torstaina, marraskuuta 30, 2006

Asumisen ja työnteon uusia muotoja - irtiottoa ruuhkista ja kiireen sairaudesta nähden metsää ja luontoa


[Laajalevikkisessä kolumnissa 25.11. VTT:n toimitusjohtaja Jouko Suokas peräänkuulutti: "Suomi voi luoda osaamisesta uuden talouskasvun moottorin" -
http://www.vtt.fi ]


Ihmiskunta kasautuu ja sikiää itsensä kiireen lapsiksi ilman aikaa itsensä tutkiskeluun. Olemme sisuksissamme tuntemattomia päättymättömyyden juoksijoita ilman merkittävää päämäärää. Meidät on markkinamekanismissa opetettu olemaan tehokkaita, nopeita ja aikaansaavia. Rakensimme muistomerkeiksemme huomiselle jättiläiskaupungit jättiläismäisin ongelmin.

Tänään jokaisen maan vaurauden mitta on suuri, laaja ja kiihkeä pääkaupunki. Helsinki on halukas kasvamaan, kuin myös kaikki muutkin kasvukeskukset - jo nimensä mukaisestikin. Kasvu ulos, alas ja ylös on mittari, jolle arvostus, ylpeys ja maallisen tunnusmerkistön kasaamisen kunnia ynnäytyvät. Samalla hengenahdistusvedolla kiroamme ruuhkia, stressiä, kiirettä, ehtimättömyyttä ja sfääreihin kasvaneita ja kasautuneita ympäristöongelmia. Ihminen on kuluttamassa elämänsä lähtökohdat loppuun maanpäällisenä juurettomuutena ja nimettömänä kasvomerenä tihentymissä, joissa ihmiset ovat yksinäisempiä kuin koskaan.

Suomalaisen professorin idea syntymättömien sukupolvien huomisesta lähti käyntiin jo yli kymmenen vuotta sitten. Biosfäärin kestävyystaloudellinen ymmärrys synnytti intellektuellin päässä näkemystä luontaisesta asumiskulttuurista pienyhteisöinä riittoisina energiasta, kulkemisesta, asumisesta ja työnteosta lomittain vapaa-ajan kanssa.

Ihminen on koko historiastaan 80% asunut pienyhteisöllisesti suojellen tietoisesti itseään ja tiedostamattaan ympäröivää luontoaan. Laina luonnosta on ollut vain hengissäpysymisen vertaista. Ihmisryhmät olivat itsenäisiä yksiköitä hajallaan ilman tiiviimpää ryhmäkommunikaatiota siellä, missä metsästäjä ja metsästettävä kohtasivat. Vaistojen varassa haettiin aika-ajoin geenitäydennystä naapurikylistä epämuodostumien ja vajavaisuuksien välttämiseksi.

Vähän yli vuosi sitten syntymättömien puolesta avautui tuo kymmenvuotinen idea vastuuksi tehdä jotain. Tunnettu suomalainen viherprofessori käännätti 1996 julkaisemansa kirjan kiinaksi ja julisti maailman suurimmilla markkinoilla yliopistojen kampuksilla ja lehtereillä modernin luontoa huomioivan asumiskulttuurin uudesti syntyä - näin moderni parasta osaamista sisältävä ekokylä ja pienekokaupunki ajatuksina ja mielikuvina saivat siivet selkäänsä.

Professori kiitää nyt Afrikassa ja tekee tutkimuksiaan maanosassa, jossa luontaistalous pienryhmineen on lähempänä alkuperäistään, kuin meillä kiihkeän markkinamekanismin pyörteissä asuva eurooppalainen toivottomissa suurkaupunkiruuhkissa.

Kiinalainen käännös kirjasta syntymättömien huomisesta sai sekin siivet ja maailman väkirikkain maa odottaa nyt ensi vuodelle suomalaista tämän päivän ratkaisutaitoa, osaamista, keksintöjä, innovaatioita, ideoita ja huomisen näkemyksiä ihmisläheisemmästä asumisen ja työnteon ympäristöstä. Suomi saa nyt siivet uuden luojana.

Suomessa on maailmanlaajuisesti oraalla kehitysnäkymä, josta kasvaa meidän oma menestys. Visio on muuntunut missioksi. Professorin puhe muuttuu käytännöksi. Käytäntö kulminoituu ihmisille puhtaampana kierrättyvämpänä ympäristönä, hyötysuhteellisempana energiakäyttönä ja autonomisena pienkaupunkiasumisena, jossa työ, vapaa-aika, yhteisöllisyys, maaseutu ja kaupunkikulttuuri kohtaavat.

Suomalainen suunnitelma yhteisö- ja pienasumisena avaavat tietä ymmärrykselle elämisemme lähtökohtien itsestäänselvälle huolehtimisymmärrykselle. Jättiläismäisten umpeen ruuhkautuneiden metropolien kaikki kestokyvyt ylittävä markkinamekanistinen ylipaisumus on saamassa päätepisteensä seuraavan 50-150 vuoden aikana.

Eilisen ekokylät rakentuivat ajatukseen paluusta menneille vuosisadoille. Professorin idea on koostaa tämä vuosisataisuus moderneimpaan teknologiaan luonnolle ehdollistettuna, jossa kierrätys, hyötysuhde, alueellisuus ja paikallisuus kohtaavat. Tämän päivän sirpaleinen teknologia innovaatioina, myös ideoina yhdistetään käsittämään kokonaisuus, josta syntyy tuote, missä projektoinnilla ja metsän näkeminen puilta luo osaamiskeskittymän.

Otamme eittämättömän maapalloistuneen kilpailun työnteon- ja osallistumisen mahdollisuuksista vastaan tuoden synkronoitua työllisyyttä, menestystä ja henkistä hyvinvointia kyvystä nähdä tämän päivän mahdottomuus huomisen ymmärryksen irtiotolle kierteestä, jossa hälyttävät tunnusmerkit ovat jo kaikkien näköpiirissä.

Ekovallankumous taloudellisesti asumisen uudelleenjärjestelyissä tulee olemaan suomalainen uusi menestystarina - ja se voi olla nopea. Kukaan ei ymmärtänyt vuonna 1991, jolloin Nokia hoippui vararikon partaalle, että se on tämän päivän alansa maailman ykkönen. Suomalaiset osaavat rakentaa menestystä, kun he sitä haluavat ... ja on pakko. Professorin visio kääntyy osaamiseksi ja menestykseksi Suomelle, kun vain synnytetään yhteinen halu. Olemme riittävän pieniä pärjätäksemme yhdessä. Nyt on mobilisoitumisen aika. Huomisen lupaukset menestyksestä perustuvat itään, jossa talouden napaisuutta käännetään vinhaa vauhtia.

Uteliaisuuslinkit:

Syntymättömien sukupolvien Eurooppa
http://www.eeropaloheimo.fi/eurooppa.html
ja ei niin tieteellisesti, pienellä osallistumishuumorilla, mutta kuitenkin vakavuudella:
http://www.tampereenkaupunki.net/ekotallaaja/

Ilkka Luoma



Kuva:
B0004609.JPG. 4. marraskuuta 2004. Copyright by Ilkka Luoma 2004. Kuvaa saa käyttää yllä olevan kirjoituksen kanssa vapasti.

Kuvateksti:
Nykyiset jättiläiskaupungit kautta maailman kylpevät savusumussa hallitsemattoman kasvun kourissa. Kuvassa Kielletty kaupunki keisareiden ajoilta Pekingissä. Kiina etsii uusia kaupunkiratkaisuja -- tässä piilee suomalaisen keskitetyn ympäristö- ja ekoteknologian huomisen menestyssiemen. Kiinassa järjestetään merkittävän laaja EcoCity seminaari keväällä 2007 suomalaisia voimin.

maanantaina, marraskuuta 27, 2006

Uutisointi reaaliaikaistuu ja kansalaisvaikute kasvaa

Laivayhtiölle kiusallisesti aamu-uutisiin lipsahti tieto, että jahdatessaan kuluja lasketaan luontoon haitallisempia päästöjä tankkaamalla Tallinnan ja Tukholman laivoihin rikkipitoisempaa polttoainetta. Laivayhtiö osti sinivalkoisia laivoja suurella velalla ja nyt on alkanut kulukarsinta. Saako luonto tästä osansa?

LINKKI keskusteluun .............. ............. TIEDE

Uutisointi nopeutuu ja tässäkin tapauksessa puolen tunnin välein uutisen sisältö muuttui. Kuultuaan "huhu-uutisen" laivayhtiö todennäköisesti otti ja soitti YLE:lle torpaten väitteen selostuksella, että uusi omistaja pitäytyy aiemmassa ympäristölinjassaan vähärikkisen polttoaineen osalta. On ymmärrettävää, että laivayhtiölle tuli kiire oikaista uutinen, sillä on vaarana, että kansalaiset panevat koko yhtiön boikottiin. Ympäristöarvot ja luonto ovat nousemassa kansalaisarvoon ja ehdointahdoin säästöissäkään ei siedetä turhaa ja tahallista ympäristösaasteiden lisäpainetta.

Mielenkiintoiseksi asian tekee se, kuinka nopeasti uutisiin reagoidaan. Markkinamekanismissa elävät yritykset ovat täysin kulutuksen ja asiakkaidensa varassa. Negatiiviset uutiset täytyy saada korjatuiksi tai sitten nopeilla toimenpiteillä korjata jo syntyneet vahingot; muistamme mm. erään laivayhtiön sulkeneen jätesäiliöidensä korkit laivoiltaan, kun matkustajat pääsivät jätevesien mereenlaskun jäljille. Kansalaisvaikute on nousemassa arvoonsa ja markkinatalous saamassa todella suuren vaikuttajan - kuluttajat.

Informaatioyhteiskunnassa kuluttajat verkostoituvat mielipiteiltään, vuorovaikutukseltaan ja palautteiltaan. Ennen ja vieläkin oli/on mediavalta toimituksellisena informaationa. Toimittajuus on tosiasiassa harvojen käsissä ja ennenaikainen suuri arvostus painettuun sanaan on kritisoitumassa arvioiden ja vastinepalautteiden alttarille. Kansalaiset ovat netin välityksellä oheisverkostoituneet keskenänsä ja uutisointi "kansalaistoimitteisena" on laajentunut infopeitoksi kritiikkimassana markkinamekanismin vastapainoksi.

