipulla on hyvin tarkat värimääritykset, mittaohjeet ja käyttösäännöt. Lippu on kansallissävelmän lisäksi se toinen arvomerkki kansallisesta olemassaolosta. Hyvin monet ihmiset ovat kiinnittäneet huomiota käytettyjen siniristilippujemme vääristä mitoista, suhteista ja väreistä.

Monissa urheilukilpailuissa käytetty Suomen lippu on häpeätahra Suomelle, siksi vääriä sinisiä, vääriä mittasuhteita ja kokoja itse tankoon nähden on ollut ja on nähtävillä. Monet ihmiset ovat ottaneet yhteyttä ja protestoivat epäkelpojen siniristilippujen käytöstä. On ollut yllättävää, kuinka moni vihaisena kertoo tapahtumista, paikkakunnista, messuista ja liputustilaisuuksista, joissa Suomen lippuna on käytettu jotain tekelettä, ymmärtämättä, että lipulla on sääntönsä.

Lippu ja kansallissävelmä ovat itsenäisen maan tunnusmerkkejä. Lippu on kautta-aikojen ollut eturivissä osoittamassa suuntaa ja tavoitetta. Lippu oli vertauskuva mihin katsoa, kun ei tiedetty minne mennä. Sodassa jo kauan sitten lippu oli eturivissä merkkinä sotilaille suunnasta. Tänä päivänä lippumme on merkki suomalaisuudesta ja erityisesti nyt, kun maamme on täyttymässä erilaisista EU-valtuuskunnista. Olisi ehdottoman suotavaa, että lipun asettaja tietää tavat, tietää virallisen lipun koot ja värit sekä suhteellisuuden itse kiinnitettävään tankoon.

Kaikki itsenäiset maat ovat ylpeitä omista kansallisista symboleista. Valtion lippu kullekkin on se kohokohta, jolla osoitetaan arvostusta ja kunnioitusta. Lippu ei voi olla mitä sattuu, vaan sen täytyy olla täysin sääntöjen mukainen. Millaisen kuvan me annamme vieraillemme, kun liputamme tangoissamme mitä lakanoita tahansa. Annamme itsestämme huolimattoman leiman liputtaessamme juhlavuutta väärillä lipuilla. Lippusäännöt löytyvät netistä ja kaikkien liputtajien velvollisuus on käyttää vain virallista sääntöjen mukaista Suomen siniristilippua.

Olkaamme ylpeitä puhtaan sinivalkoisesta kansallistunnuksestamme, joka on vanhempiemme ja isovanhempiemme vaivalla ja verellä säilytetty itsenäisen kansamme tunnuksena. Jokaisen velvollisuus on huomauttaa väärästä Suomen lipusta liputtajalleen ja tämän ehdoton velvollisuus on vaihtaa se oikeaan säännöt täyttävään siniristilippuun.

Ilkka Luoma


.....................................................

Alla oleva juttu laukaisi lopullisesti kirjoittamaan ylläolevan jutun Suomen lipusta. Jo ennen allaolevaa kirjoitusta monet olivat ottaneet yhteyttä aiheesta. Lisäksi Suomen lipun käyttö oli/ on kirvoittanut monia kiukkuisiakin keskusteluja niin pubeissa kuin muuallakin.

Kirjoituksen on tehnyt savonlinnalainen eläkkeellä oleva teknillisen alan opettaja
..........................................................


Suomi on se maa...

...jossa ei tunneta omaa kansallistunnusta, Suomen lippua!


Ilkka. Olen laittanut sähköpostikirjeitä ministereille ja maistereille, mutta mitään ei ole tapahtunut.

Suomen lipulla on täsmälliset suhteet valkean ja sinisen mittasuhteista pituus ja leveyssuuntaan, mutta kaikissa "virallisissa" ja EU-liputuksissa Suomen kartan ulkopuolella on Suomen lippu tehty väärin. Jopa Presselin lippurivistössä ja Olympia liputuksessa on tämä asia väärin. Talviolympialaisissa joukkueiden sisäänmarssissa oli väärät mitat.

Olen varma, että minkä tahansa muun maan lipun rääkkääminen olisi kerrasta poikki. Ministerit saisivat kenkää ja joukkuejohtajat vaihdettaisiin lippunsa tunteviin. Miltä se mahtaisi näyttää, jos jenkkien lipussa olisi vaikka 20 rastia, jotka veisivät lipun pinta-alasta neljänneksen, tai Saksan lipun värikentät olisivat sattumanvaraisesti eri leveät, ja vain värit muistuttaisivat mitä lippua on yritetty tehdä ja sitten se laitettaisiin jalkapallon MM-kisojen juhlaliputukseen.

Tätä aihetta läheisesti riipaiseva asia on Suomen lipun koko suhteessa lipputangon pituuteen. Savonlinnassakin on Pitkänsillan oopperaliputuksessa alimittaiset liput suhteessa lipputangon pituuteen, jokseenkin "virallisessa" liputuksessa. Se ei ole mikään kesämökin isännänviiri.


Savonlinna Sokos-tavaratalon kiinteistössä virhe on vieläkin näkyvämpi, siellä on "ruumisauton" viirit nostettu lipputankoon Suomalaisuuden korostamiseksi "järjen köyhän" kansan panetteluksi.

Ilkka, minä en ole kynämies mutta voinet aistia että mullakin on jotain periaatteita ja asenteita jotka häiritsevät yöuniani.

Tämä asia on painanut mieltäni ihan rasitukseen asti, mutta en ole keksinyt keinoa, jolla asia saataisiin julkiseen keskusteluun ja mahdollisimman nopesti korjatuksi.

Vastineen vastine (UR) Uusi Rauma lehdestä...

Vastine aikaisempaan juttuun annettuun vastineeseen ilmauksella, että samaa juttua ei saa julkaista blogilla ja sanomalehdessä. Uusi Rauma (UR), Rauma, lev. 45.000.:


05.07.2006
Luoma vastaa


"Lukija" kiinnittää huomiota (UR 21.6.) tekemiini kirjoituksiin vedoten mm. henkilökohtaiseen blogiin ja kirjoitusten ilmestymiseen myös muihin Suomessa ilmestyviin lehtiin. Mielipidekirjoittaja on täysin toimituksen julkaisupäätösten varassa; toiminta ei ole taloudellista, vaan kansalaisen ajatuksia toisille kansalaisille. Lukijat päättävät aina viime kädessä mitä lukevat. Lehti elää lukijoista, mainoksista ja lehden sisällöstä.
Juttuni ilmestyvät lähes aina muutaman päivän kirjoituksen jälkeen blogillani, jotta ne lehdet, jotka haluavat julkaista kirjoitukset, saavat sen ilmestymään ennen blogijulkaisua. En ole koskaan koettanut selostaa juttujen olevan yksinoikeudella jollekin lehdelle. Lukijat ovat samanarvoisia joka paikassa ympäri Suomen. Toimitus katsoo kunkin jutun soveltuvuuden levikkialueellansa.
Tärkeintä olisi kuitenkin juttujen sisältö, niiden koskettavuus, ajankohtaisuus ja alueellinen lukuintensiteetti. Kirjoitukset ovat aina kritiikin alaisia ja kirjoittaja on kiitollinen asiapolemisoinnista ja vastaväitteistä. Uskoisin, että UR julkaisee mielellään lukijoiden debatteja palstallansa.
Lukija on tiedon ja informaation kuluttaja, kuten joka päiväisissä ostospäätöksissään kulkiessaan kaupoissa. Jokainen kauppias tekee parhaansa saadakseen kauppaa ja ottaa vastaan kritiikkiä ja parannusehdotuksia.
Kuluttaja on nousemassa nopean tiedonvälityksen aikakaudella kuninkaaksi. Kansalaisten suoravaikuttamisen aikakausi on alkanut, ja lehti on informaatioväylä lukeviin kansalaisiin. Kannustaisin lukijoita ottamaan kantaa aktiivisesti oman tai ryhmänsä etujen mukaisesti. Yhteiskunta on moniarvoinen.


Ilkka Luoma
05.07.2006

keskiviikkona, heinäkuuta 05, 2006

Huippumarkkinointia Suomelle kuusi kuukautta

Suomi on EU:n yksi pienimmistä, mutta myös suurimmista maista. Väkiluku pieni, mutta erinomaisesti asumiskelpoisena suuri. Suomi ei saa vastaavaa päivänpaistetta puheenjohtajuuskauden jälkeen vuosikausiin. Toivottavasti meillä on nyt asiansa osaavat ministerit ja presidentti. Ulkomisterillä on ainakin poliittista älyä, huomisen pelisilmää ja kielitaitoa. Suomi voi tehdä nyt itselleen enemmän kuin koskaan rauhan aikana.

Suomi täyttyy EU-virkamiehistä, - poliitikoista, neuvottelijoista, sihteereistä, lehdistöstä ja televisiokameroista. Suomi saa kuvansa esille, suomalaisuus on nyt keskipisteessä ja meidän pohjoista maata kohtaan osoitetaan kohteliasta uteliaisuutta.

