tiistaina, helmikuuta 28, 2006

Suoraselkäisyys ja oikea ryhti koituu onneksemme

Helsingin Messukeskuksessa oli Lääkäripäivät 1. marraskuuta 2006. Esittelyssä mm. mukana Salli-satulatuoli. Photo by Ilu 2005. DSC_9895.JPG klo 18:15. Nikon D70, 1/60s, f4.0, 27mm.

YLE:n aamutohtori käsitteli "suoraselkäisyytemme" kipeää asiaa. Suomen kansa istuu paljon ja liikkuu vähän. Osa Suomen kansasta istuu vieläpä väärin eikä venyttele ja vanuttele riittävästi. Istuminen tavallamme on eläinkunnassa luonnoton olotila.

Kulutusyhteiskuntamme on konttoristunut istuttaen päätetyöskentelijänsä väärin. Selkäsairaudet ovat aamutohtori Kourin mukaan lisääntyneet suuresti. Yhä useampi lähtee sairaseläkkeelle tai kuittaa vanhuutensa vaivaiseksi. Annetun elämäntyön päätteeksi liian moni joutuu ortopedien, fysiatrien, fysioterapeuttien ja hierojien asiakkaiksi. Nuoruuden ajattelemattomuus ja tietämättömyys koituu inhimilliseksi tuskaksi, kun ei ollut tarvittavaa tietoa ja opastusta silloin, kun oli voimia ja intoa.

Sananmukainen ryhtiliike on kansalaiskysymys. Suoraselkäinen kansalainen kohtaa vahvempana ikävyydet ja muut elämän normaalit vaikeudet. Mikäli olemme jo valmiiksi "istuntovikaisia", on sietokykymme heikompi ja hermomme "pinnalla". Moderni liike-elämä haluaa automatisoida ihmiset päätteiden taakse ohjailemaan tavara- ja tietovirtoja. Istuminen on muodostunut "pääelinkeinoksemme". Istumme selkärankamme vaivaiseksi. Rönötämme päätteen tai muun ohjauslaitteen ääressä vaikeuttaen "sisäisten putkistojen (verisuonisto) ja verkkojen (hermoverkosto)" nesteiden ja hermoimpulssien vapaan ja esteettömän kulun.

Liikumme liian vähän; tai kolmasosa liikkuu kohtuullisesti, kolmasosa ei liiku lainkaan ja loput kävelee autolle, lähikauppaan, jääkaapille ja telkkarille. Kulutusyhteiskunta suosii pikahisseja ja liukuportaita kulutusalttareille, jotta kauppa sujuisi nopeammin. Meillä on kvartaalitalouden kiire ja tulos pitää syntyä ennen kuin liikevaihto. Ihminen on luotu liikkujaksi; lähisukulaisemme apina ei tarvitse selkänojallista tuolia. Apinat riipputtavat itseään paljon, niin jaloista kuin käsistä. Me olemme ainoastaan riippuvaisia apuvälineistämme, joilla "helpotamme" elämäämme tai työtämme. Kärjistäen ilmaisten olemme rajanneet liikkumisemme ja liikkeemme ainoastaan hiirisormeen, vaihdekeppikäteen ja olutpullon avaus-ranneliikkeeseen.

Maailman tietoverkottuminen on istuttanut kansalaiset tuoleille ja pöytien ääreen. Kun emme jaksa seisoa koko päivää, meidän täytyy istua. Suomessa lienee tuoleja enemmän kuin ihmisiä, niistä suurinta osaa ei ole tarkoitettu hyväryhtiseen istumiseen. Istunnon ollessa nykymodernistisen yhteiskuntamme pääasia, voisi istuntoergonomia olla tieteellisen tutkinnan arvoinen. Ovatko tuolimme sanan mukaisesti päin pyllyä? Sairaustilastot ovat täynnä esimerkkejä, jotka tukevat väitettä istuimiemme ollessa vain väline takapuolen ja lattian välissä.

Intiaanit osasivat ratsastaa istuen, länsi-ihminen kehitti hevosen ja ihmisen väliin satulan pysyen näin paremmin hevosen selässä. Olisiko tuosta satulan muodosta jotain apua suunniteltaessa meille istuinta, joka ei ole perinteellinen tuoli, vaan ryhtiliike parempaan istuntoon. Voidaan oikeasti sanoa, että hyvä istunto on pääasia, koska kuitenkin teemme suurimman osan työstämme istuen. Huono istunto säteilee mm. niin päänsärkyä kuin selkäkipua aikaansaaden työtehon laskua ja vireyden alenemaa sekä kivuliaita iltoja ja aika-ajoin tuskallisia elämän ehtoovuosia.

Ilkka Luoma

keskiviikkona, helmikuuta 22, 2006

Halvat hinnat vievät työpaikat operaattoreilta

Puhelinlaskun pienentymisen myötä työpaikat vähenevät operaattoreilta; ei ole varaa pitää kalliita myyntimiehiä, asiakaspalvelua ja teknistä ylläpitoa. Virheet kasvavat ja uuden liittymän ostaminen tapahtuu kohta asiakkaan oman aktiivisuuden varassa operaattorien automaattisilta tilaussivuilta. YT kurimus iskee vuorotellen, nyt voisi olla vuorossa Helsingin Puhelinyhdistys eli Elisa, joka voisi haluta "ulkoistaa" puolet myyntiväestänsä uusille provisiolaitumille.

Operaattorit ovat heränneet arkeen ja monet yhteyksien omistajat lipuvat ulkomaillle. Ensin Sonera ruotsalaisille, sitten Song tanskalaisille, nyt seuraavana liputetaan Elisaa norjalaiselle Telenorille. Välissä islantilaiset viikingit hamusivat Saunalahtea ja junailu vei sen "Ericsson-Mattilan" masinoimana Elisalle. Puuttuu vain norjalaisten osuus kotimaamme strategisen markkinavaran eli verkkojen omistuksista. Tietoliikenne on elintärkeä ominaisuus ja nämä verkot tulee saattaa yhteiskunnan omistukseen; tässä tapauksessa kotimainen tuotekehitys on asian ydin. Meillä ei ole mm. varaa pitää elintärkeitä tietojamme ulkomaisissa tietokoneissa, tiedot pitää pysyä Suomessa ja piste. Lohtuna voidaan sanoa, että itse verkkoja ei voi ulkoistaa muille maille, sillä niiden "kiepille pano" on siksi mahdoton operaatio jopa operaattoreillekkin :-)

Maakuntien miehet entisen ajan yhdistysmiehinä kikkaroivat omia järjestelyjään, mutta kuitenkin kynsinhampain pitäen kiinni kotimaisuudesta tietoverkoissaan. Maakuntaoperaattorit jäivät viimeisiksi suomalaisuuden takuumiehiksi. On vain ajan kysymys milloin tappiollinen kännyoperaattori DNA lipsahtaa uusien omistajien kukkaroon, ovatko ne hiekkadyynien beduiinit vai sijoittajaveljet idästä, jää nähtäväksi.