Laivayhtiö joutuu tekemään markkinointimielessä suuren työn hälventääkseen levinneen uutisen ja estääkseen kansalaisreaktioita. Suurin kansalaisvaikute on kulutuksellinen
disponibiliteetti - paitsioon laitto, eli vapaan markkinaehtoisen valinnan suorittaminen uudelleen.

Internet langattomuudessaan tulee entisestään reaaliaikaistamaan kansalaistoimituksellista informointia ja uutisiointia kuvineen niin liikkuvana kuin "pysähtyneenä" kuvana. Länsimainen edustuksellinen demokratia laajenee suoraan kansalaisvaikuttamiseen ja nimenomaan kulutustapahtumina ja niiden impulsiivisuutena. Kuluttaja on nousemassa todelliseen kuninkaan asemaan.

Varsin merkittävä tekijä on kuluttajainformaatioon sekoittuvat kansalliset niin empatiat kuin antipatiatkin. Tietyissä tilanteissa paitsioon laitto käynnistyy erityisen herkästi esim. johtuen aikaisemmista epäkohdista, joita ei ehkä täysin kuitenkaan vastustuksesta huolimatta korjattu. Kansalaisinformaation leviämisaalloissa saattaa syntyä tarkoituksellista vahvistumaa vaikutteen ollessa jopa ylilyövä itse reaktion aiheuttamaan tapahtumaan nähden.

Jatkuva kuluttajien "silmien ja korvien läsnäolo" laittaa kilpailutilanteen uusiksi - leväperäisyyttä, asiakaspalvelemattomuutta ja välipitämättömyyttä tarkkaillaan; kansalaiset ovat löytäneet oman väylänsä saada äänensä suoraan kuuluville. Isku voi olla raju, kun laivavuoroilta jääkin 30-40% matkustajista pois, siirtyen muihin pikalomakohteisiin tai naapurin laivoihin. Nyt kannattaa tarkailla arvomaailmaa ja olla kuluttajien iholla, sillä myötämielisyys, asiakaspalveluhaluisuus ja inhimillisyys toimintana tuottavat myös positiivisia informaatiovirtoja kansalaismediassa säteillen myönteisinä osto- ja kulutussignaaleina tavaroiden ja palveluiden tuottajille ja välittäjille.

Ilkka Luoma



Kuva:
DSC_3370.JPG. 7. tammikuuta 2005. Copyright by Ilkka Luoma. Kuvaa saa käyttää vapaasti tämän kirjoituksen yhteydessä.

Kuvateksti:
Tämä laivayhtiö kuvaushetkellä käytti matalarikkistä laivapolttoainetta reitillään, eikä matkalla ollut havaittavissa minkäänlaista boikottia, vaikkakin kansi oli tyhjä. Tyhjyys johtui rajuilmasta, joka vallitsi tuolloin Suomenlahdella. Nyt laivayhtiöillä on muutoin omat "rajuilmansa" ja kilpailu on kovaa matkustajista.

sunnuntaina, marraskuuta 26, 2006

Kuinka moni koulukiusaaja vallanhimossaan on edennyt johtajan paikalla?


[FM Päivi Hamaruksen kasvatustieteen väitöskirjan "Koulukiusaaminen ilmiönä. Yläkoulun oppilaiden kokemuksia kiusaamisesta", tarkastettiin lauantaina 11. marraskuuta 2006 Jyväskylän yliopistossa]

LINKKI KESKUSTELUUN ............................... TIEDE

Valtakunnallinen sanomalehti uutisoi Länsi-Suomen lääninhallituksen erikoissuunnittelijan FM Päivi Hamaruksen väitöstutkimuksesta koulukiusaajien olleen vallanhimossaan enemmistön tuella piinaajia erilaisille - vähemmistössä olleille. Vähemmistöt ovat monesti pelote enemmistön turvallisille vakiovalinnoille. Kiusaajat haluavat valtaa pönkittäen sillä mahdollisesti heikkoa sisäistä itsetuntoaan.

Kuinka moni näistä kiusaajista on myöhemmällä iällään aikuiselämän kiusaajia sekä vallanhimossaan jatkaneet pyrkyryyttään johtajistoon saakka. Johtajapeli on useasti kyynärpääpeli, jossa henkinen puukotus on arkea. Pyrkyryyttä esiintyy ylimmissäkin johtajakerroksissa. Millainen johtaja on lapsuuden koulukiusaaja?

Onko mahdollista, että jo nuorena opittu tapa saada hyväksyntää ja joukon mielipidevaikuttajuutta lietsoo vielä myöhemminkin uutterasti vallan oksistolle nousua keinoja kaihtamatta. Millä motiiveilla nämä kiipijät alaisiaan johtavat?

Eteneminen on kilpailua ja vallantavoittelussa keinoja ei kaihdeta. Millainen on johtaja aikuiselämässä, joka oli jo lapsena sisimmiltään epävarma itsestään? Kuinka hän vaikeissa ja yhteisvastuullisissa paikoissa opastaa joukkojaan? Onko koulukiusaajalla aikuiselämässä sijaa ymmärtää johtamisen periaatteet huomioiden ihmisten erilaisuus, kun jo lapsuudessa ja nuoruudessa keino saada valtaa oli erilaisuuden painostus, arvostelu ja lokaan polkeminen.

Väitöskirjan tehnyt Päivi Hamarus kertoi kiusaamista olleen aina, niin kauan kuin ihmisiä on ollut. Se on veressä. Se on keino kohentaa omaa itsetuntoa ja mainetta kovana kaverina, joka uskaltaa. Uskallus on aika arveluttavaa, koska se perustuu hiljaisen enemmistön hyväksi käyttöön, heidän enemmistöltään uskaltamatta puuttua epäkohtiin vääryydestä, mitä erilainen vähemmistöön kuuluva joutuu.

Suurin osa ihmisistä on myötäilijöitä, jotka julkisesti seisovat vahvemman esiintyjän takana, vaikka mieli voisi olla vastaankin. Nämä samat seurailijat ovat myös työelämässä ymmärtäen hiljaisesti vääryyden tapahtuvan, mutta uskalluksen puuttuessa ollen vaieten äänitorvensa takana.

Vallanhimoiset ihmiset päätyvät kyynärpäillä johtajapaikkoihin. Johtajuus ei ole vallantavoittelua - johtajuus on ominaisuuksia, joille on katetta karismana, erilaisuuden hyväksyjänä, erotuomarina jakaen tiukkaa oikeudenmukaisuutta pannen peliin itsensä. Koulukiusaaja ei koskaan pannut peliin itseänsä muutoin kuin kohteen valinnassa, joka oli valmiiksi alakynnessä ollen vähemmistössä jonkin ominaisuutensa takia.

Kuinka paljon johtajistossa on näitä aikaisempia koulukiusaajia, joille painostus, uhkailu, aliarvostaminen ja kyky ymmärtämättömyydestä erilaisuuden rikkaudesta on tuntematonta. Kuinka paljon nämä arveluttavat ominaisuudet ovat arkipäivää alaisille, joilla omaa heikkoa itsetuntoa vahvistetaan. Johtajuus on ominaisuus, jota ei voida koulussa oppia, se on olemassa tai sitten ei - erityisesti vaikeissa valinnan tilanteissa, joissa mitataan todellisia kykyjä. Kateus, pelko huonommuudesta, tieto omasta keskinkertaisuudesta ja tunne heikosta itsetunnosta ajaa entistä sinnikkäämmin tekoihin, joille ei ole todellista hyväksyttävää menestystä johtamisen tavoille.

Linkki: ... http://info.adm.jyu.fi/main/portti/tiedotteet/2006/10/4594/show_announcement

Ilkka Luoma

perjantaina, marraskuuta 17, 2006

Fortum, sähkö, erityisasema ja kansalaistahto

Sähkö on perusenergia koko yhteiskunnalle. Suomi on hyvin riippuvainen ydin- ja tuontisähköstä. Omavaraisuus puhuttaa Talvisota-hengessä - Suomi on niin pieni peluri maailmalla, että ehdoin tahdoin emme voi jättäytyä vieraiden käsiin. Nyt osa tästä erinomaisen tärkeästä sähköstä tuotantolupana tulee hakuun. Fortum Power and Heat Oy hakee ydinvoimaloilleen jatkolupaa Loviisa 1:lle ja 2:lle.

Linkki keskusteluun ..........[DD75/1723445763718JJ]................. TIEDE

Paljon puhuttu Fortumin erioikeus puolimonopolinsa kautta operoida hinnoittelulla, alalla vallitsevilla keskinäisjärjestelyillä sekä arveluttavilla ylimmän johdon ansaintatavoilla on kirvoittanut sähkönkuluttajien keskustelun oikeutuksesta, kohtuullisuudesta ja kansalais- ja yhteiskuntaeduista.

Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa mahdollisuuden ottaa kantaa ja antaa mielipidettä Loviisan 1 ja 2 yksiköiden osalta sellaisilta toimijoilta ja ihmisiltä, jotka katsovat lupien myöntämisen voivan vaikuttaa elinympäristöönsä, työntekoonsa tai muihin oloihinsa. Kaikki nämä ihmiset voivat ilmaista mielipidettään toimiluvasta, sen haltijasta ja muustakin joka liittyy oleellisesti Loviisan ydinvoimayksiköiden jatkotoimintaan.

Kansalaismielipide on sekin, että ilmaisee kriittisyydellä onko nimen omaan Fortum oikeutettu hallitsemaan puolimonopolina niin tärkeää yhteiskuntasektoria energian osalta kuin saastevapaa ydinvoima (kuin myös vesivoima). Voisi olla tarkoituksenmukaista mielipiteistää Kauppa- ja Teollisuusministeriötä (KTM) kansalaismielipiteillä, joilla arvioidaan nimenomaan Fortum Power and Heat Oy:n oikeutta tähän sähköntuotantoon.

Nyt on asian omaksi tuntevilla kansalaisilla mahdollisuus näyttää tahtoaan ja mielipidettään paljon puhuttaneesta Fortum syndroomasta. KTM pyytää mielipiteitä Loviisa 1 ja 2 asiasta mm. sähköpostitse:
ydinenergia@ktm.fi . KTM lupaa lehti-ilmoituksessaan julkaista lausunnot ja mielipiteet ministeriön internet-sivuilla ( http://www.ktm.fi ). Nyt on suoran kansalaisvaikuttamisen aika.

Ilkka Luoma



Kuva:
DSC_1452.JPG. 27. lokakuuta 2004. Kuvaa ei saa käyttää missään kaupallisissa tapauksissa, eikä sitä sa kopioida mihinkään muuhun tarkoitukseen. Kuva otettu Tamminiemi museon luvalla ainoastaan ei-kaupalliseen käyttöön talon toisesta kerroksesta läpi kaari-ikkunan, jonka keskeltä näkyy nykyinen Fortum Oyj:n pääkonttori.

Kuvateksti:
Tarkkaan katsoen kuvan keskeltä kaari-ikkunasta näkyy kuuluisa 'Raaden hammas', joka nykyisin on Fortumin pääkonttori. Aikoinaan kun isäntä oli valtakunnassa - oli Raaden hammas ystävän "tarkan silmällä pidon alaisena", siksi suuri ja vaikutusvaltainen yhtiö Neste Oy oli vuorineuvos Uolevi Raaden aikana. Isäntänä oli valtakunnassa tuolloin presidentti Urho Kaleva Kekkonen. Raaden ja Kekkosen aikana ei ollut optiokriisejä.

keskiviikkona, marraskuuta 15, 2006

[M] Sammon taonta on alkanut


Piirros ~  https://fi.pinterest.com/pin/407294360037500278/ - 


***



AVOIN KANSALAISKIRJE - Suomalaiset menettivät yhden pankeistaan omistuksellisesti tanskalaisille. Keskiajalla Ahvenanmaa on ollut lyhyen aikaa tanskalaisten valloittamana. Suomi luovutti Meritan yhteispohjoismaiseksi pankiksi, kuten oli sen yksi edeltäjäkin - PYP Pohjoismaiden Yhdyspankki. Pääomaäänitorvi Wahlroos täytti laarit euroilla ja nyt jäämme odottamaan, mikä on seuraava siirto. Suomen valtion ei kannata nyt myydä Sampo-salkkuaan.


Linkki keskusteluun ..  TIEDE

Sampo-pankki meni ulkomaille ja asiakkaat tekevät nyt omia itsellisiä päätöksiään, kuinka he haluavat nähdä raha-asioidensa hoituvan Suomessa. 


Meillä on vielä yksi suuri täysin kotimainen pankki, ihmisen pankki laajimmalla konttoriverkolla. Raha on isänmaatonta, mutta tapa ja rahojen hoitajat voivat olla isänmaallisia. Sampo Oyj:llä on nyt enemmän rahaa kuin koskaan. Sampo voi ostaa Suomen talouskartalle vakuutustoimintana. 


Wahlroos huomasi etteivät vakuutukset ja pankkitoiminta sovi perinteellisesti yhteen

Samalla Wahlroos ymmärsi, että vakuukset voidaan sitoa "pankiksi" asiakkaille -- on sama mistä käteinen nostetaan ja lainat ovat huomenna enemmän tai vähemmän vakuutettuja sopimuspapereita, joissa lainalla on yhteisvastuullinen vakuutussuoja. 

Vakuutusyhtiökin voi ottaa ihmisten käteisvaroja sijoitustoimintaansa, niinhän se perinteellinen pankkikin toimii. Vakuutusasiakas on itse myös "oma pankkinsa". 


Wahlroos ymmärsi, ettei moderni pankki tarvitse konttoreita! 

Vakuutukset tarvitsevat, koska yhä laajentuva omaisuus tulee vakuuttaa kaikkia mahdollisia vahinkoja ja rötöksiä vastaan ja omaisuudesta on mukava keskustella elävän ihmisen kanssa. 

Aika näyttää, kuinka Björn Wahlroos yhdistää lopullisesti perinteellisen pankkitoiminnan modernina "aina mukana ja avoinna pankkina" vakuutuksiin. Nyt tehtiin ne rahat, jotka tarvitaan tähän operaatioon. 

Parhaimmillaan Suomeen keskittyy suuri vakuutustoimija, ehkäpä sinivalkoisempana kuin aiemmin oli vielä nykyinen Sampo Oyj. Ei ole syytä vielä tuomita Wahlroosia "Isänmaansa" myynnistä, sillä seuraava siirto voi olla hyvin yllätyksellinen. 


Osuustoimintaliike mm. Metsäliittona tekee suuria rakennemuutoksia luopuen jopa perinteellisestä paperista

Wahlroos luopui perinteellisestä pankista, koska sillä sellaisena ei olisi ollut sijaa huomisen langattomassa verkostomaailmassa. Osuuspankki kasvaa osuustoiminta-aatteen leviämisen myötä, se saa nyt esimerkiksi suivaantuneita asiakkaita Sampo Oyj:n pankkitoiminnasta. 

Metsäliitto siirtyy tekemään kestävän mallin mukaisia puurakenteita. Sampo kytkee kestävällä mallilla vakuutuksiinsa mobiilipankin vakuutettuina palveluina ilman pankkisaleja, ainoastaan kullakin suomalaisella Sampo Oyj:n asiakkaalla on omaisuudenhoitaja vakuuttaen sen sijoitusarvoa Wahlroosin hamuamalle kasvu-uralle. 


Mikä on Wahlroosin perimmäinen tavoite? 

Kuinka Vanhan valtaaja, radikaali 1960-luvun kiihkovasuri näkee nykyisenä pääomaäänitorvena suomalaisen omaisuuden vakuutusarvon ja osuustoiminnan alkavan kasvun? 

Ilkka Luoma 


Kuva: DSC_6181.JPG. 11.marraskuuta 2006. Copyright by Ilkka Luoma 2006. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan tekstin yhteydessä. Kuvateksti: Sampoa on taottu näidenkin lasiseinien sisällä. Pankkisalit saattavat tyhjentyä suomalaisista asiakkaista, koska moni siirtää rahansa kotimaiselle toimijalle. Kansalaisilla on nyt kerrankin suuri päätösvalta, mitä huomenna tapahtuu. Toivottavasti Wahlroos ei myynyt Sampo-sanan käyttöoikeutta tanskalaisille pitkäksi aikaa. Uusi Sampo voi olla todellinen verkostotalouden vakuuttava rahanohjailija.


...
Lisäys 14102021 ~  https://yle.fi/uutiset/3-12141580  - 

YLE: "

Björn Wahlroosin kommunistiaika loppui pyyntöön urkkia isän papereita – näin nuorisoradikaalista tuli yksi Suomen rikkaimmista ihmisistä

"

M = Modifioitu 14102021  piirros lisätty + YLE linkki 


...

Sammon taonta on alkanut

AVOIN KANSALAISKIRJE

Suomalaiset menettivät yhden pankeistaan omistuksellisesti tanskalaisille. Keskiajalla Ahvenanmaa on ollut lyhyen aikaa tanskalaisten valloittamana. Suomi luovutti Meritan yhteispohjoismaiseksi pankiksi, kuten oli sen yksi edeltäjäkin - PYP Pohjoismaiden Yhdyspankki. Pääomaäänitorvi Wahlroos täytti laarit euroilla ja nyt jäämme odottamaan, mikä on seuraava siirto. Suomen valtion ei kannata nyt myydä Sampo-salkkuaan.

Linkki keskusteluun ......................... TIEDE

Sampo-pankki meni ulkomaille ja asiakkaat tekevät nyt omia itsellisiä päätöksiään, kuinka he haluavat nähdä raha-asioidensa hoituvan Suomessa. Meillä on vielä yksi suuri täysin kotimainen pankki, ihmisen pankki laajimmalla konttoriverkolla. Raha on isänmaatonta, mutta tapa ja rahojen hoitajat voivat olla isänmaallisia.

Sampo Oyj:llä on nyt enemmän rahaa kuin koskaan. Sampo voi ostaa Suomen talouskartalle vakuutustoimintana. Wahlroos huomasi etteivät vakuutukset ja pankkitoiminta sovi perinteellisesti yhteen. Samalla Wahlroos ymmärsi, että vakuukset voidaan sitoa "pankiksi" asiakkaille -- on sama mistä käteinen nostetaan ja lainat ovat huomenna enemmän tai vähemmän vakuutettuja sopimuspapereita, joissa lainalla on yhteisvastuullinen vakuutussuoja. Vakuutusyhtiökin voi ottaa ihmisten käteisvaroja sijoitustoimintaansa, niinhän se perinteellinen pankkikin toimii. Vakuutusasiakas on itse myös "oma pankkinsa".

Wahlroos ymmärsi, ettei moderni pankki tarvitse konttoreita. Vakuutukset tarvitsevat, koska yhä laajentuva omaisuus tulee vakuuttaa kaikkia mahdollisia vahinkoja ja rötöksiä vastaan ja omaisuudesta on mukava keskustella elävän ihmisen kanssa. Aika näyttää, kuinka Björn Wahlroos yhdistää lopullisesti perinteellisen pankkitoiminnan modernina "aina mukana ja avoinna pankkina" vakuutuksiin. Nyt tehtiin ne rahat, jotka tarvitaan tähän operaatioon.

Parhaimmillaan Suomeen keskittyy suuri vakuutustoimija, ehkäpä sinivalkoisempana kuin aiemmin oli vielä nykyinen Sampo Oyj. Ei ole syytä vielä tuomita Wahlroosia "Isänmaansa" myynnistä, sillä seuraava siirto voi olla hyvin yllätyksellinen.

Osuustoimintaliike mm. Metsäliittona tekee suuria rakennemuutoksia luopuen jopa perinteellisestä paperista. Wahlroos luopui perinteellisestä pankista, koska sillä sellaisena ei olisi ollut sijaa huomisen langattomassa verkostomaailmassa. Osuuspankki kasvaa osuustoiminta-aatteen leviämisen myötä, se saa nyt esimerkiksi suivaantuneita asiakkaita Sampo Oyj:n pankkitoiminnasta.

Metsäliitto siirtyy tekemään kestävän mallin mukaisia puurakenteita. Sampo kytkee kestävällä mallilla vakuutuksiinsa mobiilipankin vakuutettuina palveluina ilman pankkisaleja, ainoastaan kullakin suomalaisella Sampo Oyj:n asiakkaalla on omaisuudenhoitaja vakuuttaen sen sijoitusarvoa Wahlroosin hamuamalle kasvu-uralle. Mikä on Wahlroosin perimmäinen tavoite? Kuinka Vanhan valtaaja, radikaali 1960-luvun kiihkovasuri näkee nykyisenä pääomaäänitorvena suomalaisen omaisuuden vakuutusarvon ja osuustoiminnan alkavan kasvun?

Ilkka Luoma


Kuva:
DSC_6181.JPG. 11.marraskuuta 2006. Copyright by Ilkka Luoma 2006. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan tekstin yhteydessä.

Kuvateksti:
Sampoa on taottu näidenkin lasiseinien sisällä. Pankkisalit saattavat tyhjentyä suomalaisista asiakkaista, koska moni siirtää rahansa kotimaiselle toimijalle. Kansalaisilla on nyt kerrankin suuri päätösvalta, mitä huomenna tapahtuu. Toivottavasti Wahlroos ei myynyt Sampo-sanan käyttöoikeutta tanskalaisille pitkäksi aikaa. Uusi Sampo voi olla todellinen verkostotalouden vakuuttava rahanohjailija.

tiistaina, marraskuuta 14, 2006

"Kuntakehityksen ongelmia voidaan ratkoa yksityisellä rahalla" - Hjallis Harkimo

[vapaa lainaus varjoselvitysmies Harkimon lausunnoista - HS 9.marraskuuta 2007]

Pitkin kuluvaa vuosipuoliskoa on Sipoo - Helsinki maaottelu puhuttanut suuren painostusvoimasta ja ylimielisyydestä kuin myös pienen sinnikkyydestä ja itsepäisyydestä. Pienet kunnat ovat useasti ylivelkaantuneet kasvukipujen tai väestöharventumien vuoksi. Kunta rahoittaa itseään valtion tulosiirroilla, kunnallisverolla ja lainoilla. Maapallon ympäri yksin purjehtinut liikemies Hjallis Harkimo ehdottaa yksityistä rahaa kasvu- ja rahatarpeiden ratkaisuksi. Harkimo peräänkuulutti myös oikeudenmukaisuudenkin olevan vielä olemassa.

Linkki keskusteluun ...................... TIEDE

Harkimo tuli tunnetuksi yhden ihmisen todellisena voimannäyttönä - purjehdus ympäri maapallon oli pienen ihmisen suuri sinnikkyyden voimannäyttö, johon harva kykenee. Moni oli valmis 1990-luvulla kuoppaamaan Harkimon suuruudenhullut monitoimihallihankkeet. Harkimo keräsi yksinpurjehtijan sitkeydellä ja suvun business-suhteilla tarvittavat rahat ja pystytti pääkaupunkiseudun tarvitseman Suomen suurimman esiintymisareenan - ehkä paremmin Jokerit jääkiekkojoukkueen pesäpaikkana tunnetun jäähallin.

Sipoo on pieni yksinpurjehtija suuremman puristuksessa. Monet ovat asiaa tarkemmin tutkimatta valmiita kuoppaamaan sipoolaisten vastaanpyristelyt Helsingin syleilyä vastaan. Helsinki väittää tarpeenaan olevan laajentumisen kasvavan väestön takia - samaan aikaan, kun oppilaspulan vuoksi, on sulkemassa runsaasti peruskouluja. Väestörakenne kuulemma muuttuu ja rahaakin pitää säästää.

Sipoo voi todellakin rahoittaa Harkimon mallien mukaan kuntansa kehitystä, sanokamme nyt vaikkapa sitä arvioitua 40.000 uutta asukasta varten. Helsinki on väittänyt, että tarve on tuolle määrälle uutta elintilaa idästä. Heitto asukaslukumäärästä perustuu johonkin tutkimukseen ja selitykseen, ettei nyky-Helsingistä löydy enää riittävästi rakennusoikeutta uusille asukkaille.

Sipoo voi olla huomenna uuden kuntarahoitusmallin edelläkävijä koko Suomea ajatellen. Suomi kipristelee puheissa kuntaongelman kimpussa väitteellä, että tehokas kunta syntyy n. 20-30.000 asukkaan väestökeskittyminä. Kunnat tarvitsevat joka tapauksessa uutta ajattelua ja toiminnallista verta kehittyäkseen esimerkiksi ottamaan vastaan arvioitua paluumuuttoa suurien ikäluokkien myötä. Huomisen ja ensi vuosikymmenien väestöjakaumakehitys ei ole tänään kenelläkään tiedossa - siksi suuria mielihalumuutoksia voi väestössä kasvaneen vaurauden ja luonnonrauhan arvostuksen kasvamisen myötä tapahtua.

Joskus töksykirpeäsanainen Hjallis Harkimo on erinomainen varjoasiamies kirkastamaan sipoolaista yrittämisen henkeä. Pieni voi olla suuri, sinnikäs ja päämääränsä tunteva. Suomessa on ennenkin ratkottu pienenä suuria ongelmia. Yhteistyöllä lännestä elintilaa etsinyt Neuvostoliittokin torpattiin Talvisodan pakkasilla ja vielä toistamiseen Saksan tuella 1944 kesällä. Harkimo löysi kysyntää Euroopan suurimmilla markkinoilla Saksassa halleilleen ja nyt hän löytää ratkaisuja kaikkien pienten kuntien eduksi ja hyödyksi Sipoo projektissa, joilla Helsingin valtapoliittisesti ahne syleily torpataan.

Lopuksi herää kysymys, mistä nuo pääkaupunkiseudulle purkautuvat ihmismassat tulevat. Mikä on se vakuuttava ennuste, jossa Helsinki kasvaa 550.000:sta yli 600.000:een? Helsinki kasvaa luonnollisella tavalla liittymällä Vantaan kanssa yhteen 750.000 asukkaan pääkaupungiksi.

Väestösiirtymät voivat yllättää - Suomi on erinomaisen tyhjä maa. Yhä vauraampi, seuraavaksi eläkkeelle siirtyvä ikäluokka voi yllättää asuinaluevalinnoillaan. Herää kysymys, haluaako Helsinki vain maksukykyisiä veronmaksajia ja tonttibusinesta ongelmaistuvaan rahoitukseensa Sipoosta?

Miksi ei kysytä, mitä sipoolaiset haluavat - Sipoo voisi olla Suomen uudentyyppinen ekologisen kaupunkiympäristön näyteikkuna muulle Suomelle ja koko EU:lle. Nyt tehtävät kehityslinjaukset ratkaisevat huomisen suunnat. Mainittakoon, että suomalainen huippuosaaminen on menossa vuonna 2007 esittelemään ja markkinoimaan historiallisen laajassa promootiossa maamme parasta ekoympäristöosaamista ja -ajattelua uudenlaisena ekocitykonseptina maailman suurimmille asuinympäristömarkkinoille Kiinaan. Sipoosta voi tulla tämän merkittävän tapahtuman kummiekokunta.

Ilkka Luoma

http://xeox-2.blogspot.com

Kuva:
DSC_5759.JPG. 23. syyskuuta 2006. Copyright by Ilkka Luoma 2006. Kuvan saa julkaista vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.

Kuvateksti:
Helsingin ja Sipoon rajoilla. Helsinki päättyy idässä muuriin, joka erottaa yhden Suomen suurimmista kaatopaikoista metsäisestä harvaanasutusta Sipoosta. Kuvattu peitetyn ja umpioidun Helsingin itäisen kaatopaikan päältä kohti uutta Vuosaaren satamaa ja Sipoon metsiä. Kuinka umpioituja ovat Helsingin todelliset päämäärät Sipoon osalta?

Kirjoitettu ja lähetetty 9. marraskuuta 2oo6.

sunnuntaina, marraskuuta 12, 2006

Patentti on jalostunut itsesuojeluvaisto hidastamaan yhteiskunnan kehitystä

Ihminen on utelias ja useimmiten nokkela. Nokkeluus tuottaa keksintöjä ideoista ja innovaatioista. Ihminen turvaa selustaansa naimakaupoissa, suvunjatkannassa, perheen suojelemisessa ja ideoidensa turvaamisessa. Ihminen on aina matkinut toistaan -- on filosofisesti vaikeaa määrittää, missä keksintö on valmisteltu ja tehty; usein nopein sovitun kaavan läpijuoksija saa lain suojan aivotuotokselleen.

Patentti antaa hengähdysajan keksijälleen aikaansaada tuotosta keksinnöstään. Keksintö kapseloidaan patentilla muiden ulottumattomiin - vain patentin haltijalle jää sen kaupallinen hyödynnös, jos osaa sen tehdä. Kapseloitu keksintö ajaa kilpailevaa tuotekehitystä tuottaen päällekkäistä perus- ja jatkotutkimusta. Suojattu keksintö suljetaan vapaan tuotekehityksen ulkopuolelle.

Patentin vapautuessa alkaa massatuotanto monilla tuotemerkeillä kehittäen alkuperäisen idean ja keksinnön sovellusaluetta ja toimivuutta. Avattu patentti panee kilpailevan tuotekehityksen käyntiin. Voimassa oleva patentti kapseloi koko patentin tuotteen tai palvelun ympäristöä lisäkehitykseltä. Patentinhaltija voi ainoastaan suoraan kehittää omaansa ja se on aina vähemmän kuin kilpailutilanteessa tapahtuva tuote- tai palvelukehitys.

Mikä olisi kehitysrytmi, jos patentteja ei sallittaisi, vaan evoluutio myös ihmisinnovoinnissa olisi täysin vapaata ja "kehitysideoiden ryöstö" sallittua? Todennäköisesti saavute olisi nopeampi kehitys; saisimme jatkoversioita nopeammin markkinoille. Olisiko tämä hengästyttävä kehityskilpajuoksu liian kohtalokasta yhteiskuntakehityksellemme. Ajaisimmeko kehityskilpailussa psyykkeemme ymmärryksemme äärirajoille ja ylikin, jos täydellinen anarkiakeksiminen sallittaisiin kopioimalla heti toisten innovaatiot omaan tuotekehitykseen?

Nyt patentteja ei voi hyödyntää ilman haltijansa lupaa, mutta haltuunotto saadaan rahalla laillisesti - ostamalla yrityksen, joka omistaa patentin tai henkilön, joka patentin laillisesti hallitsee. Patentti suojaa itseasiassa vain "omistajansa" - suoden tälle sanktioidun korvauksensaantimahdollisuuden.

Mistä nämä keksinnöt itse asiassa tulevat. Filosofisesti voidaan sanoa, että kaikki keksinnöt ovat aina olemassa, on vain kysymys siitä, kuka sen ensimmäisenä julkistaa ja saa sille hyväksynnän. Ovatko keksinnöt ihmisen omaa vai yhteiskunnalista syy-seurausoivallusta yhteisöllisyydessä, jossa kaikki vaikuttavat kaikkeen. "Turvatuin patentti" syntyy suojattuna - tietojen kohdatessa siittiön ja munasolun yhtyessä - tämä patentti toimii joka sukupolvessa ja siitä syntyy ainutlaatuinen jatkokeksintö vailla vertaa.

Patentti on reviiri, joka on kuulunut eliökunnan periaatteisiin aikojen alusta alkaen. "Patentti" ja sen hidastava kehitysrytmi rakentaa rajapyykit, joilla suuri, meille tuntematon "lopullisesti patentoitu eliöohjauksen käyttöjärjestelmä" hidastaa sopivasti populaatioiden kehitysvauhtia säädellen lajeja yhteiseen harmoniaan. Vallitseva vaihe on nyt kuitenkin ylittänyt harmonian rajat ja ihmiskunta "säätelee" ympäristöään juuri innokkaan uteliaisuuden ja keksintömanian kautta rajaviivalle, jossa jokin kausaliteetin tekijä puuttuu luonnonkiertoon pysäyttäen / muuttaen vallitsevan kehityksen.

Ilkka Luoma

lauantaina, marraskuuta 11, 2006

Kaatopaikka on ihmisen kehittymättömyyden tunnusmerkki


"

Monille vanhoille kaatopaikoille ei tehdä valvontakäyntejä –

"





Kukaan ei halua kaatopaikkoja, eikä kukaan halua sen lähelle muuttaa 

Kaatopaikka on kulutusjuhlamme tunnusmerkki ja tunnus vastuuttomuudesta. Eläinkunnan ainoana lajina ihminen kasaa kulutuskäyttäytymisensä pitkäaikaiseksi muistomerkiksi luonnolle. Logistiikkamme muototaju loppuu siihen, kun kulutusoksennuksemme hajuhaitta siirtyy pois silmistämme ja nenistämme. Kulutustamme on huomenna säänneltävä tiukan kohdisteellisella verotuksella.

Linkki keskusteluun: ...........[45XP/HT29.0500807060VBX]............ TIEDE

Kotitaloudessa pitää ostaa juuri sen verran kertakäyttömuovikasseja ruokakaupasta, että saamme niillä rahdattua silmistämme lähes kaiken sen, minkä suollamme jääkaappiemme ja pakastimiemme kautta elintasopusseissa pihan perille. Näkemys ja tietämys kasvaisivat, jos lajittelisimme kaikki jätteet, jotka suollamme mainosmuovikasseihin. Vanhempi polvi muistaa kauppareissujen jätekuorman vähäisyyden 1950- ja 60-luvuilla. Aiemmin ruokatarvikkeita ei pakattu muoviin ja monimutkaisiin pakkauksiin. Nyt voit katsoa kauppakassisi sisällön ja havaita itsestään selvänä ilmiönä, että kaikki ovat kertakäyttöpakattuina. Tämä jätekuorma palaa luontoon lähes sellaisenaan.

Jätelasku luonnolle on huomattava huomiselle tikittävä pommi. Kliinisyyshysterisoitunut puhtauden tavoittelu on nostanut pakkausteollisuuden tuottohuipulle. Ihminen on ainoa eläinlaji, joka tarvitsee ruokahuoltonsa paketoituna, pakastettuna, tyhjiöimettynä ja suojakaasutettuna. Kaikki nämä sitovat runsaasti energiaa ja tarvitsevat runsaasti pakkausmateriaalia ympärilleen. Kaatopaikat pullistelevat ja synnyttävät 100-200 vuotta kestävän ongelmapesäkkeen.

Huolehtimisen mentaliteettimme on lyhytnäköistä - pois silmistä, se riittää. Hyvä esimerkki kulutuksesta itsellemme olisi kasata muutaman kuukauden kotitalousjätteet olohuoneeseemme alkaen television edestä. Voimme jokainen arvailla, että olohuoneemme ei riittäisi edes paria kuukautta enempää omaksi perhekohtaiseksi kaatopaikaksi. Toinen vaihtoehto silmät avaavaan havainnointiin on koko jätteidenkäsittelytoimialan kuukauden mittainen totaalilakko.

Ihminen on ainoa eläinlaji, joka joutuu kierrättämään tuotoksensa. Muu eläinkunta 'paketoi' tuotoksensa luonnollisesti luonnonsuolesta suoraan hyödyksi luonnon kasvustolle. Ihminen umpioi kiertonsa maakuoppiin muoviin käärittynä yrittäen toivorikkaana imeä muutamat henkäykset kaatopaikkakaasua energiaksi - saadakseen entisestään kulutusenergiaa minkään muuttumatta.

Ihminen on ainoa eläinlaji, joka joutuu säätämään kulutustansa veroilla. Huomisen verotus, pelastaaksemme ympäristöämme, pitää muodostua pelkästä kulutuksesta. Näitä verovaroja, nykyisten veroreikien tilkitsemisen lisäksi, tulee löytyä täydellisen kierrätyksen aikaansaamiseksi. Mm. kertakäyttömuovipakkauksen hinta pitää nostaa veroilla niin korkeaksi, että kierrätys, josta saisi verohelpotuksia, tulee automaattiseksi sen hyödyllisyyden vuoksi. Ihimnen on ainoa eläinlaji joka oppii luonnon kunnioituksen vain oman lompakon kautta.

Kierrätyksessä koko sen logistiikka pitää olla valvottu, se ei voi pysähtyä siihen, että kuluttaja tunnetussa amerikkalaispikaravintolassa lajittelee pahvit yms., mutta pikaruokalan henkilökunta kuitenkin kippaa kaikki samaan pönttöön. Kierrätysrikkomukset ovat kriminalisoitava niin korkealle, että luonnon saastuttaminen on ympäröivän eliöyhteisön murhaa.

Vastuu kasvaa kustannuksien myötä. Kun kulutus tuntuu lompakossa, ajaa se tekemään luonnolle suotuisampia valintoja. Kulutusverot on porrastettava kannustamaan luonnonmukaisuutta, työllisyyttä ja säästöä. Työnteko on verotonta, samoin omistaminen, perinnönkin saa verovapaasti. Ainoat verot ovat arvonlisävero, kulutusvero tuotteittain ja palveluittain sekä määrittäin. Kaikesta kulutuksesta maksamme veroa. Kaikki pakkaukset on pantava verolle ja palautusmaksuisiksi. Ihmiskunta on ainoa eliölaji, joka joutuu oppimaan huomioimisen taidon muusta eliökunnasta.

Ilkka Luoma


__
14062023
"Suomessa syntyi toissa vuonna entistä enemmän jätettä"

HS-ote: " .. Kotitalouksien ja palveluiden yhteenlaskettu jätteen määrä kasvoi hiukan. Jätetilaston mukaan taustalla on kulutuksen kasvu. Kotitalouksien jätemäärä pysyi kuitenkin lähes samana kuin edellisenä vuonna, noin 2,45 miljoonassa tonnissa .. "



--------------------------------------------------------------------------------
Kuva:
DSC_5761.JPG. 23. syyskuuta 2006. Copyright by Ilkka Luoma 2006. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan tekstin kanssa.

LINKKI KUVAAN


Kuvateksti:
Ehkä Suomen kuuluisimmalta jätevuorelta (Vuosaaren suljettu kaatopaikka, Helsinki) avautuu näkymä uudelle satama-alueelle, jolle laivat kohta purkavat kulutustavaroita maailmalta kiertoon kaatopaikoillemme. Aivan vasemmasta laidasta alkavat Sipoon kunnan metsäiset ja vähäväkiset miltei luonnontilaiset maa-alueet, joita Helsinki himoitsee Vuosaaren jatkoksi. 'Kauniiden kumpujen' alle on haudattuna jätteitä pois kuluttajien silmistä. Voimalaitos puskee jätekasojen vieressä lämpöä ja sähköä helsinkiläisille.

keskiviikkona, marraskuuta 08, 2006

Markkinatalous sotii yhteiskuntavastuun häviölle

Pääoman tuottovaateiden äänitorvi Sammon konsernijohtaja, KT Björn Wahlroos peräänkuulutti Kauppa- ja teollisuusministeriön Omistaja&Sijoittaja (2-2006) -julkaisussa: "olemassaolomme oikeutuksen perustuvan siihen, että kasvatamme omistajiemme varallisuutta niin hyvin kuin kykenemme". Tieteessä tapahtuu -lehti (7-2006 / prof. HTT Aimo Ryynänen) taas herkisti arvokeskustelua yhteiskunta- ja yksilövastuista yhteisestä elinympäristöstämme: Perustuslakimme 20.1§ kohdan sanoessa - "Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille".

Linkki keskusteluun ..........[X/*X734B/731/T555] ..... TIEDE

Markkinatalous on jakanut vuoden kvartaaleihin, jotta pörssianalyytikkojen on helpompi ennustella kurssien käyriä sijoitettujen pääomien kasvun turvaamiseksi. Sijoitustoiminta on kärjistäen yhteisten luonnonvarojen ulosmitantaa jyrkistäen tuloeroja ja kulutusvoimaa tuhoten hiljalleen elinympäristöämme. Sijoittamisessa ei ole kyse yhteiskunnallisesti työnteosta, jossa tasapaino säilyy luonnon kanssa. Sijoitustoiminta maksatetaan aina peruskuluttajilla ja viime kädessä luonnon toimintakyvyllä.

Pääoman palvelu on ilmentymä kulutusyhteiskunnan henkisestä taantumasta ymmärrykseen vain rahan kaikkivoipaisuudesta. Raha on merkki ostovoimasta. Ostovoiman liika keskittyminen ja painoarvon nousu jakaa kansalaisia huomisen barrikadeille. Epätasaisesti jakaantunut liiallinen kulutuskäyttäytyminen kohtelee luontoa epäoikeudenmukaisesti. Luonto kantaa vastuun taakan markkinapullistelun näyttöseremonioista. Ilmasto, maaperä ympäriltämme ja loppuva puhdas vesi lyö takaisin viivästyneenä rekyylinä muuttumatta enää eiliseksi. Ihmisen ostovoima on iskenyt liiaksi luonnon suonta.

Hokema pääomien palvelusta muuttaa hiljakseen kausaliteettien lakien mukaan maapallon biokerroksen ohuemmaksi ja ohuemmaksi. Biokerroksemme, elinvoimamme lähde, on aina ollut häkellyttävän ohut - kuin silkkipaperi rantapallon ympärillä. Markkinatalous kasvuvaateineen vie vääjäämättä koko ihmiskunnan seinää vasten. Meille ei jää vaihtoehdoksi kuin reilu luopuminen ja vastuun asetus pääomien tuoton sijalle.

Kansakunnalla maassamme menee juuri nyt tilastojen valossa rahataloudellisesti hyvin, mutta henkisesti huonosti. Vaihtotase on erinomainen ja henkinen tase mm. valtion ja kuntien työpöytien ääressä uupunut tasolle, jossa sairauspoissaolot kasvavat kasvamistaan. Liian suuret osat lapsiperheiden yhteenkuuluvuudesta ovat kadonneet jatkuvien vapaaehtoisten ylitöiden jalkoihin. Lapset oireilevat mielenväsymystä ja osallistumattomuutta hautautuen näyttöpäätteidensä äärelle vain sähköinen kanssakäyminen normaalin yhdessäolon korvikkeena. Roolien ja mallien haenta on sekaantunut pelien, katujen ja chattien labyrinttimäisiin sokkeloihin.

Ikääntyneet ihmiset erakoituvat keskimäärin rikkaampina ja yksinäisempinä kuin koskaan. Pääomatase on korkealla vinoutuneiden asuntohintojen vuoksi pääkaupunkiseudulla. Työssäkäyvän väestönosan oravanpyörällinen kilpajuoksu ostovoiman perässä hyydyttää vähenevän vapaa-ajan kierteeseen, jossa alkoholisairaudet ovat puhkaisseet kansakunnan pahanolon kuplan tilastojen tietoisuuteen.

Arvokeskustelu on jäänyt velipuolen asemaan, velan ollessa veli kulutukselle ja näyttämiselle. Yhteiskuntavastuu on keskittynyt kvartaalipalvontaan ajaen ennustajat ja sijoittajat kierteeseen, jossa yhä kiihkeämmin haetaan tuottoa pääomille, joiden lähtökohtana on nopeutuvan rahakierteen voittoparkkeeraukset uuteen sijoitusputkeen tai kulutusosoitukseen.

Yhteiskunta on nyt markkinamekanistisesti loppunsa alussa. Muutokset ovat luonnolle tuskallisen hitaita. Vastuun ja sosiaalisuuden ymmärrys ja ympäristön aktiivinen havainnointi on alkunsa porteilla jännitteellisesti pohtien aika- ja toimintaikkunan sulkeutuessa hiljalleen muutoksilta, jotka saattoivat tulla liian myöhään. On 'kalliin hinnan' maksamisen aika. Nyt ei ole ajankohtaista pohdiskella onko ilmastomuuttujat auringosta vai ihmisestä johtuvia, sillä muutos on jo käynnissä.

Ilkka Luoma


Linkit:
KTM: Omistaja & Sijoittaja (2/2006) http://www.omistajaonline.fi/lehdet/22006/default.aspx
Tieteellisten seurain valtuuskunta ( http://www.tsv.fi ): Tieteessä Tapahtuu (7/2006) http://www.tieteessatapahtuu.fi/uusimmat.htm

Prof. HTT Aimo Ryynänen

Kuva:
DSC_3882.JPG (2,20MB). Copyright by Ilkka Luoma 2006. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan tekstin kanssa.

Kuvateksti:
Kvartaalitalouden ja yhteiskuntavastuullisuuden ilmentymät kohtaavat laiturin molemmin puolin 18. heinäkuuta 2006. Barbara Jean ja Jenny Wihuri kuvastavat käytännön elämän vastakkaisia puolia. Vastuu voi joutua pelastamaan itsekeskeisen ja kapeakatseisen pääoman luonnon ehdoilla.

Barbara Jean ship

tiistaina, marraskuuta 07, 2006

"Hyvää iltaa, olette juuri valittu saamaan perin suuren edun, miltei ilmaiseksi"

Puhelin on nokkela kapine. Lehtimyyjä saa asiakaskandidaatin kiinni myös illalla. Puhelinmyyjät voidaan keskittää myyjätehtaisiin tai mukavasti koti-iltaetätöihin. Murteella tai harjoitetulla vakuuttavuusäänellä meille tarjoillaan viritettyjä ilosanomia lehtivuosikertoina juuri minulle räätälöidyillä ehdoilla.

Linkki keskusteluun ...........fgg[we-X/3440400607080-KX_ZP]........... TIEDE

Saamme illoittain ilosanomia, kuinka juuri minut on valittu harvojen joukkoon saamaan valitsemastani lehtikavalkaadista juuri minulle mieluisan ja vain käsittelykuluilla kotiin kannettuna lehtivuosikerran puoleksitoista vuodeksi (uusin spiikki; lähes 'ilmaiseksi' tarjottiin Suomen ehkä tunnetuinta asiaviikkolehteä).

Meneekö aikakaus-, talous- ja sanomalehdillä jo niin 'huonosti', että myyjäkoneisto on valjastettu kahlaamaan läpi loputtomia asiakaslistauksia. Listauksia ajetaan viikottain ihmetellen miksi esimerkiksi nuoret eivät enää tilaa paperillisia lehtiä. Suomalaiset ovat edelleen ahkerimpien joukossa lehtien lukijoina.

Suomen suurin sanomalehti uutisoi viikolla, että suomalaisten ekologinen jalanjälki on maailman huippuluokkaa, vain Arabiemiraatit ja Yhdysvallat ovat edellä. Syiksi meille mainitaan mm. kylmät talvet, pitkät matkat ja maailman suurin paperinkulutus. Ekologinen jalanjälki on se 'painauma' luonnossa, jonka sinne jätämme kuluttaessamme ja rasittaessamme luontoa tarpeillamme sekä ostoksillamme.

Nuoret lukevat 'lehtensä' internetistä. Nuoret vaihtavat mielipiteensä nettien keskustelupalstoilla sekä chateissa ja ovat aloittaneet suoran kansalaisvaikuttamisen ollen tilaamatta paperillisia musteen lukualustoja. Heidän mielestään näyttöruudun sähkö on pienemmän ekokalossin kokoinen kuin kotiin kannettu lehti. Sähköiset mediat ovat vieläpä 'ilmaisia', toistaiseksi.

Taitavimmat ja säästävimmät lukijat, halutessaan perinteellisiä lehtiä, hyödyntävät jatkuvat -50% alennustarjoukset. Tilataan se 1-3 kuukauden pätkä ja ei uusita sitä, vaan jäädään odottamaan lehtimyyjän iloista iltasoittoa ja joka kerta uudelleen viritettyjä puhespiikkejä..., kunnes tämä iloinen - jopa hauska - iltaääni tarjoilee 'vain minulle' sen saman -50% ja hellyn jälleen kerran ja maksan esimerkiksi jokapäiväisestä aamu-uutisoinnista vajaa puolet siitä, mitä se uskollinen kestovuositilaaja maksaa vuodesta toiseen.

Toinen valtakunnallinen talouspäivälehti muutti jo nettiversionsa niin liki lopullista sähköistä sanomalehteä, että on vain ajan kysymys, milloin luemme printtimediamainokset kuvaruuduilta. Kustantajalle ja lehdelle on aivan sama, ovatko ilmoituseurot sähköisestä julkaisusta vai paperillisesta. Sähköversiossa vain sattuu olemaan muutama ylivoimainen etu.

Sähköisessä internetin jakelemassa lehdessä säästämme luontoa ja paperia, saamme lähes reaaliaikaisuuden sekä vuoropuhelun [esimerkki keskusteluketjusta, jossa on 100.000 lukijaa ollut mukana] muihin lukijoihin ja myös toimittajiin. Paperin poistuessa toimittajat jäävät, koska tiedon syvyys, kriittisyys, tarkkuus ja moninäkökulmaisuus tarvitsee aina ammattilaisensa. Suoraan 'kansalaistoimittajuuteen' voi tutustua lukuisilla keskustelupalstoilla.

Lehdenkantajat saavat miettiä huomenna myös uusia tehtäviä, sillä pelkkiä paperimainoksiakaan ei kohta kanneta laatikoihin ja luukkuihin. Paperi on meille suomalaisille suurimpia ekologisen jalanjäljen jättäjiä. Suomalaisen kokonaiskulutus jaettuna kaikille maapallon ihmisille tarvitsisi kolme uutta maapalloa lisää. Jatkuvasti lisääntyvä kulutuksemme muuttaa jo kiistatta mm. ilmastoamme. Kulutusmyrsky lähestyy.

Ilkka Luoma

maanantaina, marraskuuta 06, 2006

Kateus ja näyttämisenhalu moottoroi myös positiivista kehitystä


*


Jokainen ihminen osaa pistoksissaan kertoa kaverin, tutun tai jonkin sukulaisen olevan kateuden perikuva. Itsestämme emme usein tunnista syyttämäämme ominaisuutta, vaan huomaamme ainoastaan kiukun, jolla on kiihdyttävä voima saavuttaa jotain näytteeksi toisille omasta kyvystä. Kateus on istunut ihmisissä niin kauan kuin on ollut vertailua paremmuudesta.


Linkki keskusteluun ...........XERT-/X-9.DD/s-7793546X.............. TIEDE



Kestopuheenaihe sohvien pohjilta ja keittiöiden kätköistä on syyllisyyden etsiminen työkavereista, opiskelutovereista ja liikekumppaneista. Mikäli joku on saanut menestyksen, havaitaan usein pieni pistos sisuksissa, miksi minä en sitä saavuttanut? 

Huonoimmillaan syntyy tunne, että kaveri/ toveri nappasi minun idean ja keksinnön - minähän sen olisin ansainnut. Kateus kasvattaa ja panee myös yrittämään. Professori tarkkailee herkeämättä kolleegaansa, ettei hän saavuta kunniaa ja glooriaa - ennen kuin minä sen saavutan; kilpailu kiihtyy ja tuloksia syntyy nopeammin. 


Keskinäinen kisa ja kateus jatkuvat siviilipuolellekkin

Ihmiset ovat kamppailleet parhaista naaraista ja uroista vuosituhannet. Ihmisestä se heikompi keksi myös kateuden kautta petoksen, jolla se korvasi nokkeluuden kieroudella. Näin oli keksitty epäoikeudenmukaisuus, joka esiintyy kaikkien sanastossa lähes kaikkien sitä aika-ajoin harjoittaessa. 


Kateuden voima liikuttaa jopa kansakuntia

Jalkapallokatsomoissa omajoukkuehenkiset kiukkukatsojat purkavat häviönsä tekosyyllä tappeluiksi ja nujakoinniksi selityksellä, että paremman häviö oli epäoikeudenmukainen johtuen syystä - mikä milloinkin. Kateuden sävyttämä kiukku kuorrutetaan väkivallaksi, jolla osoitetaan edes jotain voittamisen mentaliteettia. 


Voittaminen on tuntemuksista yksi voimakkaimpia

Kateus on voima joka muuttaa kehitystä. Kateus voi vääristää inhimillisyyttä ymmärtäen toisen 'pinnallistettu pyyteettömyys' laskelmoivuudeksi. Hyökkäys toisen henkiseen minään saa voimaa kateudesta, koska herää kysymys alitajunnassa, miksi minä en voinut olla tuossa tilanteessa, huomion sädekehässä. 


Kateus kiihdyttää yhteiskuntaevoluutiota

Kateus systematisoi pyrkyryyttä etuilemaan ennen muita saavuttaakseen keskipisteenä olon maalin. Kateus on hävityn kilpailun tulos. Mistä kehitysvaiheesta tämä kilpailun toinen sija on lähtöisin, on arvoitus. Suurin ja ensimmäinen kilpailu, jossa jokainen meistä on voittaja, on siittiöiden uimamaraton. Tuon kisan tuloksena on kuitenkin vain 'voittaja'. Herääkin kysymys, missä on se kehityksen muutospiste, jossa evoluutio 'rakensi kateuden katkeran kalkin'. Ikinä ei siittiömaratoonissa ole jäänyt häviäjää kertomaan eteenpäin kehitystarpeesta huomioimaan toiseksi jäänyt. Asia on meille arvoitus. 

Kateuden kanssa on eläminen, koska tuo - kehitystä ja evoluutiota kiihdyttävä kemiallinen prosessi asuu jokaisessa. Etsittyä syyllistä voidaan aina haeskella, koska virheen tunnustus on osin vastoin itsesuojeluvaistoa. 

Elämän jatkumisen taisteluhenki vaatii rinnalleen myös kateuden, koska sen yrittämiseen johtava voima pitää geenisiirtymät liikkeellä. Geeneissä siirtyy myös se voimista suurin, jatkuvuutta myöskin turvaava rakkaus. Kateuden kuten rakkaudenkin kemialliset kaavat siirtyvät isiltä pojille ja äideiltä tyttärille, ... tavoillansa. 



..

...

Punaisen Ristin Veripalvelu tarvitsee juuri nyt verta





Nyt eletään sitä vuoden aikaa, jolloin verenkysyntä on korkeimmillaan ja samalla O+ ja A+ veriryhmien (57% suomalaisista) varastot ovat kriittisen alhaalla. Syksyisin flunssat kaatavat monet aktiiviluovuttajat vuodelepoon ja luovutus on mahdotonta. Kuten on sanottua - veri on elämän neste ja juuri nyt lähimmäisesi voi sitä tarvita. Veripalvelu tarvitsee 1.100 verenluovuttajaa joka arkipäivä pystyäkseen huolehtimaan yhteiskuntamme verentarpeen.


Tänään suora kansalaisvaikuttaminen on osoittanut voimansa. Ihmiset voivat nykytekniikan aikana sanoa suoraan mielipiteensä (tapaus Espoo, Förstien häätö), tehdä konkreettisen avustuksen (tsunamiuhrien avustus 2005), kuin olla osallisena suoraan sellaiseen vapaaehtoistoimintaan, mihin ihmisen oma mieli ja halu johtavat (erityisesti Pohjanmaalla (murresanoja Nivalasta) tapahtuva kökkä- eli talkoohenki).

Veripalvelu tarvitsee nyt apuasi. "Verenluovuttajaksi sopii terve, yli 50 kiloa painava ja 18–65-vuotias henkilö. Uuden luovuttajan tulee olla alle 60-vuotias. Mukaan tulee ottaa virallinen henkilötodistus. Flunssaisena luovuttamaan ei voi tulla, vaan flunssan parantumisen jälkeen on odotettava kaksi viikkoa" - tämä oli suora lainaus Veripalvelun nettisivuilta
www.veripalvelu.fi .

Meistä jokainen tietää verensiirron pelastaneen lapsia, työikäisiä, liikenneturmissa vaikeasti loukkaantuneita, pitkäaikaissairaita ja kokeneita päivätyönsä yhteiskunnan eteen antaneita kanssaihmisiä.

Veripalvelu on toiminut vapaaehtoisen kansalaisluovutuksen varassa. Oman elämäneliksiirinsä luovutus voi olla elämän pelastus lähempää kuin koskaan voimme arvata. Turvataksemme lähimmäistemme, tuntemattomien ja tuttavien elämää, on meillä vallitsevien olosuhteidemme puitteissa vapaaehtoinen kansalaisosallistuminen kanssaihmisten auttamiseksi.

Jokainen verenluovuttaja on yhtä arvokkaassa asemassa. Luovutuspöydällä ei ole rikasta, köyhää, työtöntä tai työllistä - siellä on vain ihmisiä, joita kiinnostaa huominen päivä, jossa voidaan juuri hänen lahjoituksellaan pelastaa elämä.

Suoralla kansalaistoiminnalla saadaan suuria asioita aikaiseksi. Nyt Veripalvelu tarvitsee apuasi. Osallistu kansalaistalkoisiin ja anna "elämääsi" toisille, sillä koskaan emme tiedä milloin itse olemme avun tarpeessa. Inhimillisyyden nimissä anna apusi ja lisäksi osallistu adressiin, jossa voisit ilmaista suoraan mukanaolosi ja tukesi yhteisiin kansalaistalkoisiin verenluovuttajana. Nimi adressissa on merkki omasta osuudesta kansalaisvastuusta, jolla huominen päivä voisi olla osallistuvampi, yhteenkuuluvampi ja yhteishenkisempi. Adressin osoite:
http://www.adressit.com/veri

Vetoomus on tehty yksityishenkilönä ja suoran kansalaistoiminnan kannattajana.

Ilkka Luoma

sunnuntaina, marraskuuta 05, 2006

Aki Kaurismäki torppasi markkinatalouden seireenikutsun

Suomalaiset ovat rakastaneet omiaan -- Speden Uuno - ja Kaurismäen elokuvat hellyttävät itseironisen rehdit sisäisen elämäntaiteen mestarit herkiksi Suomessa. Aki Kaurismäki on mestari kuvaamaan maalaissuomalaisen arkimaiseman kaupungistuneessakin pystypubimiljöön olutkolpakon kallistajassa. Aki ei antanut herkkää suomalaista kansantaidetta markkinamekanismin ulkokuultokiiltoiseen syleilyyn.

Linkki keskusteluun ..................... TIEDE

Perin kyllästyneenä Aki tuumasi amerikkalaisen kultuurin olevan yhtä kaukana kuin mersun nahkapenkki sikalan pahnueesta (kirjoittajan mukaelma ilmaisusta amerikkalaisen kiiltokulttuurin vastenmielisyydestä). Suomalaiset ovat tavallansa vaatimattomia jurottajia, joille rehti perkele on parempi kuin kullattu mitäänsanomattomuus.

Kaurismäen elokuvat ovat aina koskettaneet arkisuomalaisia. Elokuviin on ihmeellisesti valiintunut todellisia persoonia - osan antaessa koko sielunsa elokuvien sisuksiin. Aina hymyilemätön, jo paremmille valkokankaille poistunut vaatimaton ja kiltti sisälläeläjä Matti Pellonpää imeytyi suoraan tavallisten suomalaisten herkkiin sydämiin, hän edusti luottonäyttelijää olematta mitään muuta kuin vain oma itsensä.

Kaurismäen veto Hollywoodin kutsuun oli suomalaisen väkevä osoitus, ettei kaikki ole rahalla saatavilla. Samalla Kaurismäki haki itselleen, ehkä tahtomattaankin, vielä suuremman markkina-arvon. Kaikkia kiinnostaa USA:ssa henkilö, joka sanoo ei Oscar-gaalalle. Sanoisinpa, että katsojaluvut Kaurismäen elokuviin kasvaa näin periaatteellisesti toimien sadoilla tuhansilla.

Suomalainen jurottaja ei hymyillyt velivenäläisellekkään Talvisodan pakkasissa, silloin oli samanlaiset periaatteet kuin nyt tässä kieltäytymisessä. Suomisotilas piti Neuvostoliiton rajojemme ulkopuolella, puri hammasta ja kävi päälle. Silloin oli kuokka, jussi ja sisu. Nyt on elokuva suomalaisuuden perijuurista, luonteesta ja tavasta. Kieltäymys oli merkki suomalaisille, ettei meidän tarvitse olla vasalleina sinne eikä tänne. Me olemme Suomi ja suomalaisia.

Kaurismäki nosti järkkymättömällä kieltäymyksellä kansallista identiteettiä, se antoi pienen ilkikurisen hymyn moniin sohvien perukoihin ja kulmakuppiloiden savuisiin olutnurkkauksiin. Suomalaisuus sai Kaurismäestä yksilöllisen identiteetin esilletulon, josta voimme olla tavallamme ylpeitä.

Suomipoikaa ei niin vaan juoksuteta Brysseliin, Natoon tai muihinkaan pinnallisuuden säihkevaloihin. Olemme tottuneet talven pimeyteen olla selviytyjänä aina seuraavaan kevääseen, jossa puro sulaa, mutta suomalainen ei.

Kaurismäki antoi sisältöä monille unohdetuille, hyljeksityille, vailla kullankimallusta oleville, mutta kuitenkin oman ylpeyden kiinnipitäjille. Elämä sai suunnan monissa mielissä. Kiitos kieltäymykselle.

Ilkka Luoma


Kuva:
DSC_6033.JPG. 6. lokakuuta 2996. Copyright by Irma Miettinen 2006. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan tekstin yhteydessä.

Kuvateksti:
"Laitakaupungin valot" siintävät pimeänä lokakuun myöhäisiltana alueella, jossa aivan tavalliset suomalaiset vuokrataloissaan asuvat ongelmineen, iloineen ja suruineen. Kerrostalokennojen perheväkivalta on laajempaa kuin halutaan tunnustaa.

lauantaina, marraskuuta 04, 2006

Finnairin koneet ovat toimineet pelottavan hyvin vuodesta toiseen


***


Suomen valtio omistaa enemmistön ehkä maailman parhaiten ylläpidetystä lentoyhtiöstä. Suomalaiset pilotit hallitsevat sellaisia talvisia olosuhteita, mitä monissa lentoyhtiöissä ei edes käytännössä harjoitella. Talvinen Ivalon kenttä voisi olla hankala pala Air Namibian lentäjille. Nyt otsikoissa sen sijaan komeili matkustamohenkilökunnan lakko, jossa olikin kysymys myös julkisuudessa puhumattomat asiat.


Maailmanlaajuisesti kilpailu asiakkaista kovenee ja Finnair sai rauhassa lentää Suomen reittejä yksin ja hyväksyä löysästi henkilökuntansa vaateita ja toiveita ylläpitääkseen hyvää henkeä ja kykyä olla turvallinen sinivalkoinen. Jokainen muistaa paluunsa maailman ääristä, kun ei ollut nähnyt suomalaisia kanssaihmisiään. Mukavan tuulahduksen toi aina se kotoinen sanomalehti ja suomea puhuva hymyilevä lentoemäntä tutun turvallisen koneen etuovella toivottamassa tervetulleeksi lennolle kotiin Suomeen.

Lentoemännät ja stuertit ovat merkittävä osa Finnairin henkilökunnasta, noin 2.000, on selvää, että näin suuren joukon palkkakustannukset ovat nyt suurennuslasin alla. Merkittävää on myös se, että lentoja on palkallisesti ja lisillisesti hyviä (esim. kaukoitä) ja huonompia, joista ei kerry näitä kuuluisia haittaosia (esim. Keski-Euroopan ns. illaksi kotiin lennot). 2.000 ihmisen joukossa on monia eri virkavuosiluokkia - on pitkään palvelleita ja vähemmän. Kysymys on siitä, kuinka haluttuja on mitkäkin lennot. Kaukoidän lennoista saa lisät, Euroopan lennoista saa vain perusosat.

Pitkään palvelleet saavat kokemusoikeuden valita lentoja helpommin kuin nuoremmat, jotka eivät ole vielä oppineet talon tavoille ja kikkoihin, joilla saadaan kokonaisansiot. Saattaa olla sisäinen ongelma tuo valintatilanne. Nuoret purevat hammasta ja vanhemmat kokeneet kokevat saavansa etuisuuden, joka on heille ns. virkavuosietuus. Vakiintuneita tapoja voi olla joskus vaikea muuttaa; jos niin halutaan, on se pakko kirjata työehtosopimukseen. Tuleeko tähän muutoksia tämän lakon jälkiseurauksena, jää nähtäväksi.

Yhtiönä Finnair on tosipaikan edessä. Kilpailukykyä on saatava; Kiinan koneet ovat jo melkein 'tankkauksessa' ja on vain ajan kysymys, milloin ne ilmestyvät Suomen taivaalle. EU on hyvin suopea kilpailulle ja ajaa kuluttajien etuisuuksia halvempina lentolippuina. Vastavuoroisesti Kiina on ostanut Airbus-koneita noin 150 kappaletta, pitäen osaltansa pystyssä kyseistä lentokoneen rakentajaa ja sen työpaikkoja.

Finnair on pakotettu korjaamaan alkavaa kaukoidän kilpailua karsimalla nimenomaan sieltä henkilökuntakuluja. Aero on näppärä keino. Virolaisilla ehdoilla 500 lentoemäntää ja stuerttia sisään ja sitten Finnair henkilövuokraa (yleinen tapa monilla toimialoilla) heitä kansalliseen lentoyhtiöömme. Näin palkkakulut pienenevät ja Finnair on valmis kilpailuun mm. kiinalaisia kohtaan.

Jokainen viisas yhtiön palkollinen tietää, että työnantajan kilpailukyky on kaiken perusta. Henkilökunta on valmis palkanalennuksiin, mutta esimerkkiä odotetaan ylhäältä. Muinoinen Chryslerin uusi pääjohtaja tullessaan kriisiyhtiöön, alensi ensimmäisenä toimenaan oman palkkansa yhteen dollariin vuodessa. Hän loi uskomattoman hengen ja yhdessä koko henkilökunta nosti Chryslerin kuiville. Finnair ei ole vielä kriisiyhtiö.

Ajatteliko Finnairin pääjohtaja Hienonen aloittaa oman palkkansa alasajoa ja milloin, esimerkiksi koko johtajistolle? Henkilökunta muodostaa kokonaisuudessaan Finnairin uskomattoman maineen, turvallisuuden ja ammattitaidon vailla vertaa. Onko nyt kokematon pääjohtaja ajamassa Suomen kansallisylpeyttä laskuliitoon. Ylimmän johdon palkat eivät voi nousta yhdessä vuodessa 50 prosenttia, kuten kävi Finnairin edelliselle pääjohtajalle, se ei lisää luottamusta henkilöstössä. Yhtiön yhteishenki on keskinäistä vastuunkantoa ja yhteen hiileen puhaltamista.

Ilkka Luoma

Linkki keskustelupalstalle ............ TIEDE

Kuva:
DSC_2446.JPG. 13.marraskuuta 2004. Copyright by Ilkka Luoma 2004. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan tekstin kanssa.

Kuvateksti:
Pekingin lentokentällä Air China lentoyhtiön Boeing 747 saamassa täydennystä uutta lentoa varten. Milloin näemme Kiinan lentoyhtiöiden koneet Helsinki-Vantaa lentoasemalla. Tätä kilpailua varten Finnair haluaa halutuille lentoreiteille myös uusia lentoemäntiä ja stuertteja, joilla olisi "henkilöstövuokrausyhtiöiden/ Aeron" työsopimus.

keskiviikkona, marraskuuta 01, 2006

Lakkoilu johtaa palkanalennuksiin tai työtuntien lisäämiseen

Suomi on maailmanlaajuisessa työn uudelleen jaossa. Finnairin matkustamohenkilökunta päätti juuri Lahden huippukokouksen ja syyslomien kohdalle satuttaa lakkonsa. Lakko on laiton tai sitten laillinen - se ei ole asian ydin. Asian ydin on kyky pärjätä maailmanlaajuisessa kilpailussa.

Finnair oli rohkea ja kauaskatseinen yhtiö, vieläpä valtion enemmistöomisteinen, kuten Fortum. Finnair on myös yksi maailman turvallisimmista lentoyhtiöistä, jopa niin turvallinen, että tilastot ovat uhkaamasSa mielenrauhaa. Finnair oli myös pitkään monopoli kotimaamme taivaalla. Hinnat ryöstäytyivät siten, että Kuopioon oli kalliimpaa lentää kuin aika ajoin Brysseliin.

Finnair sai erinomaisen tuottavat Kiinan lennot edellisen pääjohtajansa Keijo Suilan aikana. Hän olisi ja on varmaan suuresti kiitollinen siitä Kiinan viranomaisille, kuin myös venäläisille ylilentoluvista. Kiinan omien lentoyhtiöiden koneita ei ole toistaiseksi näkynyt Helsinki-Vantaan lentokentällä. Olisivatko neuvottelemassa jo Venäjän ilmailuviranomaisten kanssa luvasta ylilentoon?

Lakko on menneen maailman ase, joka yleensä ainoastaan vahingoittaa asiakkaita, lakkoilijoita ja työnantajia. Elämme sopimusyhteiskunnassa, mutta kuitenkin markkinalakien alaisuudessa. Yhtiön menestys on henkilöstön menestys. Henkilöstön motivaatio nostaa yhtiön kykyä palvella asiakkaitaan paremmin. Kustannukset ovat tekijä, jonka kanssa kaikki perinteelliset markkinatalouslänsimaat taistelevat. Lisäarvoa pitää saada erottuaksemme mm. kaukoidän kilpailusta. Henkilökunta johtajistoineen joustaa kulurakenteessa yhtiönsä edun ja menestymisen hyväksi.

Virolaiset lentoemännät tulevat 70%:lla toimeen Finnairin matkustamohenkilökunnan palkoista. Kiinalaiset, aina hymyilevät ystävällisen huomaavaiset lentoemännät saavat noin 30% Finnairin vastaavista palkoista. Tosin elinkustannukset Virossa ja Kiinassa ovat erilaiset meihin nähden. Ilmaa on kuitenkin palkoissa, jos 30 viikkotunnilla saadaan 40.000 euron vuosiansiot. Tarjoilijat saavat vähemmän maanpinnalla, ja heillä on vaarallisempi työ.

Vastuuntuntoinen toimitusjohtaja hakiessaan säästöjä yhtiölleen, aloittaa omasta palkastaan, seuraavana on hänen alla oleva johtajakaarti. Onko Finnairilla kilpailukyvyn nimissä johtajisto valmis pudottamaan palkkojansa? Jos näin kävisi, olisi alemman henkilökunnan helpompi ymmärtää yhtiötalkoot paremman huomisen toivossa. Yhteisesti toimien 'lentosää' olisi kuulaampi ja yhtiö elinvoimaisempi.

On ajan kysymys, kun Kiinan koneet laskeutuvat myös Helsinkiin. Kiina on ostanut lähes 300 uutta matkustajasuihkukonetta, niin Euroopasta kuin Amerikasta. Koneita riittää kohta myös Helsingin vuoroille ja Venäjän ylilentolupa lienee leimoja vailla valmis.

Finnairin lakko aloittaa laajan kansalaiskeskustelun kilpailukyvystämme. Palkat kaikkinensa on eräs puheen aihe. Voimme myös lisätä työtuntejamme nostamatta palkkoja. Voimme saada hyvikkeeksi vuosibonuksen, joka jaetaan suhteessa koko henkilökunnalle vuosittain, mikäli yhtiö on tuottanut voittoa. Omistajat ymmärtävät myös hiljalleen, että yhteiskunta jatkuu heidän osinkotilien ulkopuolellakin. Vastuullisuus leviää koko yhteiskunnassa. Meillä ei ole enää varaa yksinapaiseen laput silmillä ajatteluun. Kaikki liittyvät kaikkeen ja ongelmat vyöryvät kiivaasti nykyisiin elintason huippumaihin.

Viisain teko olisi nyt palata heti töihin palvelemaan asiakkaita, jotta Finnairin hyvä maine ei kärsi enempää. Suomalaiset voivat olla ylpeitä lentoyhtiöstänsä. Lakko on lopetettava heti. Osa Finnairin matkustamotyöntekijöistä toiveilee, että AKT:n Räty tulee hätiin ja julistaa logistiikka-ammattijyränä satamat kiinni ja kuorma-autot talleihin. On vaarallista elätellä tämän kaltaisia haaveita. Suomi elää viennistä ja on kaikin keinoin estettävä hoksaus, missä satamalogistiikka onkin solidaarisuutta lentologistiikalle.

Lopuksi kysymys Finnairin pääjohtajalle Jukka Hienoselle: "Oletko valmis pudottamaan palkkaasi 10-20% Finnairin kustannuskilpailukyvyn eduksi ja hyödyksi? Saisitko näin paremman vastaanoton palkkakululeikkurillesi? Voisitko myös motivoida alemmat johtajat samaan 'uhraukseen'?"

Ilkka Luoma