maanantaina, helmikuuta 18, 2008

Aika-ajoin tuleva kriisi tarvitsee aina keskitettyä valtaa ja voimaa

(Kansanedustajat ja juuri tietyt poliittiset piirit innostuvat yrittämään presidentin valtaoikeuksien purkua - vastoin kansalaisten mielipidettä)

[ ... - ENNUSTE - Kokoomus etunenässä ajaa Saulille pienempiä valtaoikeuksia mitä hän itse haluaisi. Valintademokratialla ei ole oikeutta puuttua sellaisiin asioihin, joilla on merkittävää yhteiskunnallista, periaatteellista ja valmiudellista merkitystä koko yhteiskunnalle, erityisesti kriisiaikoina - näistä asioista kansa päättäkööt suoraan ...]

Suomi valitsi presidentin tiukassa kansanäänestyksessä jakaantuen kahtia. Suomi sai ihmisen mitan mukaista huomioimista ideaalisena toimintana ilman kovia arvoja. Varttumaan jäi kansansuosikki seuraavalle kerralle, jossa kohtaavat kulutusjuhlasta syntyvät ongelmat laajemmin kuin ehkä arvaammekaan. Presidentillä pitää Suomessa olla aina riittävästi valtaa, koska kansa tahtoo niin.

Suomi kulkee vahvojen maiden vastavirtaan maan ja valtion johtamisen periaatteissa. EU-kehityksessä valintademokratia innostuu yksisilmäisesti edustamaan kansakuntaa ajattelematta mitä varaumia pitää ottaa huomioon, kun aina ei mene hyvin. Voiton jälkeen tulee tappio. Maallisen hyvinvoinnin jälkeen tulee varmasti henkinen krapula, joka on jo alkanut.

Presidentti edustaa Suomessa suoralla kansanvalinnalla kansakunnan tahtoa. Tällä valinnalla äänestäjät antavat automaattisesti aseman, jota voi myös käyttää konkreettisesti - meillä ei turhaa seremoniallisuutta hyväksytä. Suomi on tottunut voimakkaisiin presidentteihin, joilla on omaa tahtoa. Tuo tahto useasti peilaa paremmin kansakunnan etua, kuin poliittisten juonittelujen kabinettikähminnät. Kansakunta hakee identiteettiä karismaattisista johtajistaan.

Presidentti Urho Kaleva Kekkonen nautti vallasta, mutta niin pitikin, koska vain epänormaali ei niin olisi tehnyt. Kekkonen ennen kaikkea muisti velvollisuutensa ja vastuunsa kansakuntaa kohtaan. Kekkosen perinnön raiskauksena meillä on nyt lähinnä kokoomuspoliitikkojen johdattelema vallasta riisuuntuminen - uskotaan 200 viisaaseen ihmiseen. Hädän hetkellä ei ole kompromisseja, johon 200 henkilöä työllistävä eduskunta on tottunut. Kriisissä vastuu, päätös ja teot ovat yksinäisen ihmisen tekoja - ei ole mahdollisuuksia aikaa vieviin komiteamietintöihin.

Jos katsomme maailman suuria ja vahvoja maita - kaikissa niissä on vahva valtiomies, niin miehenä tai naisena. Suomi on elänyt ennätyspitkän aikakauden yltäkylläisyydessä - valmiutemme ymmärtää, ottaa vastaan ja elää vaikeuksissa on hämärtynyt. Sanotaankin, että jokainen sukupolvi vaatii sotansa ja kriisinsä. Kriisit vaativat aina luotettavaa vastuukarismaa ja sen mukaista johtajaa.

Mielenkiintoista on se, että presidentin valtaa purkavat tahot ovat usein samoja, jotka puuhaavat kansan vastaisesti Suomea USA johteiseen Natoon. Vahva presidentti ilmeisesti Nato-uskovaisten taholta halutaan korvata sotilasliitolla, joka jättäisi vaikean yhdistelmän nouseville sukupolville.

On suureksi hankaluudeksi tämä Kekkosmyllyyn jääneiden Nato-intoilijoiden kohkaus Natoon liittymisestä ja valtaoikeuksiltaan kuristetun presidentin ominaisuuksista. Äänestäjät sen sijaan eivät hyväksy liittymistä eikä valtaoikeuksien purkamista.

Valveutunut politiikan hoitaja kuuntelee mitä kansakunta tahtoo - se voisi osaltansa lisätä puoluepolitiikankin uskottavuutta äänestäjien keskuudessa. Politiikka on sananmukaisesti yhteisten asioiden hoitoa ja siihen kuuluu kansalaisten, vallanantajien kuunteleminen. Meidän pitää muistaa, että presidentti vaihtuu varmasti seuraavalla kerralla.

JK.
Pientä historiallista jossittelua - entä jos Paavo Lipponen olisikin ollut nykyinen presidentti? ja sitten ei niinkään jossittelua, ... kuinka sitten, kun Sauli Niinistö tuon Linnan avaimet ottaa haltuunsa?
Muuten, ...presidentin saapuessa Eduskuntaan esim. Valtiopäivien avajaisiin - kannetaan hänelle varastosta täsmälleen samanlainen ja -kokoinen tuoli kuin Eduskunnan puhemiehellä on - tällä symboloidaan valintademokratian ja suoran kansalaisvaikuttamisen tasa-arvoa (YLE:n ohjelma kansalnvallan tuoleista, la. 22.12.2007).

Ilkka Luoma
KESKUSTELU --- TIEDE

Kansalaisvaikute voi ylilyödä ja sahata omaakin oksaa ~ Case Nokia


Cc: hanna.r.kuusela@gmail.com ; eva.nilsson@helsinki.fi ; matti.v.ylonen@uta.fi ; otto.bruun@helsinki.fi ; arja.suominen@nokia.com
Sent: Tuesday, January 22, 2008 9:43 AM
Subject: KANSALAISMIELIDE: Nokiaa ollaan boikotoimassa haitaksi suomalaisille

------------------

(Nokia siirtää Suomelle tutulle tavalla tuotantoaan tuottavampiin maihin Saksasta (Bochum) - tästähän saksalaiset riemastuivat ja julistavat kilvan boikottia - poliitikot etunenässä)

[ ... Suomessa attac*) suunnittelee myöskin boikotointiin kannustavaa viestiä ympäri maailman Nokian kotipesästä - ymmärtääköhän attac Suomessa, mitä ovat tekemässä? -- Nokia osaa herätä ja itse hoitaa asiansa Saksassa ja vähintäänkin maksaa Saksalta saadut yhteiskuntarahat takaisin. Maailman suurimpaan on ihastuttavaa vahingoniloisena iskeä - mutta miksi suomalaiset ääriajattelemattomat sahaavat omaa oksaansa - tässä tapauksessa? ... ]

Kaikuja kansalaisvaikutteen harjoittelusta: Halvemmalla saastuttavampaa polttoainetta taloudellisen tuloksen maksimoimiseksi [ 2006 ]:
Marraskuu 2006.

Uutisointi nopeutuu ja tässäkin tapauksessa puolen tunnin välein uutisen sisältö muuttui. Kuultuaan "huhu-uutisen" laivayhtiö todennäköisesti otti ja soitti YLE:lle torpaten väitteen selostuksella, että uusi omistaja pitäytyy aiemmassa ympäristölinjassaan vähärikkisen polttoaineen osalta. On ymmärrettävää, että laivayhtiölle tuli kiire oikaista uutinen, sillä on vaarana, että kansalaiset panevat koko yhtiön boikottiin.

Ympäristöarvot ja luonto ovat nousemassa kansalaisarvoon ja ehdointahdoin säästöissäkään ei siedetä turhaa ja tahallista ympäristösaasteiden lisäpainetta. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, kuinka nopeasti uutisiin reagoidaan. Markkinamekanismissa elävät yritykset ovat täysin kulutuksen ja asiakkaidensa varassa.

Negatiiviset uutiset täytyy saada korjatuiksi tai sitten nopeilla toimenpiteillä korjata jo syntyneet vahingot; muistamme mm. erään laivayhtiön sulkeneen jätesäiliöidensä korkit laivoiltaan, kun matkustajat pääsivät jätevesien mereenlaskun jäljille. Kansalaisvaikute on nousemassa arvoonsa ja markkinatalous saamassa todella suuren vaikuttajan - kuluttajat. Informaatioyhteiskunnassa kuluttajat verkostoituvat mielipiteiltään, vuorovaikutukseltaan ja palautteiltaan. Ennen ja vieläkin oli/on mediavalta toimituksellisena informaationa.

Toimittajuus on tosiasiassa harvojen käsissä ja ennenaikainen suuri arvostus painettuun sanaan on kritisoitumassa arvioiden ja vastinepalautteiden alttarille. Kansalaiset ovat netin välityksellä oheisverkostoituneet keskenänsä ja uutisointi "kansalaistoimitteisena" on laajentunut infopeitoksi kritiikkimassana markkinamekanismin vastapainoksi. Laivayhtiö joutuu tekemään markkinointimielessä suuren työn hälventääkseen levinneen uutisen ja estääkseen kansalaisreaktioita.

Suurin kansalaisvaikute on kulutuksellinen disponsibiliteetti - paitsioon laitto, eli vapaan markkinaehtoisen valinnan suorittaminen uudelleen. Internet langattomuudessaan tulee entisestään reaaliaikaistamaan kansalaistoimituksellista informointia ja uutisiointia kuvineen niin liikkuvana kuin "pysähtyneenä" kuvana. Länsimainen edustuksellinen demokratia laajenee suoraan kansalaisvaikuttamiseen ja nimenomaan kulutustapahtumina ja niiden impulsiivisuutena.

Kuluttaja on nousemassa todelliseen kuninkaan asemaan. Varsin merkittävä tekijä on kuluttajainformaatioon sekoittuvat kansalliset niin empatiat kuin antipatiatkin. Tietyissä tilanteissa paitsioon laitto käynnistyy erityisen herkästi esim. johtuen aikaisemmista epäkohdista, joita ei ehkä täysin kuitenkaan vastustuksesta huolimatta korjattu.

Kansalaisinformaation leviämisaalloissa saattaa syntyä tarkoituksellista vahvistumaa vaikutteen ollessa jopa ylilyövä itse reaktion aiheuttamaan tapahtumaan nähden. Jatkuva kuluttajien "silmien ja korvien läsnäolo" laittaa kilpailutilanteen uusiksi - leväperäisyyttä, asiakaspalvelemattomuutta ja välipitämättömyyttä tarkkaillaan; kansalaiset ovat löytäneet oman väylänsä saada äänensä suoraan kuuluville. Isku voi olla raju, kun laivavuoroilta jääkin 30-40% matkustajista pois, siirtyen muihin pikalomakohteisiin tai naapurin laivoihin...

[ Vielä v. 2008 alussa ei ole mitattavaa tietoa, että laivayhtiö olisi saanut taloudellista tappiota polttoainevalinnoistaan]. ---

Pitäisi myös muistaa suorassa kansalaisvaikuttamisessa omakin vastuu ja asioiden analyysi; mikä on todella vahingollista yhteiskuntaa kohtaan ja mikä silkkaa vahingontekoa. Nyt ei ole syytä masinoida Nokiaa vastaan mitään Suomesta - saksalaiset osaavat itse hoitaa tämän asian. Ovatko suomalaiset tyytymättömiä Nokiaan?

Nyt kannattaa tarkailla arvomaailmaa ja olla kuluttajien iholla, sillä myötämielisyys, asiakaspalveluhaluisuus ja inhimillisyys toimintana tuottavat myös positiivisia informaatiovirtoja kansalaismediassa säteillen myönteisinä osto- ja kulutussignaaleina tavaroiden ja palveluiden tuottajille ja välittäjille. Lopuksi on muistettava, että jokainen kansakunta on hyvin herkkä omista työpaikoistaan. Olisiko syytä keskittyä Kemijärven suuntaan - kyllä "Summa kestää"

Marraskuu 2006.

*) ---
http://www.attac.fi/ ---

Ilkka Luoma

CASE - Erkki Tuomioja


Cc:
jukka.paasikallio@sdp.fi ; reino.paasilinna@kolumbus.fi ; riitta.myller@europarl.eu.int ; llehtinen@europarl.eu.int ; juha.kahara@sdp.fi ; sirpa.paatero@eduskunta.fi ; hame@sdp.fi ; varsinais.suomi@sdp.fi ; kirsi.nurmio@eduskunta.fi ; keski.suomi@sdp.fi ; sanna.vanttinen@kooviis.fi ; virpi.aho@raahe.fi ; seppo.eskelinen@jns.fi ; satakunta@sdp.fi
Sent: Saturday, January 19, 2008 9:46 PM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE: Case - Erkki Tuomioja


---------------
(YLE/TV1:n Lauantai-seurassa valtiotieteen tohtori, ekonomi Erkki Tuomioja haluaa tuoda kansalaisvaikutteen myös omaan "pysähtyneeseen" puoluejunaansa - kynnyskysymys muutoksille lienee suora jäsenäänestys uudistajapuheenjohtajasta, jonka demarit juuri nyt tarvitsevat)

[ ... kansanedustaja Tuomioja lupaa juosta keskimääräisen varusmiehen rinnalta johtoon ratkaistaessa markkinamekanistisoituneen kulutusjuhlayhteiskuntamme takaisin suorempaan kansalaisvastuuseen ja -vaikuttamiseen päätettäessä mihin Suomi menee historiallisesti lämpimimpien tammikuiden jälkeen... ]

Tuomioja on ollut pitkään vallan ytimessa - häviten jo kaksi kertaa puolueensa puheenjohtajavaalit. Syyksi voitaisiin ajatella oman puolueapparaatin junailut. Viimeinen junailu olikin sitten liikaa. Porvarien haukkuminen mässäilijöiksi oli epäurheilijamaista dopingia kansakunnalle, joka panee aina parjaajat kuriin. Sinänsä eduskuntavaalitappio oli "vain" tappio Niinistölle - unohtamatta, että SAK:n ammattiyhdistyspolitiikka ei sovellu kansakunnan kaikkien yhteisten asioiden hoitoon.

Erkki Tuomioja on monesta ikäluokkansa poliittisesta kokemusbroilerista poiketen tehnyt myös rehellistä työtä [tämä ymmärrettäkööt silmäniskulla ´]. Tuomioja oli Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtajana oppimassa urbanisoitumisen aatetta ja ehkä liiallista Helsinki-keskeisyyttä. Suomessa on aina syytä muistaa, että 75% suomalaisista asuu muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Demareiden on myös aika tarkastaa asennettaan sinne, missa meille kaikille välttämätön ruoka tai sen raaka-aineet tuotetaan.

Voidaan sanoa, että Erkki Tuomioja sai lopullisesti kansinväliset kannukset Suomen ollessa EU:n puheenjohtajamaa. Tuomiojan kielitaito, kiistaton keskusteluherkkyys ja kyky nähdä kirkkaan intellektuellisesti asioita, myös muutoinkin kuin puolueiden oppisääntöjen mukaisesti - hurmasi eurooppalaista henkeä Brysselin yhteisten asioiden masinointikäytävillä. Pohjoismaamyönteisenä eurooppaedustajana Tuomiojalta jääkin sitten Nato-johtaja USA vähemmälle huomiolle. Tämä ei tee USA:sta ei-ystävää, vaan kysymys on mahtimaan nykyisistä linjauksista, jotka ensimmäisen amerikkalaisen naispresidentin myötä saattavat muuttua oleellisesti.

Tuomioja, jo 1960 -luvun "Vanhan valtaajana", on riittävän radikaali ymmärtämään suoran kansalaisvaikutteen nousun tänä äkkinopeiden ja välittömien sähköisten kommunikointivälineiden aikakautena. Demari-puolueen puheenjohtajaäänestys suorana jäsenäänestyksenä on alku herkemmälle korvalla kokea "iholla" mitä "kentällä tapahtuu ja - muhii". ---- Olisiko demareilla rohkeutta - puolueensa suoralla jäsenäänestyksellä selvitettyjen puheenjohtajakandidaattien lopullisen valinnan altistamisen koko kansan tehtäväksi? Tämä olisi merkki kansalaisille, että demarit haluavat ottaa kokonaisvastuullisen roolin "karanneiden ongelmien" yhtenä konsensushoitajana.

Ikä ei ole este ylimpään valtaan. Markkinatalous ihaili aikansa nuorta innokkuuden voimaa. Nyt on paluuta näkemään kokemuksen välttämättömyyttä ohjattaessa kansakuntaa, jossa on muitakin vaikutteita kuin lyhentyvien talouskatsauksien voittomarginaalipyyde. Kokemus nuorekkaana kuuntelijana ja älykkäänä keskustelijana on tätä ja huomista päivää ottaen mukaan nuoret, joille valmistelemme yhdessä huomisen maailmaa, jossa tammikuussakin voisi sataa lunta. Demareiden huomista puheenjohtajistoa täydentää hyvin kansanedustajat Heli Paasio ja pappismies Ilkka Kantola - erinomaisen hyvin - tässähän kohtaisivat kokemus, syvät henkiset arvot ja nuori innokkuus.

On rehellistä kertoa mielipiteensä uskontoon - kuten Tuomiojakin "uskottomana" tilitti. Passiivisesti omalla tavallaan enemmistönä uskovainen Suomen kansa taas arvostaa herkkiin hetkiin hengellisen turvan järjestymistä ylemmistä voimista [ymmärtäkööt tämän kukin omalla tavallansa]. Sosiaalisuutta on taas olla liiaksi korostamatta sellaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia, joilla ei ole suurta merkitystä ohjattaessa kansakuntaa näkemään sellaisia haasteita, joihin tarvitaan käytännön kollektivismia individualistisessa hengessä.

Oli mielenkiintoista kuunnella Tuomiojan kunnioittavaa sävyä valtio-omistusta kohtaan. Sen sijaan markkinamekanistiselta nykyhallituksen omistajaohjaukselta pääsi unohtumaan yhteiskuntaomistajan kansakuntarooli. On aina muistettava työn merkitys valtiossa. Suomen suurmies, ajassa ymmärtänyt presidentti Kekkonen loi ja ylläpiti osaltansa valtiovarallisuuden ydintä - suurteollisuutta. Valtion yhtiöiden yhtenä tehtävänä oli jo tuolloin olla suhdannepuskureita työnantajina takaamaan työpaikkoja. Kekkosen perintö on sittemmin rahapulassa raiskattu. Tuomiojalta näyttäisi riittävän ymmärrystä valtiomistajuuden uudelleen arviointiin.

Markkinakapitalismi unohtaa useasti kansantalouden lait - työllisyyden, ostovoiman jaon ja kaikkien tuotantopanosten yhtäläisen arvostuksen. Todellisen työn kunnioitus pitää saada nousemaan kikkailupörssipelien yläpuolelle. Pörssiraha on aina viime kädessä 'oikeaa rehellistä työtä' tehneen panoksia - oveluudelle luovutettuna ostamisen näyttövoimana. Tuomioja paljon lukeneena hyväksynee tämän.

Politiikkaa ei tunnetusti voi tarkoin ennustaa. Nyt kuitenkin on herkullinen paikka suorittaa arviointia huomiselle. Tuntuisi selvältä, että toinen eurooppaedustaja Sauli Niinistö (kok.) kuittaa linnan ja Mäntyniemen avaimet. Tänä vuonna valittava uudistaja-ajattelija Tuomioja demareiden puheenjohtajana kuittaa sitten pääministeriyden. Voisi arvata, että nämä Euroopalle myönteiset työtäkin tehneet poliitikot toimisivat hyvin yhteen mm. ulkopolitiikassa. Näin Natokin jäisi suomalaisille mahdottomana yhtälön parametrina unholaan laajan kansalaisenemmistön riemuksi.


Ilkka Luoma
KESKUSTELU --- TIEDE

----------------------------------

Kirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
[kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan mielipidekirjoituksen yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma 2007]

Kuva 1
---
http://www.panoramio.com/photo/7214662 ---

Teksti
Eduskunnassa myös eri puolueiden edustajat kohtaavat - Tuomioja keskustelee Keskustan Seppo Kääriäisen kanssa. Palaako punamulta? Demaripuolue voisi olla Suomen ensimmäinen kansalaisliike, joka kuuntelee oikeasti suoraan äänestäjiä, uskaltaen tehdä myös kansalaisten "vastaisia" päätöksiä kipeissä ja pakollisissa kysymyksissä.

Kuva 2
---
http://www.panoramio.com/photo/7214709 ---

Teksti
Hiukan tärähtänyt kuva - tosin selvää linjaa "uudistajillakaan" demareissa ei vielä ole, mutta kansanedustajat Heli Paasio ja Ilkka Kantola ovat huomista yhteyttä kansalaisiin uudistuvan kansalaisliikkeeksi muuttuvan puolueensa kautta? Uutta demaripuheenjohtajistoa?

Kuva 3
---
http://www.panoramio.com/photo/7214732 ---

Teksti
Demarit ovat osa suomalaista yhteiskuntaa. SDP on erään tiensä päässä. Henkilöt vaihtuvat, mutta aate yhteisestä päämäärästä konsensuksella ei muutu. Kansalaisliikkeet edustavat tänään individualismia kollektivismin eteen ratkottaessa "karanneita" ongelmia. Kulutuksemme on myös tiensä päässä - kaltaisellamme tavalla.

Suomalainen metsäteollisuus nostaa kätensä pystyyn (?), kun raaka-aineen hinta nousee---

(StoraEnso ilmoittaa jälleen supistuksista metsäteollisuudessansa ... Suomessa - syyksi ilmoitetaan varauma pyöreän puun hintojen noususta ... Venäjältä. Presidentti Putin ilmoitti jo viisi vuotta sitten, että he nostavat raakapuun hintaa - aikaa oli tehdä muutoksia --- tehtiinkö niitä? Onko suomalainen metsäteollisuus ainoastaan venäläisten varassa menestyäkseen?)

[ ... onko venäläisten alhaisilla hinnoilla tuettava suomalaista metsäteollisuutta - kuinka me menettelisimme samassa tilanteessa, kun vientimme olisi vain pelkkää raaka-ainetta? ... vuonna 2007 Suomen omista metsistä ilmeisesti hakattiin enemmän metsää kuin pitkiin aikoihin - nuo rahat jää suureksi osaksi suomalaisille kulutusmarkkinoille... ]

Onko venäläisillä velvollisuus tukea suomalaista metsäteollisuutta - näin olisi jopa käynytkin, jos metsäteollisuus olisi ottanut tosissaan kutsut tulla Venäjälle investointeineen - nämä vinkit annettiin jo useita vuosia sitten... Niin, ... ja minne jäi laaja tuote- ja tuotantokehitys koko metsäteollisuudessa? - viiranopeus ei ole ainut kehityskohde...

Uusinta mielipide 27.06. 2007:
............

Mikä on oikea puun hinta Venäjältä ja omista metsistämme


(uutisointi ja poliitikot intoilevat sormi pystyssä, kun Venäjä haluaa säätää pyöreän puun hintaa ulkomaille)

[ ... metsä on juuri niin arvokas kuin on kaupallista kysyntää, siis ihmisille. Luonto taas kokonaisuudessaan on täysin riippuvainen monimuotoisista ja eri elinvaiheissaan olevista metsistä - niin Suomessa kuin muuallakin maapallolla ... ]

Suomi aloitti rikastumisen, kun huomasimme halvan vesivoiman, tiivissyiset havupuumetsiköt ja ennakkoluulottomat patruunat, jotka halusivat tervan jälkeen jalostaa rahaansa ja duunarien työtä. Pelkän pyöreän puun vienti sellaisenaan ei kasvata kansantaloutta laajasti hyvinvoinnin suuntaan.

Venäjän tsaari Vladimir Putin kertoi jo julkisesti useampi vuosi sitten, että pyöreän puun vienti saa loppua. Samaan kertomukseen kuului sisältyneen huomautus jalostamisesta ja tuotekehityksestä kuin myös investoinneista lisäarvon tuottamisen puolelle. Suomi saa vielä halpaa puuraaka-ainetta tehtailleen Venäjältä. Suomi jalostaa paperia, kartonkia ja vaneria yms. mekaanista jatkojalostetta entistä automatoisoiduimmilla tehtaillaan.

Länsimaalainen markkinatalous, laatu ja Neuvostoliiton vaihdantakauppa kilpailuttivat tuotteemme sellaisiksi, että saimme viimeisten 50 vuoden aikana siitä osin sen hyvinvoinnin, mikä meillä juuri nyt on. Suomi eli metsästä. Raaka-aine on tuotteiden lähtökohta. Metsänomistaja on saanut takavuosina mukavat korvaukset luonnonkasvusta ja hoitotyöstä, mitä hän panosti metsiinsä.

Elintason nousun myötä palkat, maataloustuotteet ja muukin hintataso nousi ja metsäyhtiöt suuntasivat raaka-ainekatseensa halvan hinnan Venäjälle. Suomi sai näin yksipuolista hintaetuutta velivenäläisiltä - me yksinkertaisesti hyödynsimme uuden Venäjän epäselvät metsien omistus- ja hallintaoikeudet. Venäjä on raaka-aineviejä. Venäjä saa varallisuutensa öljystä, kaasusta ja kivihiilestä, siis raaka-aineista.

Markkinatalous suosii jatkojalostamista. Raaka-aineviejä ei kehitä omaa osaamistaan, innovaatiot ja tuotekehitys jää ohuelle pohjalle. Putin halusi muutoksen asiaan ja junailee verot ja tullit mm. pyöreälle puulle, jotta jatkojalostus olisi houkuttelevaa itse Venäjällä. Putin haluaa investointeja, osaamista ja innovaatiota omaan maahansa tuottamaan laajempaa hyvinvointia koko maalle, eikä pelkille metsäosuuksien "omistajille", jotka edustavat vain kapeaa sektoria koko Venäjän elinkeinoelämässä.

Suomi hyötyy kallistuvasta Venäjän puuraaka-aineesta. Nyt tulee taloudellisemmaksi hankkia raaka-aine kotimaasta. Palaamme pelimme lähtöruutuun. Pyöreä puu omista metsistä, jalostus omissa, joskin runsaasti ulkomaalaisten omistamissa tehtaissa, mutta erityisesti kotimaisella työvoimalla. Mikäli meillä ei ole markkinataloudellisesti hyödyllistä valmistaa paperia, kartonkia ja vaneria, syy ei ole puun kantohinnoissa, vaan hinnoittelussa ja elintasomme korkeudessa. Mikäli palkkamme ja muut kustannukset ovat liian korkeita, niin meidän on pakko karsia kustannuksia tai lisätä jalostusastetta.

Kaikkien kulukomponenttien tulee olla kilpailukykyisiä, niin raaka-aineiden, palkkojen kuin mm. palkkasivukulujen. Työllisyys onkin sitten yhteiskuntapolitiikkaa ja valtiollamme ovat instrumentit säätämään kotimaisen työn kilpailukykyä. On ymmärrettävää, että Venäjä nostaa tulleja (kukapa vain raaka-ainetta myisi, emme ainakaan me). Venäläiset haluavat nostaa jalostusastetta, kuten meidänkin on pakko tehdä pärjätäksemme maapallollisessa globaalikilpailussa.

Venäjän ei tarvitse subventoida halvalla puuraaka-aineella yhteiskuntaamme ja metsäteollisuuttamme. Kilpailukykymme tehdään Suomessa, ei venäläisen yhteiskunnan alle markkinahinnoiteltujen metsävarojen tuontitoiminnalla. Kansantaloudellisesti paras ratkaisu on koko tuotantoketjun pysyttäytyminen omassa maassamme ja mitä pidemmälle jalostetun tuotteen viemme maailmalle, sen paremmin maksamme mm. energialaskuamme, koska olemme tuontiriippuvainen markkinatalousmaa.

Ilkka Luoma
ilkka.luoma@keskipiste.fi
KESKUSTELU --- TIEDE

............................
KUVAKERTOMUS
kuvia saa käyttää vapaasti aiheesta kirjoitetun tekstin yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma - 2007.

Kuva 1 --- http://www.panoramio.com/photo/2974048 --- DSC_7771.JPG -- 1634 kB.

Teksti
Motti per pino(kuutiometri), halkopinot odottavat polttajiansa. Vuosituhannet metsä on antanut lämmikkeen ihmisille, vuosituhannet metsä on tasapainoittanut ilmastoa ja "niellyt" hiilidioksidia. Kuinka käytämme metsät, ratkaisee elintasoamme, mutta erityisesti elinmahdollisuuksiamme. Kuvan klapipinot menevät grillaukseen Pohjois-Karjalaisessa lomakylässä.

Kuva 2 --- http://www.panoramio.com/photo/2974020 --- DSC_7769.JPG -- 1465 kB.

Teksti
Orava vahtii ihmiskulkijaa, koettaa peloitella tai kiinnittää huomion itseensä pelastaakseen pesänsä. Ihminen on vuosisatoja tuhonnut metsiä, metsien eläimiä ja vuosimiljoonaista harmoniaa itsekkäästi, vain oman etunsa nimissä. Suomi seisoi 50%:sti puujaloilla taloudeltaan vuosikymmenet, nyt puuta on saanut pilkkahintaan Venäjältä, jossa orava samalla lailla vahtii ja suojelee pesäänsä.

Kuva 3 --- http://www.panoramio.com/photo/2973981 --- IMG_1342.JPG -- 3448 kB.

Teksti
Suomi on saanut edullisesti raakapuuta Venäjältä, nyt tsaari Putin on säätämässä tulleja kannustaakseen omaehtoista lisäarvoa ja jatkojalostusta omaan maahansa. Kuvassa todennäköisesti suomalaista raakapuuta nousseella hinnalla metsänomistajien iloksi menossa meidän omaan jalostukseen Puhoksessa, Pohjois-Karjalassa.