Suomi oli tietoliikenteen ja -palveluiden huippumaa 1990-luvulla; palvelut, tekniikka ja osaaminen kehittyivät jopa maailmalla arvostettuun huipputasoon. Nyt on jäljellä vain bitinkuljetus, minuuttilaskutus ja kk-eurot internetistä, muut ominaisuudet palvelukonsepteina ovat "hajautetut", myymällä niitä kannattamattomina pois yksityisille yrityksille.

Yhteiskunnan tulee nyt huolehtia tietoverkkojen omistuksen turvaaminen suomalaisille. Tietoverkot kuten maantietkin kuuluvat valtiolle, niiden tuotekehitys sujuu hyvin esim. Otaniemestä ja Tampereen teknillisestä korkeakoulusta käsin, myös oululaiset osaavat tietoliikenteen ja -tekniikan soveltamista ja yhdistämistä. Itse verkkoihin tuotettava palvelu voidaan järjestellä palveluoperaattorien toimesta vapaan kilpailun huolehtiessa hinnoittelusta ja palvelukehityksestä. Nyt on huolehdittava verkkojen suomalaisuus ja palveluiden käyttökelpoisuus myös tulevaisuudessa. Yritystemme tietoliikenteellinen kilpailukyky on eräs markkinointimme keskipiste.

Ilkka Luoma

sunnuntaina, helmikuuta 19, 2006

Suomi on aina turvannut omaan armeijaan

Suomalaista sotilas- ja kriisinhallintatekniikkaa parhaimmillaan; Pasin ympärille koottu "ambulanssi", esille Helsingin Messukeskuksessa 1. marraskuuta 2005, klo 17:59. Photo by Ilu 2006. DSC_9884.JPG. 1/60s, f3.5, 27mm. Nikon D70.

YLE haastatteli sunnuntaina puolustusvoimien komentajaa, amiraali Kaskealaa saadakseen selville mikä erottaa Suomen ja Ruotsin erilaiset näkemykset mm. itäisestä uhasta. Suomen mies auttoi jo Ruotsin vallan aikana kuninkaan joukkoja antamalla silloisiin suurvaltasotiin hakkepeliittoja, jotka tunnettiin sitkeinä ja uskollisina taistelijoina. Ruotsi otti 1939-44 hoitoonsa sotalapsiamme pois vihollisen lentopommien alta.

Amiraali Kaskeala hyvin perustellusti selosti Suomen tarvitsevan ensinnäkin varusmiesarmeijan, kuin myös osallistumisen rauhaan saattamistehtäviin ulkomaille. Suomessa ei pakote ketään turvaamaan rauhaa tai myöhemmin ammattisotilaina ratkomaan konflikteja. Suomi on jo nyt tunnettu ja luotettava kumppani, lisäksi sotilaamme nauttivat suurta luottamusta eri osapuolien taholta.

Nuorisomme ei kaihda armeijaan menoa, se on sukupolvien ajan ollut kunniakysymys ja velvollisuus niin tätä päivää kuin historiaammekin kohtaan. Ruotsi käyttää runsaammin rahaa armeijaansa, vaikkei se pysty mobilisoimaan kriisin hetkellä yhtä merkittävää miesvoimaa. Suomen on luotettava omiin kykyihinsä ja kansalaisemme laajasti kannattavat varusmiespalvelusta sekä riittäviä määrärahoja pitääksemme uskottavaa puolustuskykyä yllä. Suomi on jäänyt aiemmin yksin ja me emme voi luottaa kuin itseemme. Edesmennyt Isänmaamme sinivalkoinen omantunnon ääni jalkaväen kenraali ja Mannerheim-ristin Adolf Enhrnrooth kertoi vain suomalaisten itse puolustavan parhaiten maatansa. Hän tiesi mistä puhui.

Maailmassa on aina konflikteja, aina löytyy eripuraa kuinka öljy, vesi tai ruoka jaetaan. Suomalaiset ovat YK-tehtävissä hyvin arvostettuja ja heidän palveluksiaan pyydetään enemmän mitä voidaan antaa. Suomi on antanut Euroopassa asukaslukuunsa nähden suurimman panoksen kansainvälisiin rauhantehtäviin ja huomattavasti enemmän kuin Ruotsi.

Tulevaisuudessa hyvin koulutetut sotilaamme voisivat olla kaikkien arvostamia oikeudenmukaisia sotilaita apuna niin luonnon katastrofeissa kuin ihmistenkin välisissä konflikteissa. Turvaamisoperaatiot ovat vapaaehtoisia ja maastamme löytyy kansallista henkeä lähteä hoitamaan näitä uhrejakin vaativia tehtäviä. Huomenna upseerimme ja sotilaamme voivat olla arvokas vientituote; rauhanturvaaminen voisi olla tavaramerkkimme maailmalla ja se vaatii uskottavaa taistelu-, koulutus-, ylläpito-, kalusto- sekä varusteoninaisuuksia.

Amiraali Kaskeala puhui Suomen kansan enemmistön kannatuksella. Suomen on syytä pitää varuusmiesarmeija myös idealla: armeija tekee pojista miehiä. Armeijamme potee jatkuvaa rahanpuutetta, vaikka kansalaisilta kysyttäessä he antaisivat suuremman tukensa uskottavan puolustuksen kohentamiseksi. Toivomme amiraali Kaskealalle voimia ylläpitää keskustelua yllä. Suomi tarvitsee vahvan armeijan, emme tarvitse Nato-kytköstä, nykyinen yhteensopivuus riittää.

Suomen armeijalle on hankittava heidän tarvitsemat aseet, ylläpitokyky, huolto sekä koulutus, myös reservin osalta. Suomen on saatava omat erikoisjoukot nykypäivän nopeatempoiseen konfliktihallintaan sekä kaikki kyvyt vastata myös tietotekniikan mukanaan tuomiin haasteisiin. Eduskuntavaaleissa kansa voi sanoa sanansa mielipiteenään Suomen puolustusvoimista. Todenhetkellä me voimme luottaa vain itseemme ja kykyihimme.

Ilkka Luoma

torstaina, helmikuuta 16, 2006

Kilpailu luo ja vie lopulta hengen

Maailman talvilajien huiput kohtaavat kilpailuhengessä, kuten kaikkien elämän alku siinä ensimmäisessä koitoksessa, jossa ei jaeta kuin ensimmäinen sija. Kilpailuvietti on rakentanut ihmiselon, nykyisen yhteiskuntajärjestyksen ja maallisen kilvoittelun paremmuudesta niin kisailuna kuin sotaisina taisteluina. Halu mitellä voimia ja kykyjä on sisäänistutettu ja peritty geenistöstä evoluution kilpajuoksuna sopeutumasta kiihtyvästi muuttuvaan ympäristöön. Viimeisen kilpailun me häviämme kaikki, olimmepa sitten elontaipaleella kuinka menestyneitä tahansa.

Urheilu on sallittu laji asettaa maat ja kansat järjestykseen. Kansallishenki ja yhteenkuuluvuus kulminoituu Maamme-laulussa ja siniristilipussa, kuten ruotsalaisilla Tre Kronorissa ja sinikeltalipussa. Kilvoittelu on arvoasetelma voittaa itsensä ja vihollisensa saavuttaen mielihyvää menestyksestä ja kunnioituksesta. Suomalaisille voittaminen talvilajeissa on perinteellinen pakko-odote ja menestymättömyys kuuluu kauas. Voitot hullaannuttavat ja kansalaiset rakastavat voittajiaan, kuten aikoinaan ja nykyisinkin vielä saavutuksiltaan maailman paras mäkihyppääjä Matti Nykänen.

Mikä laittaa kilpailemaan? Osallistuja janoaa voittoa toisista, hän haluaa olla paras. Paras on mittari, joka nostaa kunnioituksen ja ihailun. Harva kilpailija mittelee puhtaasti itsensä kanssa, kyseessä on arvonannon pyyde. Pyyde huomioinnista ja pyyde kunniasta. Itse kilpailujen suurkuluttajat janoavat taas yhteenkuuluvuutta ja samaistumista, henkistä ylemmyyttä voitetuista kansoista, vaikka oma panos olisi lähtöisin sohvien pohjalta.

Kilpailu kuluttaa tekijänsä, mutta rakentaa tahtoa, jota voi hyvin hyödyntää aktiiviuran jälkeisessä elämänvaiheessa tavoiteltaessa sielläkin menestystä ja voittamista. Länsimaalainen yhteiskunta on voittajien ja superlatiivien mittelöä maallisista mittareista pyrkien aina parempaan, suurempaan ja tuottavampaan. Markkinataloutemme on rakentunut kulutushokemaan, jossa kilpailuviettiä kiihdytetään aineellisilla mittareilla ja huippu-urheilussa yhä suuremmilla rahallisilla kannustimilla. Kilpaileminen maksaa. Valtiomme rahoittaa verovaroista kansalaisilleen yhteenkuuluvuutta voittojen juovuttavana nektarina, tai ainakin niin toivotaan. Rooman keisarit tarjosivat kansalaisilleen leipää ja sirkushuveja. Urheilu on positiivista sirkushuvia nostattaen kansallistunnetta lipun noustessa korkeimpaan salkoon.

Ihminen on tottunut taistelemaan voitosta syntymänsä alkuhetkistä alkaen, voimmekin sanoa, että meillä kaikilla on yksi yhteinen piirre: olemme voittaneet kaikki sen suurimman kilpailun - olemme hengissä - jatkaaksemme kilpailua kuolemaamme saakka. Vain muutama menee huipulle - he ovat nykyajan markkinatalouden voittajia korokkeella ollessaan. On sanottu, että vain viimeinen voitto muistetaan, uusin voittaja on useimpien mielissä. Kaupallisesti joka aamu markkinat jaetaan uudestaan, joka aamu alkaa uusi kilpailu, joka päivä jaetaan uudet palkinnot, edellisten himmetessä muistoihin. Elämä on yrittämistä, elämä on taistelua työstä ja toimeentulosta.

Yhteiskunta on juuri niin vahva kuin on sen yhteinen henki. Joukkuekilpailu on kuin pienoissuomi; nytkin odotamme toiveenamme kultainen mitali jääkiekkojoukkueellemme. Kun Suomen jääkiekkojoukkue voittaa Olympia kultaa, on kansakuntamme yhtenäisempi kuin koskaan rauhan aikana ja presidentinvaalien tyhjät puheet koko kansan presidenttiydestä jäävät unholaan. Seuraavien päivien aikana kansalaiset istuvat hartaina televisioiden ääressä odottaen malttamattomina saavutuksia, jotka toisivat hyvää mieltä ja tunnetta kohtaamaan ne oikeat kilpailun haasteet, mitä yhteiskuntamme on kokemassa kansainvälisessä työnuudelleenjaossa.

Ilkka Luoma

Virukset kilpajuoksevat kuten ihmisetkin

Ylempi kuva: Joutsenet ja sorsat sopuisasti sekaisin Tukholman keskustassa, jossa on kaupungin järjestämä ruokintapaikka. Joutsenista on havaittu myös "lintunuhaa". Kuva on otettu 8. tammikuuta 2005. DSC_3453.JPG., 1/640s, f2.0, 75mm. 2,8MB. Photo by Ilu 2005. Nikon D70.

Muurahaispesä suojassa Kesälahdella 6. heinäkuuta 2004, kello 13:50. AUT10475.JPG. 566kB. Photo by Ilu 2004. Canon Photoshot Pro.

Kaikki alkoi pienen pienestä häiriöstä täydellisessä harmoniassa. Lähes olematon painovoimahäiriö synnytti alun maailmalle, jossa jatkamme luonnon ja evoluution muutostaistelua elosta, tasapainosta ja sen järkyttämisestä. Lintuinfluenssa on saanut valtavat mittasuhteet sen muunnosvoimaan nähden. Likainen vesi ja siinä elävät mikrobit tappavat miljoonia ihmisiä. H5N1 saa suhteettoman palstamäärän, koska se lähestyy lintukotoamme ja uhkaa mielenrauhaammme.


Virus on pienin muuntumiskykyinen reagoiva kohde, jolle voidaan tehdä vastatoimenpiteitä. Virukset ilmestyivät ennen monisoluisia eliöitä; virukset ovat harjoitelleet evoluutiota ja ohjailleet tasapainoa vuosituhansien ajan tappaen ympäriltään ollen itse yleensä kaikkein haavoittuvin. Viruksista on tehty elokuvia, se mystisoi, se laitattaa pelkoa, koska emme näe vihollistamme. Millainen vihollinen on elollisen ja elottomuuden rajamailla vaikuttava yksinkertaisen tehokas eliminoija, jota esiintyy joka paikassa. Aiheesta on syntynyt oma tieteenhaara, jossa koulukunnat jakautuvat laidasta laitaan julistaen loputonta sotaa tai hyväksyen taipuneena lopullisen häviön näille olemattoman pienille systemaattiseen työhön kykeneville itsensä säilyttäjille.

Maailmassa malariaan kuolee miljoonia, mutta riittävän etäällä meidän markkinamekanistisesta kulutusyhteiskunnastamme. Ripuli, mikä kuivattaa lapsia kuolemaan myöskin miljoonittain, on ongelma, jota ei kohdata sen kaukaisen etäisyyden vuoksi. Kuolevat joutsenet herättivät meidät täällä pohjolassa; emme olekaan turvassa. Viruksilla lienee myöskin tehtävä, kuten luulemme meillä olevan. Maailmanlopun maalarit ovat ristineet virukset luonnon lähettiläiksi palauttamaan tasapainon, jonka ihminen on kiistatta tuhonnut. Verratkaamme esimerkiksi muurahaispopulaatioiden aikaansaannoksia luonnon tasapainoon versus ihminen. Muurahaisia on biomassaltaan noin saman verran kuin ihmisiä; ne ovat asemoituneet taidokkaasti eläen osana kokonaisuutta aiheuttamatta ylimääräistä kuormaa ympäristölleen.

Virukset tekivät omaa "eloansa" soveltuvaksi ja lisääntymiskykyiseksi eilen, ne tekevät sitä tänään ja vielä huomennakin, kun moni nykyinen eliö on poistunut mahdottomana osasena kokonaisjärjestelmästä. Virus evoloituu kaikin keinoin kuten muutkin; sen tehtävä on jatkaa omaa eloansa sopeutuen ympäristöön. Ihminen on elon väkevyydessään tuhonnut ympäriltään huomattavat määrät elinkelpoisuutta apuvälineillään ja jumalallisella siunauksella lisääntyä ja täyttää maa.

On luonnonmukaista, että ympäristö toimii samankaltaisesti ottaen omaa osuuttaan kasvunvarannoista, joita kierroksi kutsutaan. Ihmiset keskenäänkin ottavat kansallisuuksittain osuutensa. Aika, jossa länsimaat - USA etunenässä, käyttävät, jopa tuhlaavat suurimman osan varannoista on kestämätön. Kehittyvät uudet maat tulevat ottamaan osuutensa yhteisestä elonvarannosta.

Viruksetkaan eivät tule häviämään, ne ottavat osansa ja leviävät sekä kehittyvät. Virus ei ole uhka ihmisyydelle, se on vain uhka hallitsemattomalle kasvullemme. Ihmisen valtakauden päättyessä virukset jatkavat, kuten muurahaisetkin. Kaikilla oli sijansa ja aikansa. Pandemia voi olla varoitus ja opastus arvostukseen, jossa tasapaino on hyväksytty luonnollisena yhtälönä elämän keskipisteessä.

Ilkka Luoma

maanantaina, helmikuuta 13, 2006

AKT on lipunkantajan roolissa tiennäyttäjänä

Kuvatekstiä kirjoitettaessa 28.helmikuuta AKT pohtii lakkoaseen käyttöä halvaannuttaakseen tavara- ja ihmisvirrat, mutta "riidassa" on aina kaksi osapuolta. Tukkirekka lastaamassa Rautalammella 25. helmikuuta 2006 klo 11:40. Photo by Ilu 2006. DSC_0979.JPG. 1/400s, f10, 27mm. Nikon D70.

Suomi on ulkomaankaupasta täysin riippuvainen maa. Laivojemme, rekkojemme ja lastauksen tulee toimia aina. AKT on yksi avainalojen haltija. Kuljetusliiketointa ei voi ulkoistaa ja viedä Kiinaan eikä Intiaan, mutta kuljetettava tavara voi kaikota kotimaastamme. Suomi ei tarvitse uhantorjujaksi Natoa, Suomi tarvitsee uhantorjujaksi yhteisen Suomen hoitoa, mm. kuljetuksiemme osalta. Jo nyt olisi valtioviisasta ja kansallisen edun nimissä suotavaa säätää jo etukäteen pikalaki mahdollisen lakon lopettamiseksi yksinkertaisella pääministerin käskyllä.

AKT voisi olla nyt uranuurtaja hyväksymällä poikkeavasti palkkatason laskun edellisten korotusten määrällä ja vastavuoroisesti työnantajapuoli takaisi yhteishengessä jatkuvuutta töihin. Nyt on korkea aika lopettaa oikeasti vastakkainasettelu ja nähdä Suomi koko kansan yhteisönä. Takavuosien ärhäkkä AKT - kuljetuksien työntekijällinen vartija, voisi ottaa lipun käteensä ja näyttää mallia, kuinka maamme etuja lähdetään oikeasti ajamaan. Presidentin vaalit oli puhetta ja kaunista retoriikkaa, nyt on tekojen aika.

Kuljetus on se viimeinen lukko, että tavaramme ja tuotteemme päätyvät ulkomaisille markkinoille. Me emme kestä kilpailutilanteessa mitään säröjä luottamukseemme. Kalliimmat tavaramme menevät niin kauan kaupaksi, kun ne ovat laadultaan ja toimitusvarmuudeltaan ylivertaiset. Paperimiehet kuin myös heidän työnantajajärjestöt pullistelivat viime kesänä liiaksi. Koneet ja peruspaperit menevät muille maille vierahille.

AKT voi ottaa uudistajan ja tulevaisuuden näkijän roolin itselleen olemalla osaksi se yksi takuumies kansakuntamme hyväksi ja eduksi. Lakot kaappiin ja terhakka kustannustasoneuvottelu päälle. Työnantajapuoli voisi herätellä omaa kansallista henkeä vastuullistamalla toimintansa ymmärtämään, että rekka eikä linjuri kulje ilman kuljettajaa. Työt pätkittyvät ja lomittuvat, mutta oleellisen tulisi jatkua eli työnteonmahdollisuuden, vaikka pienemmälläkin palkalla.

Kun yksi aloittaa, voisin väittää, että se leviää vastuuhengessä. Emme ole monilla aloilla enää kilpailukykyisiä ja jos haluamme säilyttää kautta linjan työpaikat, meidän tulee tehdä nyt kansalliset talkoot palkkatasoremonttina, joka etenee läpi kaikkien ammattiryhmien. Vastikkeeksi työnantajapuoli hellittää osinkoralliaan ja omia palkkojaan samassa suhteessa kuin he, jotka mahdollistavat, että heillä on yhtiönsä ja johtajapaikkansa. Suomi on kuin yhtiö, jota kehitetään yhdessä vastaamaan siihen maapalloistumisen haasteeseen, joka uustyönjakona tunnetaan. Meillä on paikkamme. Kansalaiset voivat ottaa nyt asioita omiin käsiinsä tekemällä päätöksiä nyt. Osaluopuminen voi olla viisautta torjuttaessa työpaikkojen katoamista.

Ilkka Luoma

perjantaina, helmikuuta 10, 2006

Puhdasoppisuutta ja tulkintaa

Naispapin suorittama kastetilaisuus 3. heinäkuuta 2005, hetkellä 17:14 Espoon Haukilahdessa. Lapsi sai nimekseen Nico Andreas Matteo. Photo by Ilu 2005. DSC_6959, 1/60s, f4.5, 75mm. Nikon D70.

Raamattu on meidän länsimaalaisten päällimmäinen Pyhä kirja. Osa suomalaisista miespapeista ei voi tehdä yhteistyötä naispappien kanssa; naispappeuden vastustajat vetoavat Raamattuun kantansa puolustamiseksi. Vapaamielisempi tasa-arvoa uskossakin puolustava taas haluaa olla suvaitsevampi ja "maallisempi" vedoten naisten oikeuteen olla myös Jumalan asialla paimenena seurakunnalle.

Tulkinta ja puhdasoppisuus ovat aina lyöneet toistaan niin henkisenä säilänä kuin konkreettisena miekkana. Uskonto on jokaisen oma puhdasoppinen mielipide henkilökohtaisesta suvaitsevaisuudesta nähdä paimenekseen sanansaattaja tai sitten oikeutena olla suoraan oma itsensa Jumalansa kanssa.

Suomen kansasta yli puolet on naisia ja kaikki jumalat sen tietävät; ehkäpä jumalat myös hymyillen ymmärtävät naisen inhimillisen lämmön ja äidillisen hoivan antavan lisäluottamusta uskonnon viestistä saada tasapuolista ja oikeudenmukaisempaa hyvän jakoa kaikille sitä haluaville.

Tulkinta luo aina ongelmia, sillä se monipuolistaa mielipide- ja arvomaailmaa. Kristittyjen Raamattua ja Muhamettilaisten Koraania on kautta historian tulkittu monin tavoin tulkitsijasta riippuen. Koraanikin viestittää anteeksiantoa jopa väärinymmärtäjälle. Meneillään oleva pilapiirroskohu ei Koraanin mukaan ole anteeksiantamaton, vaikka pyhien miesten kasvoja ei saisikaan esittää tai piirtää. Koraani julistaa laupeutta, mutta myös pyhää sotaa.

Kenellä on oikeus päättää puhdasoppisuus ja kenellä on oikeus tulkintaan? Naispappeuskysymys on tällä hetkellä Suomessa vähemmistöasia, vain pieni osa miespapistosta vastustaa naista pappina. Onko uskonto, tulkinta ja linja enemmistökysymys vai jokaisen oma sydämenasia; suurin suvaitsevaisuus ilmestyy sanana, koska se on tarkoitettu kaikille sukupuoleen, väriin, säätyyn tai varallisuuteen katsomatta. Viimeisellä portilla laupeus on jo saavuttanut kaikki, sillä tuolloin vallitsee rikkumaton rauha niin "pahantekijässä" kuin "hyvän harjoittajassa".

Vain pieni osa muhamettilaisista on noussut barrikadeille; heidän puhdasoppisuutta tai tulkintaa vastaan on hyökätty ja he hakevat "hyvitystä" osin normaalin tekemisen puutteen vuoksi kuin "nuoruuden voiman" näytöksenä saavuttaakseen omissaan hyväksyntää. Uskonto on vahvempi ja arjessakin läsnäolevampi muhamettilaisille kuin kristityille. Onkin ymmärrettävää, että vuosia pinnan alla kyteneet paineet saivat "hyväksytyn" purkauskanavan. Ehkä Islamin uskoiset kansalaiset ovat kokeneet länsimaisen kulutusjuhlamaallisuuden uhaksi ja pilkaksi elämäntavalleen. Jokaisella ihmisellä on oikeus tapaansa elää ilman toisen polkemista ja loukkaamista.

Ilkka Luoma

torstaina, helmikuuta 09, 2006

Kuvalinkkikirjasto - case Caruna - sähkö

BLOG -

ORIG ~



_________
Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
(kuvia saa käyttää yllä olevan kirjoituksen yhteydessä - copyright Ilkka Luoma)


1)
--- 
http://www.panoramio.com/photo/5679293 -

Teksti
Yhteiskunnan peruselementtejä ovat vesi, kaasu, sähkö ja teleliikenne. Yksityistämisaallossa vain kaasu ja vesi ovat jääneet kiinnostuksen puutteessa yksityistämisten ulkopuolelle. Paluu menneeseen sähkön osalta saattaa olla lähempänä kuin arvaammekaan. Virheistä voidaan oppia, paluu ei ole pettymys, vaan se voi olla oppi, jossa piuhat ovat kaikilta osin järjestyksessä - yhteiskuntavastuullisesti.

2)
--- 
http://www.panoramio.com/photo/5679317 -

Teksti
Jos katsoo tarkkaan saattaa huomata presidentti Kekkosen virka-asunnosta, nyk. Kekkosen museo - suoraan edessä kuuluisan Raadeen hampaan, joka nykyisin on Fortumin pääkonttori. Kekkosen aikana johtajat eivät viritelleet omiaan ja myllykirjeet olisivat eliminoineet Fortum optiorähäkän ennen kuin se olisi edes julkisesti syntynytkään. Puhutaan myös Kekkosen perinnön systemaattisesta tuhoamisesta - mutta tämä onkin jo oman juttunsa arvoinen!
*]



3)
--- 
http://www.panoramio.com/photo/5679332 -

Teksti
Huomisen liikenne on raideliikenne ja se toimii sähköllä, vieläpä ydinsähköllä. Ennen veturit olivat puilla ja hiilillä käyviä, välissä dieselillä ja lopulta sähköllä. Hallituksen arvaisi satsaavan raideliikenteeseen, eikä innoissaan olisi sitäkin yksityistämässä, kuten sähkölle kävi tunnetuin seurauksin.

4)
--- 
http://www.panoramio.com/photo/5679367 -

Teksti
Elämme kulutusjuhlan maassa, meillä on vettä ja sähköä yllin kyllin. Kulutusjuhlallinen hulabaloo onkin tältä erää ohitse - vastuu on heräämässä ja joudumme puolittamaan kulutuksemme. Hyötysuhteissa, laitteissa ja käyttötavoissa on huimasti vielä työtä edessä, se tuo lohtua, sillä se tulee tämän puolituksen lopulta tekemään. Meillä on Suomessa yksi maailman suurimmista ekologisista jalanjäljistä.

5)
--- 
http://www.panoramio.com/photo/5679384 -

Teksti
Nykyinen Fortumin pääkonttori, entiseltä nimeltään Raaden hammas, onko se kaatumassa omaan mahdottomuuteensa? Puhutaan, että sateenkaaren päässä ovat kultapadat, näin tässä tapauksessa onkin, mutta onko se kohtaloksi nykyiselle ansiottomalle saannolle? Viime kädessä kaiken maksaa perimmäinen kuluttaja, niin ansiottomat optiot kuin muutkin palkat ja palkkiot.

6)
--- 
http://www.panoramio.com/photo/5679409 -

Teksti
Suomi torppasi Venäjän merikaapelin, olisiko se sittenkin pitänyt rakentaa ja lopulta kaksisuuntaiseksi? Venäjä ja Pietari tarvitsevat itse kaiken sähkönsä, siksi innoissaan venäläiset "loputtomia" energiavarojaan käyttävät - kasvu on erinomaista A-luokkaa ja lopulta hekin saavuttavat meidän ylivoimaiset lukemat. Sähköjohtojen epäjärjestystä Pietarin kaupungissa  –  johdinbussien - ja raitiovaunujohtimien sekamelskaa.



...

keskiviikkona, helmikuuta 08, 2006

Vankeinhoitoa ostopalveluna Venäjältä

Helsingin Katajanokalla suljettiin perinteikäs 100-vuotias vankila pari vuotta sitten. Siihen kaavaillaan hotellia tai kongressikeskusta, jossa onkin mukava punoa nykyajan liike-elämän juonia kuluttajan harmiksi ja luonnon rasitteeksi. Vantaa sai sitävastoin todella modernin vankilan muutama vuosi sitten. Venäjällä Siperiassa olevat "täyshoitolat" ovat tuskin näin loistokkaita kuin kuvan Katajanokka. Tämän kirjoitusvuotena meni moni talousrikostutkinta ja oikeuskäsittely maaliin lopputulemana hyvin pienet tuomiot. Talousrikollisuus on isojen poikien puuhaa pienillä kärsimyssanktioilla. Kuvattu 9. huhtikuuta 2006, klo 13:39. DSC_11366.JPG. 2,24 MB. Photo by Ilu 2006.

._______________________________________________________________.



Suomalainen vankeinhoitopalvelu pullistelee asiakkaista. Käyttöaste on hyvän palvelutason vuoksi korkea ja lomat pyörivät mallikkaasti tulevan kännykkäseurannan vuoksi. Suomalainen vankeinhoitojärjestelmä on kuuliaisen esimerkillinen ja asiakasystävällinen. Osa asiakkaista on palveluiden kestokuluttajia palaten täysihoidon piiriin ennen talven pakkasia. Asiakaspalvelu on niin hoivayhteiskunnan mukaista, että osa asiakkaista viihtyy sisällä paremmin kuin ulkona.

Radio Novan kuuntelija esitti erinomaisen idean. Se oli jalostettava kirjalliseen muotoon. Vankiloidemme käyttöasteet pullistelevat parhaaseen markkinatalousmalliin tuottaen kuitenkin veronmaksajillemme runsaat subventiotarpeet, koska vuorokausikustannuksia ei päästä loppuasiakkailta laskuttamaan edes jälkikäteen. Ehdotuksen mukaisesti on kannustettavaa suunnata tarjouskysely Venäjän vankilajärjestelmän viranomaisille. Voisivatko he markkinahengessä ottaa meiltä asiakaskuntaa vaikkapa puolella siitä kustannuksesta, mitä se meille Suomessa maksaa.

Raiskaajat, murhaajat, pedofiilit ja muut härskin törkeään petokseen tai kavallukseen tuomitut (yli 10 meur) alan isot pojat kuittaisivat kulag-junalipun. Heavy user asiakaskunta saisi näin piristävää matkailua ja uutta tutustuntaa kansainvälisiin tapoihin ja vieraisiin kulttuureihin.

Suomen valtio säästäisi Venäjältä ostetun vankeinhoitopalvelun myötä runsaat rahat ja saisimme vähemmän hairahtaneille väljemmät tilat täysihoitoloissamme. Isot pojat taas saisivat kansainvälistymistä. Venäjän laitoksissa kuulemma suositaan piristävää yksinäisyyshoitoa sekä sekasellejä vilkastuttamaan toverillisuutta, samalla voi kohentaa kätevästi vieraiden kielten taitoa. Kielikurssikin tulee ikäänkuin talon puolesta. Ateriat Venäjällä ovat liemipitoisia ja samaan hintaan saa pontevan laihdutuskuurin terveellisellä laatikko- ja kaaliruoalla.

Tämä idea on syntynyt peruskansalaiselta, joka suositti "matkailu avartaa" periaatteella erityisesti raiskaajat ja pedofiilit Venäjälle, jossa sellitoverit hoivaavat punkkakumppanit venytys- ja "hieronta"-hoidolla vetreään kuntoon. Bonuksena ulkoistettavat asiakkaat saisivat pienen bonuksen ulkomaankeikasta maassa maan tavalla periaatteesta. Toverillinen yhteishenki rikastuttaisi muistelemaan tehtyjä rikoksia koppiystävien virkistäessä isällisesti, mitä mieltä he ovat alaikäisiin sekautujista ja raiskaajista. Venäläiset ovat hellän hienovaraisia erityisesti talousrikoksista tuomituille, erityisesti heille, jotka ovat niistäneet laittomasti tavallista kansaa lipevillä ja liukkailla lupauksilla ruusuisesta huomisesta.

Arvoa kullekkin ansioidensa mukaisesti. Kotimaisten mukavuuslaitoksien arvostus nousisi kohisten ja pyrkyä uusille "opintoretkille" ei hevin syntyisi.

Ilkka Luoma

tiistaina, helmikuuta 07, 2006

Ihminen ohjaa populaatiotansa muiden kustannuksella

Elina yrittää ohjata sormellaan ja ajatuksellaan lämminveristä hevosta, jolla tuntuu olevan oma tahto suunnasta. Ihmisen ja eläimen välinen tunnetaso on luottamusta tai epäluuloa. Eläin, mitä ihminenkin on, rauhoittuu heti saatuaan luottamuksen. Hevonen on Sahalan tilan valiohevosia. Tilan koko on noin 1100 hehtaaria peltoa, metsiä ja muuta maa-aluetta. JPG_10022.jpg. 2,67 Mt. 25. helmikuuta 2006, klo 15:06. Photo by Ilu 2006. nikon D70.


Tyttäreni Elina yrittää ohjata islannin ponia hevosten itsensä ohjaamassa laumassa Rautalammin kunnassa Savossa 25. helmikuuta 2006, klo 12:01. Paikka on Sahalan kartano, isäntänä tutustumismatkallamme oli Veli-Jussi Jalkanen. Tilalla on n. 50 islannin ponia. Ihminen on samalla lailla laumaeläin kuin hevonenkin, meillä on vaan poikkeuksellisen suuri halua vaikuttaa ympäröivään luontoon unohtaen kauniin sanan harmonia. DSC_10964.jpg, 2,67 Mt. Photo by Ilu 2006.

YLE esitti lauantai-aamuna ihmisjohteisen Kruger-luonnonsuojelualueohjelman esimerkiksi tasapainoisesta eliöyhteisöstä. Etelä-Afrikassa sijaitseva Krugerin luonnonpuisto on pinta-alaltaan kaksi miljoonaa hehtaaria. Puistossa kamppaillaan ulkoisten levinnäisten ja sairauksien estämiseksi (kasvit ja eläimet). Ongelmana ovat kasvit ja eläimet, joilla ei ole luontaista vihollista.

Biologit ja tiedemiehet esittivät, että populaatiot (eläin- ja kasvikannat) suurenenvat ja pienenevät ulkoisten tekijöiden tahdittamana. Luontainen vihollinen on yksi ominaisuus, joka säätelee tehokkaasti eliminoiden heikkoja ja elinkelvottomia yksilöitä laumasta tai populaatiosta.

Krugerissä joudutaan etsimään keinotekoisesti luontaista vihollista lajeille, joilla ei ole puistossa sitä oikeasti luontaista vihollista. Vesikastanjoiden liiaksi lisääntymistä koetetaan kahlita ihmisen luontaisella keksimiskyvyllä. Kirvat istutetaan laboratorioissa vesikastanjoihin ja kirvoittuneet vesikastanjat siirretään luonnon populaatioon tuhoamaan hallitsematonta kasvua, joka on vahingoksi mm. virtahevoille ja vesilinnuille vesikastanjoiden peittäessä avointa vesipintaa.

Puiston norsuja siirretään muille alueille, koska norsujen määrän liikakasvu tuhoaa puita ja metsiä norsujen kaataessa niitä saadakseen syötäviä oksia ja lehtiä. Norsulla ei ole luontaista vihollista, ainoastaan salametsästävät ihmiset norsunluuhimo mielissään. Norsusiirroista hyötyvät muut luonnonpuistot saaden uutta geenistöä harventuneisiin norsupopulaatioihinsa.

Ihminen on valloittanut koko maapallon. Meillä ei ole luontaista vihollista. Lisäksi me lisääntymishalussamme yritämme estää kaikin tutkimus- yms. menetelmin luontaisten vihollisten esiintuloa. Ihminen käy jatkuvaa taistelua mm. viruksia ja bakteereita kohtaan, jotka voisivat olla luontaisia vihollisiamme siltä osin kuin emme ole niitä eduntavoittelullamme epäsuorasti manipuloineet.

Aika näyttää, kuinka hyvin teknologiamme ja osaamisemme kykenee torjumaan viruksien ja bakteerien omien populalaumojen etenemisen. Onko luonto järjestämässä harvennusta toimenpiteistämme mutantoituneiden viruksien/ bakteerien mobilisoituessa laajaan yleishyökkäykseen epäluonnonmukaisena vihollisena ihmisen kimppuun?

Mikäli ihminen jostain syystä onnistuisi torjumaan loputtomassa kamppailussaan virukset ja bakteerit, jäisi meille ainoaksi luontaiseksi viholliseksi me itse; eri ihmispopulaatiot ovat kautta-aikojen vahtiessaan reviiriään, mielipidettään, uskontoaan ja suvunjatkantaansa tai muutoin kateudessaan tuhonneet toisiaan koettaen näin hillitä liiallista kokonaislisääntymistämme.

Ilkka Luoma

maanantaina, helmikuuta 06, 2006

Kokoomusedustaja popularisoi Halosen huikopalapyrähdyksen

Savonlinnalainen tunnettu nakkikioski, josta saa kuuluisia Laurikaisen lihapiirakoita (Halonen ei tiettävästi lounastanut tällä kojulla), sen sijaan kuvassa kaksi muuta Stadin friidua ennen lihalämärin syöntiä 23.helmikuuta 2006 klo 13:37. Photo by Ilu 2006. DSC_0809.JPG. 1/250s, f8, 37mm, Nikon D70.

Sauli Niinistö teki miehen työn, sai miltei puolet suomalaisista puolelleen ja todellisen Sauli-ilmiön. Niinistö voitti henkisesti Halosen. Kokoomuksen euroedustaja Pia-Noora Kauppi innostui populismiin itse väittäessään Tarja Halosen nakkikioskikäynnin olleen halpaa kansanhuvia lehdistön salamavälkkeessä.

Vakavasti ottaen, missä on Kokoomuksen pelisilmä? Pia-Noora edustaa Kokoomuksen uutta aaltoa. Mikäli henkinen aalto on julkitulossa katukeittiötasolla, ei ole ihme, ettei kansalaisia kiinnostavaa poliittista keskustelua synny. Puoluepolitiikan kansalaisymmärrys on suoraan verrannollinen poliittisten edustajiensa osaamisesta ja ymmärretyksi tulemisesta.

Nakkikioski on perussuomalainen kohtaanto rehelliseen kansaan ja siellä viihtyy aamun varhaisina tunteina niin kansanedustaja, porvari, sorvari kuin paperitehtaan "pituusleikkurikin". Ei ollut laisinkaan populismia, jos Tarjaa halutti saada huikopala tiukan Sauli höykytyksen jälkeen. Olisi ollut kiva tietää, mikä oli Tarjan valinta, oliko se möttönen, porilainen (Satakunnan alueella Tarja sai muhkean äänisaaliin) vai savolainen Lipposen tukilausunnon kunniaksi.

Kokoomus olisi nyt menossa aallonharjalle. Menköön Pia-Nooran henkinen ilmaisukupla esiintymisnälän piikkiin. Kansalaiset ottivat hyvällä Tarjan nakkikioskipiipahduksen, sillä mukavastihan se muistutti, että presidenttikin pitää viherlehtipiiperöiden kauhistelemia rasvavälipaloja ainakin joskus suussa sulavina, kuten kansan tekemä valinta. Kyllä presidentinkin pitää olla osallisena kansalaishuveihin, siksi värikkäitä ja innostavia poliittispolemisointeja kansan katukeittiöiden vieruksilla kohtaa.

Kokoomus käyttäköön tehokkaasti hyväksi Sauli-ilmiön, muutoin jotkut muut ottavat hyödyn irti oikeisto Suomen uudesta uljaasta noususta.

Ilkka Luoma

keskiviikkona, helmikuuta 01, 2006

Herätetään vastuullisuus ja kohtuus

Suomen Sotilaan vastuunkantopanos turvasi Itsenäisyytemme. Tuon aikainen Ryhtiliike oli yhteenkuuluva ja toisestansa huolehtiva. Sotilaamme maksoivat kalliin hinnan meidän eduksemme. Julkisuuteen on nyt noussut ahneus, kähmintä, silmitön rohmunta ja piittaamattomuus. Suomen hautausmaiden Sankarivainajahaudat muistuttavat meitä Vastuusta ja Kunniasta, jossa Toveria ei jätetty. Savonlinnan Talvisalon hautausmaan Sankarivainajien rivistöä muistutuksena historian Ryhtiliikkeestä, joka pelasti Suomen Itsenäisyyden. DSC_6488. 26.6.2005, 2981004 bytes. Photo by Ilu 2005.

Keskiviikko uutisoi vihdoin syyttäjän valittavan TJ tapauksesta hovioikeuteen. TJ-Group sai käräjiltä vapautuksen lähes kaikesta, mitä se teki 1999-2000 aikana, rahastaessaan 10.000:tta suomalaista. TJ-Groupin osake lensi taivaisiin tullakseen alas yhtä nopeasti; kansalaiset sijoittivat käyrän yläalueella. Aikaisemmin viime syksynä kansalaisluottamusta rapautti myös Fortum-ralli, kun Lilius ja kumppanit rahastivat "luontoilmiöistä ja Kiotosta" tähtitieteelliset optioedut realisoituen kohtuuttomuuteen.

Viime vuonna Suomessa virisi keskustelu palkkatasoalennuksista turvataksemme työllisen kilpailukykymme korkean laatumme johdattelemana. Keskustelu sai ikävän ja nolon lopun ahneuden, tolkuttomuuden ja ansiottomuuden paljastuessa johtokerroksista. Toisen iskun kansalaisluottamus sai TJ tapauksen käräjäoikeuskäsittelyn vapauttavasta tuomiosta.

Vuosituhannen vaihde oli salamarikastumisen, siis spekuloinnin aikaa, jossa kansalaiset jonottivat odotusansaintaa leipäjonomaisesti pankkien ovien takana. Tuolloin tehtailtiin toinen toistaan miehekkäämpää nousukulma-antiesitettä kansalaissijoittajien ohjaamiseksi. Vallalla oli usko kaiken hypetyksen muodostumisesta rikkaudeksi ja menestykseksi. Kuinka tarkka oli vastuullisuuden seula, se jää nyt hovioikeuden ratkaistavaksi. Herää väkisin ajatus tilanteen hyväksikäytöstä, siksi "keskeneräisiä" nämä vallankumouskeksinnöt listayhtiöissä olivat. Suomi kuvitteli olevansa tietotekniikan huipulla; Sonerakin maksoi enemmän, mitä koko Suomella oli kuulemma varaa maksaa.

Tilaisuus tekee varkaan ja ahneus kasvaa syödessä, ovat osuvia suomalaisia sananlaskuja, jotka kävivät kansalaisten lompakoille kalliiksi. Kuinka sinisilmäisenä sijoituksiin tottumatonta kansaa sai pitää, on nyt hovioikeuden ratkaistavissa. Olisi oletettavaa ja kohtuullista, että nimenomaan listausyhtiöt olisivat rahan ja sijoitusten ammattilaisina osanneet katsoa metsää puilta. Nyt kävi niin, että katsottiin puita, ... läpi sormien. Pelkät kauniit kiiltopaperiset antiesitteet eivät olleet vastuullista informaatiota tottumattomille "kuluttajille". Vastuullisuuden olisi pitänyt varovaistaa ehtoja ja merkintähintoja, mutta tuolloin iski vauhtisokeus niin listaajiin kuin merkitsijöihin. Kuningas Midas oli kulkeva läpi Aleksanterinkadun pankkiiriliikkeiden sikarintuoksuisten kulmahuoneistojen. Ja kansalaiset maksoivat.

Nyt menee hovikäsittelyyn TJ case, jossa mitataan uudelleen sisäpiirit ja annettu informaatio sekä huikeat asianajopalkkiot. Hovioikeuskäsittelyllä on nyt merkittävä vaikutus kansalaisluottamuksen palautukseen ja uskoon myös osakemarkkinoihin. Kuinka todellisuudessa kaikki 10.000 TJ-sijoittajaa saavat oikeutta saamalleen "rahatpoiskäsittelylle". Mikä on se keino, jossa he saavat hyvitystä hyvin todennäköisestä harhautuksesta sijoittaessaan 150 miljoonaa euroa yhtiöön, joka leipoi lähes heti "yllätystappiot" romahduttaen niin kurssin kuin uskon.

Pörssimaailman kuolematon virsi veisaa, että tappio tai voitto realisoituu vasta myynnin hetkellä. TJ-osakkeen noustessa satakertaiseksi, saa piensijoittajat rahansa takaisin, mikäli ostajat löytyvät. Sijoittaminen on aina riski, kuten tulevaisuuskin, mutta mitä on harhautus ja oleellisen tiedon mahdollinen pimitys? TJ-asiaa pitäisi käsitellä lähtökohdista, joissa osakkeiden ostajat ovat olleet liian hyväuskoisia ja luottavaisia rahamaailman tuolloisiin auktoriteetteihin. Tämä tekisi mahdolliset rangaistukset kovemman asteikon mukaisiksi, koska pelureiden vastinkappaleina ovat olleet asianharrastajat. Vanhan sanalaskun mukaisesti "pahan tulisi saada palkkansa". Voivatko yksittäiset piensijoittajat hakea oikeutta nyt ryhmänä tai yksilönä? Olisi kannustettavaa, että joku lakimies tekisi elämäntyön ja lähtisi ajamaan kaikkien 10.000:n etuutta TJ-asiassa. Projekti tuottaisi auttajalleen tulevaisuuden, sillä tapaukset eivät kesken lopu.

Saattoi presidentinvaalien äänestyskopeissa monille muistua mieliin nuo Fortum ja TJ, ja tuloksena piirtyi numero 9; ehkä Tarja edusti sittenkin sitä oikeudenmukaisuutta peruskansalaista kohtaan...

Ilkka Luoma