Mitä me voimme antaa, muuta kuin kaunista luontoa ja tervetulotoivotuksia. Jokainen tänne tuleva tietää, mistä Nokia on lähtenyt, monet tiedonvälittäjät löysivät googlettamalla Talvisodan, sisun, saunan ja Sibeliuksen. Paavo Nurmi ja Mika Häkkinen, kuin myös jalkapalloilija Litmanen sekä maailman menestynein mäkihyppääjä saavat osuutensa uutisoinnissa, mitä tämä meidän pohjoinen ulottuvuus merkitsee.

Suomi oli se Venäjän ammattilainen, joka harjoitti vierailuja useita kertoja vuodessa vakuutellen ystävyyttä ja yhteistyötä. Suomi oli se ainut maa, jota Venäjän karhun syleily ei kaatanut.

Keski-eurooppalainen ihastelee pieniä ja ruuhkattomia kaupunkejamme, miltei yötöntä yötä, vesistöjämme ja tyhjää tilaa, mikä on Suomen huomisen menestys ja elinvoiman lähde.

Suomi valitsi atomivoiman uudelleen ja Suomessa on maailman turvallisin lentoyhtiö. Suomesta on EU:n lyhin lentomatka huomisen supervaltaan Kiinaan. Osa EU-matkailijoista huomaa aktiivisen rakentamisen aukinaisina katuina ja katupölynä. Muu EU huomaa, jos ehtivät, yhden maailman rikkaimmista merisaaristoista Kreikan ohella. Suomessa, jos liikkuvat sisämaassa, huomaavat järviseudun, jota ei muualla ole. Suomessa kaikki kokevat puhtaan vähälannoitteisen ja lähes torjunta-aineettoman ruoan peruslähteet. Suomessa he huomaavat aitoja ruuanmakuja italialaisten vastaväitteistä huolimatta.

EU-byrokraatit huomaavat rehellisen kansan, joka ei bluffaa peltoviljelyssä, ilmoituksissa kuin satoluvuissakaan. Maatalouskollegiot näkevät eteläeurooppalaisesta näkökulmasta oudon ilmiön rehellisyydestä ja vähäpuheisuudesta. Suomessa he kokevat pitkiä autioita auto-osuuksia siirryttäessä Lapin kairoille, missä aurinko ei laske "ikinä". Huomaavat samalla porojen vallanneen Lapin, koska ihmisiä näkyi niin vähän. Luulivat porojen vallanneen myös muunkin Suomen, koska eivät erottaneet hirveä porosta.

EU-väki sai myös selville, että Suomi on pullollaan muiden himoitsemia metsämarjoja täynnä vitamiineja ja flavonoideja, jotka tiedemiesten mukaan parantavat kihdistä potenssiin, ...uskoen suomalaisten olevan väkeviä, mutta vähäpuheisia.

Suomessa, meistä vähän tietävät EU-ystävämme, havaitsevat maailman suurimmat paperikoneet, parhaat loistoristelijät ja jäänmurtajat. Lisäksi toimittajat huomasivat kuivakkaat, mutta luotettavuudessaan ja systemaattisessa osaamisessaan huippuinsinöörimme. Kirkkaan viinan kokemukset taas herättivät neuvottelijat aamukohmeloon, kun erehtyivät maistelemaan suomalaisella mentaliteetilla kansallisjuomiamme konjakin ja wiskin sijasta, tämän jälkeen uskoivat suomalaisten olevan entistä väkevämpiä ja edelleen vähäpuheisia ohimenneen puheripulin jälkeen. Tarkkaavaisimmat huomasivat, että Suomi on rauhallisten ihmisten maa, jossa virkavaltaa ei vastusteta ja ollaan kuuliaisia verottajaa kohtaan; kaikki tämä suurella ihmetyksellä, mutta saman tien ymmärryksellä, miksi he pystyivät yksin pysäyttämään muinoisen Neuvostoliiton.

Eivät he nähneet ylitsevuotavia suomalaisia turhine korulauseineen, vaan naisia ja miehiä, jotka valtaosin pitivät sanansa, siis puhuivat vähemmän, mutta tekivät sitten vastapainoksi enemmän. Niin, täällä pohjolassa EU-tarkkailijat huomasivat asuvan rehti maalta tullut kansa, jolle sisu, vähäeleisyys, perkele, naapurikateus ja aito varovainen ystävällisyys kutsuttaja vieraita kohtaan oli käsinkosketeltavaa.

Suomalaisesta huumorista jäi EU-väelle mieliin kysymys, mitähän ne suomalaiset tarkoittivat Håkan ja Börje vitseillä. Ilmeisesti suomalaiset rakastavat niin paljon läntistä naapuriaan. Ja jos halusi käsirysyn päälle, niin tokaisi nakkikioskijonossa (joka uutisoitiin koko maassa harrastettavaksi myöhäisen illan jopa aamuyön ulkoilmagourmee-ravintolakulttuurina) Nurmoossa (murteella) Suomen painipitäjässä, kaikkien painijoiden olevan homoja.

Seitsemän kuukauden kuluttua muualla Euroopassa ei sitten Suomesta enää juuri mitään muistetakkaan, vaan Suomi oli se eksoottinen, vähäpuheisten kansa, jossain pohjoisessa Venäjän ja Håkanin välissä. Suomi jatkaa kuin mitään puheenjohtajuutta ei olisi ollutkaan, siksi vähäsuosioista tämä EU-kumppanuus kansan keskuudessa on. Suomalainen uskoo itseensä, Jumalaan ja korkeintaan lottoriviin, joka jokaisena lauantai-iltana kansalaisille julistetaan. Ja Suomi siirtyi taas normaaleihin elämänympyröihin.

Ilkka Luoma

Pohjalaishäät Isokyröössä 1.7.2006

Kertomus häistä Pohojanmaalta Isokyrööstä heinäkuun ensimmäiseltä päivältä 2006, espoolaisen ja morsiammen serkun silmin.

+++If you want to see pictures from Summer wedding 1th July 2006, You can click the title+++

Kirjoittava vieras saapui Espoosta, ajo oli jo alkanut kuumana lauantai aamuna klo 8:00. Tämä häävierasseurue matkasi kolonnana henkilöautolla ja moottoripyörällä. Matkaa oli tietokonekartan mukaan tarkasti noin 402 km. Kutsuttuna häihin oli serkku + avec ja serkun lapset. Mainittakoon, että serkku (siis kirjoittaja) on tämän sukuhaarapuoliskon vanhin.

Näitä häitä suosivat ilmojen herrat, järjestäjät olivat hyvissä ajoin taivaskanavat virittäneet kuntoon ja aurinko suosi vierasjoukkoa jopa helteeseen saakka. Vieraita alkoi kertyä huomattavasti Isokyröön vanhalle kirkolle, jonka kerrotaan täyttäneen peräti 700 vuotta, vuonna 2004.

Seremoniat, helteestä huolimatta, viileässä kirkossa alkoivat pohojalaaseen tapaan täsmällisesti kello 13:56, kuten oli kutsussa kehuttu, mutta 4 minuuttia aikaisemmin :) Kirkkoon mahtuivat häävieraat mainiosti ja sopu säilyi erinomaisesti pohojalaasten kipakasta luonteesta huolimatta :-)

Isä talutti tyttärensä (kaksosista toinen) uudelle tulevalle aviopuolisolle ja kirkon keskilattialla tapahtui luovutus hyvässä järjestyksessä, hääkansan seistessä todistamassa tapahtunutta.

Paikkakunnan kirkkoherra siunasi tämän parin elämän huippuhetken alkaneeksi ja he saivat toisensa. Morsian oli nätti ja siro ja miehestähän ei pohojanmaalla mitään sen kummempaa sanota, hyvin oli pukeutunut ja hiukset oli siististi kammatut. Pari käveli käsikädessä vanhasta paljon elämää nähneestä kirkosta aurinkoiseen ulkoilmaan ilman riisisadetta (paikalliset maanviljelijät, jotka eivät EU:sta niin paljoa välitä, leukailivat Brysselin kieltäneen lintujen ulkoruokinnan lenssun pelossa; näin ei sitten riisejä heitelty).

Uutta vastavihittyä paria odotti seremoniallisesti hääauto, joka oli kaksosista toisen entisöimä, miltei Ferrarin punainen Fiat 850 Coupe, tosi harvinainen ja hellällä kädellä entisöity. Kaksoisveli toimi kuljettajana ja Jumalan tarkan silmän alla vihitty pari sujahti autoon kuin kinnas kätehen.

Ajomatka juhlapaikalle oli lyhyt, muutama kilometri ja uskokaa tai älkää, niin se oli saaressa (Pukkilansaari), vaikkei koko pitäjässä ole kunnon järveä (ilkikurisella huumorilla, kun kirjoittaja on syntyjään järvisuomesta :-), saari oli joessa, joka aika ajoin tulvii yli äyräiden nostellen taloja ja täyttäen kellareita. Nyt matka kohti saarta sujui ongelmitta lossilla, johon pakkautui noin 50 kerralla. Sähkömoottori teki työnsä ja siirsi muutamalla siirrolla koko hääyleisön paikalliselle tanssilavalle, jossa väkevänä huokui vuosikymmenien pohojalaanen lavatanssikulttuuri.

Alussa oli tietenkin ne pakolliset kättelyt niin morsiamen - kuin sulhasen puolen vanhempien kanssa. Kättelykierros sujui, vaikkei kaikki toisiaan tunteneetkaan. Lahjoja keräiltiin nurkkapöytään ja hääkansa ryhtyi notkuvien pöytien ääreen syömään erinomaisesti tehtyä kotiruokaa; salaatit olivat ensiluokkaiset ja monipuoliset. Paahtopaisti oli oikeasti mahtavaa ja mureaa. Kiitos kokeille suuresti!

Leikkejä, ravatin leikkuuta kuin kysymysvisailuja harjoitettiin kiitettävästi ja yleisöllä oli hauskaa ja tuntemattomallekin tuli hääpäri nuoruuskolttosineen tutuksi, siksi tarkkaa tilannepolemisointia käytiin mm. hääparin vanhempien kanssa, jolloin "valheesta" ravatti lyheni. Ei tainnut jäädä kummallekkaan kuin tynkä kaulaha. Kukahan fiksu ja nokkela lähettäisi iseille uudet kaularoikottimet?

Spiikkaus, siis juonto oli jouhevaa ja pelotonta, selvää esiintyjäkaartia, eikun mukaan "Haluan miljonääriksi" tai muuhun visailuun, jossa saa paistetta ja taloudellista ostovoimaa :-), vaikkapa uuren auton ostohon. Juonto on tälläisissä suurissa yleisötapahtumissa hyvin tärkeä elementti ja siitä suoriuduttiin mallikelpoisesti; olisi äidinkielen opettaja ollut oppilaistaan ylpeä!

Hääpari istui arvolleen sopivassa paikassa; kaikkien ihailtavana estraadin edessä, lähellä tanssilattiaa ja kakkua. Illan kuvauksellisinta kohdettä ei tarvitse arvailla. Nuoret ovat kauniita ja rohkeita, ja kun Pohjanmaalla poika ei ole kaunis, niin sanotaan ainoastaan rohkea ja komiaoloone.

Morsiankin tai vihitty aviopuoliso tuli sitten myös tapojen mukaisesti ryöstettyä, mutta paluu oli takuuvarma ja homma jatkui iloisissa merkeissä. Hääväki oli ilmiselvästi tyytyväistä; ruokaa ja juomaa oli riittävästi ja se oli hyvää. Vaaleanpunainen viini (rose) oli sopivaa ja se nousi todistettavasti myös kirjoittajankin päähän, ...kun piroos ei lasketa ei renkään niin tarkasti, niin todetaha vaan, että noin 14 lasillista sitä meni.

Kuningas jalkapallokaan ei saanut olla rauhassa, ...ikäänkuin shokiksi eräille, Brasilia putosi, kun Ranska nujersi ehdottoman MM-ennakkosuosikin. Pelia katsoi muutama henki aina silloin tällöin, vallankin kun boolisankkoo tupsahti välittömään läheisyyteen, sitä oli kuulemma 30 litraa! Asiantuntijaraati maistoi sitä, ja sopivan vahvaksi sen luokitteli.

Häävalssit ja tanssit pyörähdeltiin ja kakku leikattiin, se meni hallitusti ja polkaisu tuntui tapahtuvan täysin yhtäaikaa! Kakku oli kohorallansa ja se meni hyvin kaupaksi, samalla kun ihmiset kirjoittivat vieraslakanaan tervehdyksensä ja nimensä (hyvä idea tuo vieraskirjalakana).

Loppuyön karkelot jäivät näkemättä, kun kuski kutsui autoon ja matka Soiniin yöpymään alkoi. Kesäinen hääyö oli varmaan ikimuistoinen, koska sää suosi erinomaisesti ja lämmintä riitti. Vieraat varmaan viihtyivät osa pitkäänkin tai aikaiseen aamuun.

Seuraavana päivänä pöydät ja tuolit + muut romppeet piti olla poistetut 12 mennessä, siitäkin kuulemma selvittiin ja näin alkoi uuden vihkiparin uusi yhteinen elämäntaival ylä- ja alamäkineen. On turhaa luulotella, että elämä aina hymyilee, joskus se on tulikiveä ja eripuraa, mutta suuri Rakkaus voittaa kaiken! Erinomaista menestystä Tiinalle ja Jussille (Tiina on kirjoittajan serkku isän puolelta).


Ilkka Luoma
Espoo