Sipoon kunnanvaltuustossa on kolme keskustalaista ja kahdeksan demaria. Ruotsalainen kielipuolue pitää suurimman ryhmän ominaisuutta hallussaan, ollen päättäjä, näin ovat äänestäjät valinneet. Sipoo on kaksikielinen kunta. Keskusta on toistaiseksi nykykuntajaolla maakuntien mahtitekijä ja suurien kaupunkien kääpiö. Kokoomus halajaa kykyilijänä arvotontteja kannattajilleen. SDP taas halajaa lisävaltaa 'Suurhelsingin' demareille Sipooseen muuttavina kerrostaloasukkaina.
Pieni Sipoo on muodostunut vapauden ja itsemääräämisoikeuden esitaistelijaksi tuleviin pakkoliitoksiin, joita syntyy väkisinkin koko Suomen alueelle. Aluksi ensi-innostusaalto yhdistelee kuntia vapaaehtoisesti, jopa kiireellä valtiopalkkion vauhdittamana. Kaikkia kuntaliitosvaikuttimia ei tule riittävän hyvin tutkituiksi. Liitos ei ole itsessään arvo, vaan siitä syntyvä kyky huolehtia huomioivammin asukkaistansa.
Sipoo on täysin eri lähtökohdissa kuin Helsinki. Helsinki laskee sisäänmuuton kasvavan ja rakennusmaasta on pulaa, näin sanotaan. Kunnilla on myös pakkolunastusoikeus maihin, mikäli siihen löydetään laajaa yhteiskunnallista pakotetta. Helsinki ei uskalla käyttää oikeuttaan tehokkaasti peläten vaikuttajien varpaille astumista. Muistettakoon kuitenkin, että ihmiset johtavat kuntia ja johtajienkin takana on asennemuokkaajina valtapyydepyrkyrit - "olemme poikien kanssa näin päättäneet" -mentaliteetilla.
Keskustan on pakko onnistua seuraavissa eduskuntavaaleissa, erityisesti suurissa kaupungeissa ja nimenomaan Helsingissä ja Uudellamaalla. Näistä kahdesta valitaan noin 50 kansanedustajaa ja se on jo yksistään Suomen suurin 'puolue'. Keskustalla on vähän edustajia Suomen tiheimmin asutulla alueella. Keskusta, pää- ja kuntaministerinsä suulla, julistaa Helsingin oikeutta laajeta ja kasvaa. Keskusta kosii äänestäjiä ja on valmis pilkkomaan Sipoon. Kuinka olisi vastaava tilanne jossain muualla Suomessa? Kerrotaan Hämeessä keskustalaisille valtuutetuille määrätyn estämään liitos, jottei paikat uudessa valtuustossa alene vähemmistöön.
Puolueet kaikkinensa halajavat valtaa, ja saattaa siinä ahneuden kiihkossa ihmisen ääni unohtua. Puolueet epäsuosioahdingossaan voisivat siirtyä piirun verran kansalaista kohti, muulloinkin kuin ennen vaaleja. Puolueiden kannattaisi uhrata aikaansa suosionsa kasvattamiseksi kannustamalla Helsingin ja Vantaan välistä kaupunkiliittoa. Vantaalaiset haluavat ja helsinkiläiset tarvitsevat. Vantaan liittämisestä Helsinkiin syntyisi maahamme arvomme mukainen huomisen vauras ja vahva pääkaupunki.
Demarit haluavat lisääntyvälle pääkaupunkiasutukselle kerrostalojaan Sipooseen. Sinne sopii mainiosti 40.000 uutta asukasta ja demarit luonnollisesti toivovat sinne heidän äänestäjiään. Suuret tontit ja kalliit talot eivät tuota demareille ääniä. Sipoon nykyväki siirtoalueilla toisi mukavat lisätulot, asuuhan Sipoon eteläosissa heidän vaurain väestöosa.
Vihreät urbaanipuolueena ristiriitaisesti tutkailevat kaupungistumisen ja metroistumisen laajennusta Sipoon eteläisille alueille, säästäisivät kuitenkin Sipoon korven rakentamiselta. Vihreät ovat vastoin luontoarvoja kaupunkipuolue ja uskovat hekin saavansa äänestäjiä uudesta kaupunkisipoosta. Outoa on se, että vihreät eivät puolusta Sipoon luonnonmukaista nyky-ympäristöä ja sipoolaisten omaa halua toteuttaa sipoolaisilla luontoarvoilla omaa kuntakehitystä.
Yhteiskunta elää muutosprosesseissa ja ei ole varmaa, että väestömuutto jatkuu pääkaupunkiseudulle ennakoidulla tavalla. On olemassa merkkejä, että Helsingistä, Vantaalta ja Espoosta lähtee suurien ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle paluumuuton aalto kotisijoilleen. On muistettavaa, että monien juuret eivät ole pääkaupunkiseudulla, vaan sinne tultiin työn perässä muutoksien vuosikymmeninä mm. 1960- ja 1970-luvuilla.
Maaseutu on lähivuosina kokemassa uuden come-backin. Monissa kunnissa ruuhkattomuussuomessa ovat palvelut, osallistuminen, yhteenkuuluvuus ja luontoarvot aivan eri asennossa, kuin ruuhkien keskellä kaupunkien jokakeväisissä katupölymyrskyissä. Suuret ikäluokat ovat keskimäärin osin vauraita asuntojensa suhteen ja Helsingin kerrostalokolmio vaihtuu kivasti maaseuturivitaloon tai omaan tonttiin ja perunamaahan, silti kaupunkiin saattoi vielä jäädä se pieni kaksiokin kaupunkireissuja varten. Lisäksi monet kotikonnuilleen paluumuuttajat ovat saamassa metsä-, tila- ja rantaperinnöt vanhemmiltaan.
Sipoo-Helsinki asia on koko Suomen asia. Nyt ennen eduskuntavaaleja olisikin hyvä huomioida, kuinka puolueet käyttäytyvät suuremman edessä uhraten tarvittaessa pienemmän ehdottoman enemmistötahdon. Nyt tulemme huonoimmillaan näkemään, kuinka suuri kävelee pienen yli, tai sitten kansalaiset omalla suoravaikutuksellaan estävät sen. Nyt pitää tarvittaessa laillisesti nostaa mielipiteet, oikeudenmukaisuus ja tahto kaduille mielenosoituksina ja tehdä Sipoon puolesta kampanja koko kansan asiaksi. Mikäli nyt suuri saa, vieläpä valtiovallan tuella, ylimarssia pienen enemmistön - on se kivetty tie monille huomisen pakkopäätöksille lainehtia lakiin perustuvan itsemääräämisoikeuden yli. Maan hallituksen on syytä lykätä asiasta oma mahdollinen päätös yli vaalien.
..................
Linkki nettiadressiin, jossa pyydetään Sipoon puolesta taistelevien nimiä osoittamaan kannustusta Helsingin pyrkimyksiä vastaan: http://www.adressit.com/sipoo_ei On huomattavaa, että nettiadressiin on nyt tullut paljon nimiä koko Suomen alueelta.
..................
Ilkka Luoma
ilkka.luoma@keskipiste.fi
Kuva:
DSC_5835.JPG, 27. syyskuuta 2006. Copyright by Ilkka Luoma 2006. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan tekstin yhteydessä.
Kuvateksti:
Sipoon puolesta ry vieraili Eduskunnassa ojentamassa nimiadressin kuntaministeri Hannes Manniselle - sipoolaiset enemmistönä haluavat säilyttää Sipoon sellaisena kuin se nyt on. He eivät halua kuvan kaltaisia työmaita horisontin siintäessä täynnään kerrostaloja ja liikenteen ruuhkia. Sipoo on myös helsinkiläisille vapaa virkistäytymisalue, jossa luontoarvot ovat arvossa ja jota sipoolaiset haluavat itse omalla yksilöllisellä tavallansa kehittää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti