tiistaina, tammikuuta 22, 2013

Itsenäisyytemme saavutettiin idästä!


YLE esitti monille härnäkkeeksi dokumentin ”Suomi ruotsalaisille” näkökulmadokumentin. Ohjelma kirvoitti vedenjakajasuomen takajaloilleen tai niskakarvat Tukholman suuntaan. Voimme myös esittää, että Ruotsi ”tarjosi” 1808 itäisen maakuntansa Tsaarille.

Ruotsi sai etäisyyttä ja puskurointia vuosisataiseen kiistakumppaniinsa, Venäjään – olihan valtakunnan itäinen raja seilannut edestakaisin Karjalan laulumailta aina Savon syviin sopukoihin.

Ruotsi ei virallisesti auttanut sotilaallisesti meitä, kun veljessodan kokenut kansa pyysi apua Talvisotaan – sen sijaan toveri ja porvari yhdistivät voimansa, ja yhtenäisyyden synnyttyä maa pelastui itsenäisyytensä säilyttäen.

Suomen suuriruhtinaskunta niminen poikkeusautonomia vaurastui vuoden 1808 Euroopan takapajulasta itsenäisyytemme kynnyksellä vuonna 1917 jo Euroopan keskikastiin – kiitos osaltaan tsaarien voimakkaan rakennusohjelman silmäteräautonomiaansa, jonne oli mukava tulla lomailemaan.

Pääkaupunkikin siirtyi Turusta Helsinkiin – aivan kuin ”kiusaksi” ruotsalaisuudelle. Lopuksi Lenin vahvisti itsenäisyytemme omalla allekirjoituksellaan. Voidaan myös todeta, että tsaarilla ei ollut kovin suurta halukkuutta estää Suomen itsenäistymiskehitystä – otti toki välillä pois markkapostimerkkimme ... *]


Sidos itään on yhtä väkevää kuin länteen – Suomi on vedenjakajalla

Näin päättelimme jo vuosia sitten, kun venäläisyydestä jälleen kerran tehtiin uhkaa – huomaamatta sitä, että Venäjä on viimeisen reilu 200 vuoden ajan ollut suurin kokonaiskauppakumppanimme – ollen tänään eniten nettoa tuova kansakunta maahamme – viha on rakkautta ja rakkaus vihaa – ja kaikkea siltä väliltä – älkäämme sahatko oksaa, jolla istumme ...

*]  ... mutta sallien muun muassa meille ennemmin valtiopankin (Suomen Pankki) kuin itselleen omansa!



[2006]
Suomen ollessa EU - puheenjohtajamaa, on Venäjä kohonnut aktiivisimmaksi kauppakumppaniksi ja toimijaksi Suomelle ja suomalaiselle talouselämälle. Suomen ja Venäjän yhteistyö on syleillyt lähes aina meitä suomalaisia käsinkosketeltavasti. Historiamme alkaa jo 1000 vuoden takaa. Suomen Karjala on ikimuistoinen vedenjakaja idän ja lännen välillä tuoden meille erityisaseman ja tavoitteen vailla vertaa.



Venäjän katsotaan alkaneen noin 1100 vuotta sitten alueilta,

joilla on myös suomalaisperäisten kansojen jalanjälkiä. Suomalaisuus löysi tiensä lappalaisten joukkoon Suomenniemelle ja venäläiset olivat myös mongolien alaisina ja veronmaksajina. Venäjän ydinalue oli alussa pieniä suurruhtinaskuntia ja tiukkaa kuria, maaorjuutta ja luonnonrikkauksia.

Venäjä on nyt vaurastunut kurilla, vapaalla länsimaalaisella kulutuspolitiikalla ja luonnonrikkauksilla, joiden määrää eivät edes venäläiset tarkkaan tiedä.


Venäjän merkitys Suomeen on historiallinen,

niin kielessä kuin uskonnoissa ja myös toisin päin; yhteisiä alkujuuria on löydettävissä kuten myös rajanvetoa ja yhteistä sekoittunutta aluetta, kuten ikimuistoinen Karjalan alue 1], jossa kohtaa ainutlaatuinen raja uskontoina, tapoina kuin kaikkia karjalaisia koskevana vieraanvaraisuutena ja eloisuutena.

...
Oli mielenkiintoista lukea mitä Venäjän eräs alkuunpanija, suurruhtinas Vladimir Monomah kirjoitti jälkisäädöksessään vuonna 1117 (suora lainaus 1913 julkaistusta Venäjän historian oppikirjasta; kustannusosakeyhtiö Kirja / Weilin & Göös, kirjoittajina Virkkunen ja Toikka):

"Jumalanpelko ja ihmisrakkaus ovat kaikkien hyveiden perustuksena. Eivät paastot, ei yksinäisyys, eikä munkiksi rupeaminen voi teitä pelastaa, vaan hyvät teot. Älkää unohtako köyhiä; pitäkää huolta niiden elatuksesta ja muistakaa, että kaikki omaisuus on Jumalan ja että se on teille vain vähäksi aikaa annettu.

Älkää mielessänne ja sydämessänne ylpeilkö, vaan ajatelkaa: tänään me elämme ja huomenna haudassa makaamme. Kavahtakaa valhetta, jouppoutta ja hekumaa, sillä ne turmelevat sielun ja ruumiin.

Kunnioittakaa vanhoja kuten isiänne ja rakastakaa nuoria niinkuin veljiänne. Ja ennen kaikkea kunnioittakaa muukalaisia, jalosukuisia ja alhaisia, kauppiaita ja lähettejä, sillä he saattavat meidät hyvään taikka huonoon huutoon vieraissa maissa.

Oppikaa mitä ette tiedä. Laiskuus on kaikkien paheiden äiti, varokaa sitä. Ihmisen tulee aina olla toimessa. Älkööt teitä päivä vuoteessa tavatko".


Lopuksi suurruhtinas,

pyhimykseksi korotettu kansaansa rakastanut ja vähäosaisiakin huolehtinut Vladimir Monomah kehoitti aikaisin aamukirkkoon kiittämään Jumalaa, sillä niin ovat kaikki hyvät isät tehneet. -näin kirjoitti Vladimir.

Kerrottuaan hänen kuolemastaan lausuu vanha aikakirja: "Hän kuoli, tuo oikeauskoinen ruhtinas, Kristusta rakastava koko Venäjän suurruhtinas Vladimir Monomah, joka oli valaissut Venäjänmaata, sillä hänestä lähti valoa niinkuin auringosta".  --- Oliko hän ensimmäinen isä aurinkoinen?


Huomaammeko paljon yhtäläisyyksia jo 900 vuoden takaa,

historian pimeydestä, Venäjänmaan synnyistä syvistä nykypäiväämme, ongelmiimme, keinoihin saavuttaa tyytyväisyyttä, oikeudenmukaisuutta ja hyvettä oppiin ja arvostukseen. Ei aika ole asioita paljon muuttanut ja tälläisen Venäjän kanssa voimme elää, yhteisessä historiassa, sillä suomensukuiset merjalaiset ja muromalaiset asuivat siellä, missä Moskovan suurruhtinaskunta sai alkunsa.


Asenne muuttuu ja Suomi sen mukana

Venäjä on suuri mahdollisuus kansamme sisuksissa istuvana pelkona ja uhmana. Taloutemme on jälleen monin sitein kiinni Venäjässä, josta kerrotaan suomalaisten joskus tulleen. Näemmekö huomenna asiaa toisin ja hyväksymme ainutlaatuisen Karjalan vedenjakajan meille ja venäläisille kuuluvana alueena 2] isiemme maina kummallekkin oikeudellisesti jakaantuen.




Ilkka Luoma




--..--

Venäjän ja Suomen yhteinen historia ja tasapaino”

 

 

AL   US

Ei kommentteja: