torstaina, marraskuuta 27, 2014

Onni - Happiness





(Media on puskenut lukijoiden silmille paljon hätää, epäonnea, voimattomuutta ja yksinäisyyttä. Kaikkiin tapahtumiin on aina syynsä – elämme syyn ja seurauksen 1] lakien alla, jatkuvasti. Mikään tapahtuma ei ole selittämätön, kunhan tutkimme kaikki näkökulmat)


Kel onni on – se onnen kätkekööt’ – vanhan sanonnan myötä kateellinen ei pidä toisen onnesta, varsinkaan, jos omalla kohdalla onnen kantama ei ole siivittänyt elämää. Olemme ihmisiä, joille kateus on moottori 2] ja onni sen voiteluaine.


Onni on ilmaista, kunhan sen vain oivaltaa

Rahalla saa ja hevosella pääsee. Viimeinen vuosikymmen on mennyt materiaalisen onnen etsinnässä – on pitänyt saada lisää, enemmän ja nopeammin. Olemme riittämättömyyden noidankehässä 3], joka kadotti sellaisia arvoja joista voisi myös muodostua onnellisuutta.


Kansa on omansa,

 … ja se valitsee näköisensä valtapiirin, jonka luovuuteen 4] ja osaamiseen äänestäjä luottaa, tai ainakin toivoo luottavansa. Nykyisen kaltainen puoluepolitiikka on menettänyt arvostuksensa 5]. Paljon on puheita mahtunut maailmaan, mutta teot eivät ole luotsanneet kansakuntaa – vaan eteen on tömähtänyt alamäkeä, työttömyyttä, yksinäisyyttä, hoitamattomuutta ja avuttomuutta.


Poliittinen järjestelmä on kansakunnan edunvalvoja, tai ainakin pitäisi olla

Tänään koemme poliittisen pyrkyryyden ahdinkoa 6]. Taloutemme ja elämämme onnettomia lukuja ei nyt kannata enää toistella, siksi paljon nuorisotyöttömyyttä 7], ajelehtimista ja syrjäytymistä on kasvoillemme viskautunut. Aivan kuin onni ei olisi myötä, tai sitten se on kasautunut heille, jotka sen kätkeä osaavat.


Onnellisuus on voimavara,

 … jonka myötä jaksaa kapeikoista ja ahdingoista seuraavalle pysäkille, jossa pieni onninen voisi hapettaa hengähdystään. Hengähdystauolla pitäisi ladata akkuja, mutta miten lataat kun virtaa ei ole. Onni on virtaa elämälle. Luottamus jaksaa ladata odotusta onnen osalta.


Kansalaisten on voitava luottaa edunvalvojiinsa,

 … jotka hän kerran neljässä vuodessa valitsee. Luottamuksessa on tapahtunut romahdus, ja on oletettavaa, että äänestävä 8] kansa sen myös valinnoissaan näyttää. Emme ole pysähtyneitä, kun eduistamme on kysymys. Etu ja hyöty ei ole epätasainen onnen jakautuminen.


Työ vapauttaa turhalta tekemättömyyden vapaa-ajalta

Tekemättömyys ei ole onnea, onni on kokemus tarpeellisuudesta, mitä voi muille tuoda ja suoda. Tarvitsemme osallistumista, työtä 9], hyväksyntää ja mukanaoloa – se on onnea, joka ei maksa mitään.


Meille huudetaan kasvuhokemaa kaikista tuuteista –
[ Muutammeko kasvuhokeman toimeliaisuudeksi ~  http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/03/kasvuhokeman-mahdottomuus-kay-luonnolle.html -  ]

 … sen uskotaan tuovan onnea, koska ’lisää, enemmän ja nyt heti’ koetaan täyttymykseksi, jossa ei tarvitse pysähtyä miettimään onnellisuuden kaikkia arvotekijöitä.


Onni on pelastus ja helpotus

Onneen pitäisi olla jokaisella oikeus, sehän ei maksa mitään. Onneton on usein yksinäinen, koska hän ei halua oloansa julki tuoda – häpeänä tai vajaana jostain sellaisesta, mikä meille kaikille lähtökohtaisesti on oikeutena annettu. Kerrotaan rakkauden olevan onnen korkein sija.


Onni lähtee luottamuksesta

Luottamus syntyy koetuista teoista. Teot eivät ole usein vastanneet puheita, joihin luotimme. Luottamuskato kyynistää, ja kyynisyys etäännyttää onnesta. Etääntynyt onni on kuitenkin helpompi tavoittaa kuin kadotettu onni. Onni syntyy tunteesta ja parhaiten tunnetta saa luottamuksesta, välittämisestä ja osallistumisesta johonkin yhteiseen.


Kansakunta on nyt tärkeän yhteisen asian edessä, on mahdollisuus tehdä valinta

Se ainoa valinta, jolla voimme todellisuudessa vaikuttaa. Yhteishenki lähtee sekin luottamuksesta johonkin sellaiseen, joka luo itsenäistä tahtoa ja tekoa omien asioidemme kuntoon saattamiseksi. On aika ottaa ohjat käsiin ja valita itsenäiseen elämään mahdollistava tie.

Tie on nyt auki – me voimme vaikuttaa, juuri me itse, huomiseen, jossa omien sisäisten asioidemme hoito on pääasia, omalla tavalla, omin välinein ja keinoin.


Tavoitelkaamme jatkuvan kasvuhokeman sijasta kestävää tyytyväisyyttä, toimeliaisuutta, ”oloa ja eloa vähempään” 0], mutta henkisesti väkevämpään huomista. Kansakunta on juuri niin eheä, kuin on sen omaehtoinen itsenäisyys päättää omista asioista. Päätös on kohta Sinun käsissäsi. Valitsetko tien, joka on tavoittelemasi onnen näköinen?


PS

26. marraskuuta YLETV1 esitti ajankohtaisohjelman ”Vaalien välissä – Pätkähallituksemme kuntotesti”, tilanteestamme nyt ja huomenna – kaikki eduskuntapuolueiden puheenjohtajat olivat koolla – yhtä aikaa. Mitä me kansalaiset eli äänestäjät saimme, no – paljon puhetta, tyhjiä lauseita ja olemattomia sanoja – pääsääntöisesti. Yksikään ei ollut pohtinut asiaa kansalaisyhtenäisyyden pohjalta. Oli vain eräs asia, joka yhdisti enemmistöä – se oli sukupuolineutraali avioliitto … mutta hyvä näinkin, sillä se toi onnen tunnun heille, jotka haluavat miehenä itselleen miehen vaimoksi, ja naisena naisen mieheksi. Tämä on onnea – näin haluavilleen.

VIITTEET

4] Kansalaisaloitteet luovat kansalaisliikkeitä! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/03/voittajat-muistetaan-haviajat-katoavat.html -
6] AAA´n tarina ja pyrkyryys ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1137511 – [6119]
7] Suomessa on nyt yli 330.000 työtöntä, joista yhä useampi on nuori ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/07/tyo-teettajaansa-kiittaa-kohti.html -
0] Gaia kuumenee – vähennetäänkö kulutustamme? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=880405 – [34368]

EXTRA

Työ velvoittaa – inhimillisyys odottaa osallistumista ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/08/tyo-velvoittaa-inhimillisyys-edellyttaa.html -



Ilkka Luoma


AL   IL    Vf    Pz    BL    - BLOG 44521
---27112014---


doc.: Onni_27112014 – Microsoft Word Starter
540 | 745  ... 824.

sunnuntaina, marraskuuta 23, 2014

Arvokas kansanedustaja

 (Maassamme alkaa vuosisadan eduskuntavaalit 2015  – valitsemme 200 edustajaa, jotka ratkaisevat ’itsenäisyytemme kohtalon’. Nyt puhutaan esimerkiksi eurosta 1]  ja  Natosta 2]  ja sisäisestä turvallisuudestamme 3]  ja oikeudesta omaan lainsäädäntöön)


Eduskunta on erinomaisen tyypillinen verovaroin ylläpidettävä yhteiskuntalaitos, jonka pitäisi edustaa ylimpänä päättäjänä suomalaisuutta. Tälle edustavuudelle on kaksi uhkaa – lainsäädäntö on monin paikoin hyväksytettävä EU:ssa tai linjattava EU-direktiiveihin. Lisäksi aleneva äänestysinto vieraannuttaa eduskuntaamme kansanvallasta.

Eduskunta kaikkinensa maksaa kansalaisillemme ~92 miljoonaa euroa vuodessa, siis noin 550 miljoonaa markkaa. Ihmisiä Arkadianmäen toiminnoissa, edustajat mukaan lukien on tuhatkunta. Kansanedustajan peruspalkka on ~6.400 euroa kuukaudessa ja siihen kulukorvaukset ja sosiaaliturvamaksut päälle.

Todellisuudessa yksi kansanedustaja maksaa veronmaksajille ~460.000 euroa vuodessa, ja kun otamme huomioon jaon äänestäneiden määrän mukaisesti on hinta äänestänyttä *]  kohden noin 31 euroa – paljon vai vähän, päätä Sinä.
*] 4,39 miljoonaa äänioikeutettua vuoden 2011 eduskuntavaleissa, joista äänesti 2,93 miljoonaa.


Poikkeusolosuhteet edellyttävät yhteistä vastuuta edustajiltamme

Ehdokkaita asettavien puolueiden ja kansanliikkeiden on yhteisesti haettava niin uskottavaa linjaa mielenkiintoisesti ja konkreettisesti esitettynä, jotta kansa käy uurnille. Ellemme saa äänestysprosenttia nousuun on vaikka pohdittava ”Koko Kansan Rehellisen Vaalirahan4] valjastamista innon nostamiseksi – ”10 euroa puhtaana käteen”, kun äänestyslippu uurnaan vilahtaa – idealla.


Kansanedustajat valiintuvat D´Hondtin menetelmällä,

jolloin jokainen ehdokas saa suhdeluvun koko ryhmänsä äänistä, tällä haetaan edustuksellisuuden todellisuutta. Tosiasiassa kansanedustajat ovat eri arvoisia käytännössä – kansalainen äänestää aina yhtä ehdokasta, paljolti on kysymys myös henkilövaalista ja äänet jakautuvat aina Sauli Niinistön aikanaan eduskuntavaaleissa 2007 saamasta noin 60.000 äänestä 5] alimmillaan vain muutamaan tuhanteen. Pitäisikö valitut edustajat käyttää suoraan äänestäjien antamaa todellista kannatusvoimaa eduskunnan vallankäytössä? 6]


Perustuslaki säätää,

että äänioikeutettujen kansalaistemme valitsema eduskunta käyttää valtiomme ylintä lainsäädäntövaltaa. Juuri näissä vaaleissa nousee pintaan euro, ja sen valiintuminen kansamme käyttämäksi rahaksi – ilman että siitä kysyttiin kansalta mitään. Oletettiin, että kansalta myönnön saanut EU-kansanäänestys antoi luvan euroonkin. Näinhän se ei ollut, vaan nyt tutkitaan tarkasti pitikö europäätös tehdä perustuslain määrittämässä formaatissa (muodossa)! 7]

Nyt valittava eduskunta on toivottavasti toiseksi viimeinen hallintohimmeli (suosittu lainasana ’sote’ 8] kiemuroinnista), jossa on 200 kansanedustajaa. Meille riittää 99 + puhemies, siis puolitetaan edustajamäärä.


Edustajapuolituksella saadaan lisää tilaa edustajien toiselle avustajalle,

koska tavoitteena on aktivoida itse edustajia enemmän valitsijoidensa ja kansansa ”iholle” kokemaan todellista kansan hätää tai – tyytyväisyyttä. Avustajia tarvitaan sen vuoksi, että edustajalla pitää olla aina mahdollisimman hyvät taustamateriaalit, kun hän kansan parissa kyselee kuulumisia, Tiedonlouhinta ottaa paljon aikaa ja se kannattaa delegoida avustajille.


Toivottavasti jo eduskuntavaalien 2019 yhteydessä,

kun jo silloin olemme markassa takaisin ja mahdollinen EU-eroamisprosessi hyvässä vauhdissa (tarkkojen ja puolueettomien euro- ja EU-selvitysten jälkeen) – kansa pääsee valitsemaan suoraan asetetuista pääministeriehdokkaista haluamansa.

Pääministerivaali ei tarkoita, että hänen puolue tai kansanliike pääsee automaattisesti hallitusvastuuseen, vaan kansan valitsema pääministeri muodostaa hallitusehdotuksen 6-8:lla pääteesillä presidentin hyväksyntään.  Presidenttihän on jo pidempään valittu suoralla kansanvaalilla, ja nyt prosessiin tulisi myös pääministeri.


Uuden pääministerivalinnan myötä myös ministeriöiden työnjakoa,

 … määrää ja rakennetta virtaviivaistetaan vastaaman sellaista kansalaisyhteiskuntaa, jossa kansanäänestykset ja mielipidekyselyt  9] ovat arkipäivää. Syntyy superministeriö, jota muuten myös Kokoomus ajaa takaa – jonka alla ovat ministeritoimistot – maksimissaan 10 kappaletta.


Seuraavissa eduskuntavaaleissa kansa päättää haluamansa linjan,

 … sillä on myös mahdollista, ettei kansanäänestykset pääse arvoonsa, ja esimerkiksi natokysymystä ei hyväksytetä kansalla. Tätä taustaa vasten tuleva vaali on poikkeuksellisen tärkeä. Perinteelliset puolueet eivät halua puhua Natosta, he haluavat itse päättää tuon asian. Näyttää siltä, että vain yksi puolue on natokannaltaan täysin kirkas ja yksiselitteinen.


Eduskunta on arvokas toimielin ja sen vaikutusvaltaa pitää nostaa, kuten presidentinkin

Ehkä tulevaisuudessa siintää malli, jossa kansankaan valitsemaa pääministeriä ei ole. Olemme siksi pieni kansakunta, että presidentti voi hoitaa suoraan kansan valitsemana eduskunnasta muodostuvan hallituksen – niin kutsuttu USA:n malli. Tällöin presidentti kantaa vastuuta suoraan eduskunnalle ja kansalle.


Eduskunnassa valiokuntatyöskentely on kansalta piilossa olevaa toimintaa –

se pitää saada soveltuvin osin julkiseksi, kuten on oikeuslaitoksemmekin pääperiaate. Valiokunnat ovat uudessa järjestelmässä likempänä tulevia ministeritoimistoja, ja valiokunnat muodostetaankin nimikkeellä, jotka vastaavat näitä ministeritoimistoja, joita on myös tuo kymmenen kappaletta.


Kansanpalvelutoimisto

Vahvistaaksemme suoraa kansalaistoimintaa asetetaan eduskunnan alle Kansanpalvelutoimisto, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa kansalaiskyselyjen ja -äänestyksien laadinta kyselyineen ja taustaselitteineen.

Samassa yhteydessä hajotetaan nykyinen UPI-FIIA, esiintyneiden puolivillaisten ja tarkoitushakuisten johtopäätöstelyjen 10]  vuoksi. Tilalle muodostetaan tiukasti puolueeton tiedonlouhintatoimisto, joka tuottaa kansalle ja päättäjille luotettavaa tietoa ja analyysia poliittisten ratkaisujen tueksi.


Eduskunta on (aina) valitsijoidensa näköinen

Tänään se ei ole, sillä ääniharavat eivät saa heille kansan antamana kuuluvaa suhteellista esitys- ja päätösvaltaa. Eduskunnan ”ulkonäkö” pitää saada likemmäksi kansakunnan syviä rivejä – niitä rivejä, jotka lopulta aina pesevät ne ruumiit, jotka eräät harvat tekevät.


Eduskunnan ulkonäkö kohentuu, kun saamme kansan liikkeelle - uurnille

Kaikkien ehdokkaiden on nyt unohdettava menneen parjaus, löydettävä ratkaisuehdotuksia, osattava yhteistoiminta ja ymmärrettävä, että puheiden aika on heti vaalien jälkeen ohi. Ei enää pakkopääministeriyksiä 11]  – oppirahat on maksettu ja osalliset kadonneet.

Seuraavalla eduskunnalla on yksi ylitse muiden

 … ja se on kaikkien puheissa ’koristelema’  työ, ja oikeus siihen. Palautetaan työ valtiovallan erityishuolehdintaa ja konkreettisesti tehdään jotain – vaikkapa mobilisoiden kotimaisella suunnittelu- ja työvoimalla ”kaikki oleelliset kaapelit, johdot, /vedensiirtoputket, muuntoasemat ja tiedonsiirtoväylät maan poveen” – projekti, turvaan luonnonilmiöiltä ja terroristeilta!


Äänestävä ihminen on oikeutettu tapaamaan valitsemiaan edustajia säännöllisesti, ja sähköisesti aina – edustajien työnantaja on äänestäjä, joka lopulta maksaa koko kansanedustuslaitoksen kulut ja on siis oikeutettu tietämään, mitä siellä Arkadianmäellä todellisuudessa tapahtuu – tarvitsematta turvautua iltapäivälehtien lööppeilyyn.


VIITTEET

3] Poliisien toiminta turvattava ~ https://www.facebook.com/groups/363304347037588/ -
5] Analyysia 2007 eduskuntavaaleista ja Sauli Niinistön juhlaa ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/03/vedenjakajaeduskunnassa-suurimman.html -
6] Toteutuuko kansalaisen äänestystahto eduskunnassa? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/03/kansalaisten-nestystulos-ei-toteudu.html -

9] Äänestäjä antaa luottamuksensa valitsemalleen! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/06/aanestaja-antaa-luottamuksensa.html -

11] AAA´sta AA+´aan ja mitä muuta? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1137511 – [5508]


EXTRA
7] [wiki]  ” … Muun muassa Itsenäisyyspuolue on myöhemmin kritisoinut kansanäänestystä. Puolueen mukaan EU-jäsenyyttä kannattaneet saivat enemmän rahoitusta kampanjoinnille kuin sitä vastustaneet. Lisäksi puolue sanoo jäsenyyttä kannattaneiden väittäneen muun muassa että Suomen markka säilyy jäsenyyden jälkeenkin.[15]
Päätöstä EU-jäsenyydestä on väitetty jopa laittomaksi, koska sitä ei hyväksytty eduskunnassa perustuslainsäätämisjärjestyksessä ja koska joidenkin mielestä Suomen perustuslain 2 § kieltää lainsäädäntövallan epäsuorankin luovuttamisen muulle instituutiolle kuin eduskunnalle. Tätä näkemystä puolustivat julkisuudessa varsinkin Keijo Korhonen ja Ilkka Hakalehto. Korhonen oli myös sitä mieltä, että kansanäänestyksen tulostakin olisi pitänyt tulkita perustuslainsäätämisjärjestyksen hengen mukaisesti, eli jäsenyyden hyväksymistä olisi tullut puoltaa kahden kolmasosan määräenemmistö.[12]



Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä


AL   IL   Vf   Pz   BL    BLOG 44253
---20112014---


Sent

Sent: Thursday, November 20, 2014 1:32 PM
Subject: KANSALAISKIRJOITUS - Arvokas kansanedustaja

OTSIKKO
”Arvokas kansanedustaja”
doc.: Arvokas_kansanedustaja_20112014 – Microsoft Word Starter


W 789 |  871 | 1044 | 1113

lauantaina, marraskuuta 08, 2014

Kollektiivista hoivavastuuta – yksilöllistä perintöoikeutta

Pidä kädestä - se luo läheisyyttä!


(YLE Aamu - TV:n uutisointi painotti, että keski-ikäiset tyttäret hoitavat eniten omaisiaan – vanhuksia, isää ja äitiä. Riittääkö tyttäriä, ja mihin pojat ovat ”hävinneet”?  Eläkeläisten ja vanhuksien määrä lisääntyy voimakkaasti ja eliniänodote nousee kilpaa vapaa-ajan määrän kanssa)

[ … alta lipan katsomissamme Venäjällä ja Kiinassa vanhukset – vanhemmat ja isovanhemmat ovat hoidettu perinteellisesti kotona, jopa kolme sukupolvea yhdessä asuen. Hoidosta ei ole noissa mainituissa maissa maksettu mitään – vaan hoiva on katsottu olevan kunniakysymys ja historiallinen velvollisuus. On myös huomattu, että virkeät vanhukset ovat oiva lasten lapsien hoitoyksikkö 1] – eikä siitäkään ole maksettu mitään … ]

Meillä huudetaan nyt yhteiskuntaa hätiin, kun tyttäret ja lapset väsyvät ja uupuvat hoitaessaan samalla ostovoiman vähintäänkin säilyttävää arkityötään 2] – tämän päälle ei oikein jakseta ajaa autolla kymmeniä kilometrejä omaisten luokse, kun ovat omassa kodissaan kotihoidossa. Yhteiskunta ajaa nyt voimistuvasti kotihoidon suuntaan – se on halvempaa kuin laitoshoito.


Tänä päivänä eläkeläisten aktiivielon aikana omaisuus on keskimäärin kasvanut 3] – vuosi vuodelta. On huolehdittu juurikin suurien ansionousujen myötä varallisuushankinta – on eletty moni paikoin näyttö- ja vertailutaloudessa 4], jossa ostovoima ja sen näyttö ovat merkitseviä suureita.


Verotus on ollut keino, jolla on tasattu tuloja sekä ylläpidetty,

 jopa kehitetty yhteiskunnan palveluita – vaikkapa laitoshoitoa päättöelämälle 5] ja hoivapalveluita kotonaan selviämättömille. On kannettu kollektiivista vastuuta ja niinpä sosiaalisten palveluiden yhteiskuntatyövoimamäärä on lisääntynyt eniten!

Nyt ollaan maailmanlaajuisessa työn uudelleen jaon taistelussa 6] ja verokertymiä ei enää synny riittäviä määriä, kun virkamiesten ja julkishallintotyöntekijöidenkin palkkoja on nostettu yli paljon puhutun tuottavuuden. Miksi muuten söimme keskimäärin liian suurilla palkan korotuksilla kilpailukykymme 7] – ja samalla synnytimme kasvavan ongelman 8], ylipainosta johtuvan diabetes kakkosen?


Olemme selkä seinää vasten – hoivaa tarvitsevien vanhuksien määrä lisääntyy,

hoitokustannukset kasvavat, tyttäret uupuvat – raha loppuu. Joutuuko jo nyt kahtia revitty kansakuntamme tuuliajolle, heidän osalta, jotka eivät syystä tai toisesta jaksaneet juosta elintason perässä ja omaisuudet jäivät hankkimatta. Silti pieni osa on yhä rikkaampaa ja ostovoimaisempaa, tuottaen yhä suurempia perintöjä 9] perillistensä ylisuurien asuntolainojen maksuun. Entä jos asuntokupla poksahtaa silmille?

Pitäisikö vanhuksien, jotka tarvitsevat hoitoa loppuelonsa ylläpitoon, realisoida perinnöiksi tarkoitettua omaisuuttaan, jotta tarvittavat palvelut voidaan ostaa helpottamaan vaikeutuvaa eloa? Olisiko perinnöksi tarkoitetut varannot’ myytävä’ pankeille, jotta saadulla lainalla rahoitetaan hoivakulut, jos lapset ja lasten lapset eivät halua, pysty tai heistä/ heitä ei ole hoitamaan vanhuksiaan.


Huominen on täynnä toinen toistaan vaikeampia kysymyksiä, silti huudetaan kasvua

Pitää saada lisää ostovoimaa, lisää sitä ja tätä vieläpä nopeammin – ravinnonkin pitäisi parantua ja ulkomaille päästävä vähintään kaksi kertaa vuodessa.


Missä menee kasvuhokeman rajat,

kun vanhukset lisääntyvät ja eläkepommi latautuu käsiimme. Missä on vastuu vanhuksista, se vastuu, jonka he osoittivat lisääntymisen myötä lapsilleen – kasvattaen heidät yhteiskuntakelpoisiksi, ainakin osin.


Onko pakko saada perintöjä,

onko pakko säilöä rahaa korottomille pankkitileille ja samaan aikaan nostetaan yhteiskuntatukia vaivalloiseen elämään. Missä mennään Suomi ja kansakuntamme – tänään, jolloin työttömyys kasvaa, työt karkaavat halvempien tovereiden käsiin, elintasosairaudet lisääntyvät – ja vuodepaikka sairaalassa maksaa yhä enemmän ja nuorisokin oireilee vakavasti – pitkittyneenä työttömyysputkena – tietämättä mitä huomenna tekisi.


Lisää työaikaa/ työssäoloaikaa, näin kuuluu huuto,

vaikka töitä ei ole ja uupumus riepoo ’lattiatyöntekijöitä’ – pitää olla hommissa E65:een, mieluummin E67:aan 0], vaikka itse kuuluisa työmarkkinajohtaja ’EK’ OTK  Lasse Laatunen siirtyi hyvällä eläkekorvauksella E63:na eläkeläisarmeijaan *]. Oliko työ ollut jo liian raskasta, ja uupumus vallannut mielen – ”älä tee niin kuin minä teen, vaan tee niin kuin minä sanon” –periaatteella.



Päättökirjoitus

Olimme lapsia viattomia, kun synnyimme – olimme mahdollisuuksien edessä. Nuorena osaa meistä ei kasvatettu – ajelehdimme, harhaannuimme, … osa opetettiin tekemään työtä ja pyytämään aina lisää.
Saimme kuulemma maailman parhaan koulutuksen. Siirryimme työelämään, kuka siirtyi – kuka ei. Saimme palkkaa, kitisimme maksamistamme veroista, aina ’minä maksoin liikaa ja naapuri liian vähän’.

Piti saada elintasoa ja ’kiiltävä audi tai korskea bemari’ – osa otti lainaa, laskien, että perintö hoitaa sen, kun oma kantokyky ei kuitenkaan kestä. Muutuimme vanhuksiksi, ja oletimme, että olemme työllämme ansainneet jopa 40 vuoden lokoisat eläkevuodet.

Kuka tai ketkä maksavat ja kantavat vastuuta – herää lopulta kysymys, kun valtiojohtommekin hallituksesta karkasi ja pakeni Brysseliin 11] – kesken vaalikauden ja kesken hallitustyön. Mitä velvollisuuksia tämä esimerkki lataa meille arki-ihmisille, jotka lopulta ’pesevät ne ruumiit, jotka muut karanneet ovat tehneet’?



VIITTEET
2] Meillä on liian korkeat palkkauskustannukset! ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=945297 – [11287]
3] Iäkkäät paremmassa asemassa kuin monet nuoret! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/09/vanhukset-ovat-osin-paremmissa.html -
5] Elävien saatossa kohti lopullista rauhaa ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2010/10/elavien-saatossa-kohti-lopullista.html -
7] Ulosmittasimme liikaa palkkoja? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=946425 – [19807]
8] Syömme liikaa ja liian halvalla! ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=853299 – [23723]


EXTRA
Korkeampi eläköitymisikä parantaa elämän laatua ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/01/elakeian-nosto-parantaa-elamisenlaatua.html -


Ilkka Luoma,


’Kollektiivista hoivavastuuta – yksilöllistä perintöoikeutta’

SENT


Thursday, November 06, 2014 10:39 AM
Subject: KANSALAISKIRJOITUS - ’Kollektiivista hoivavastuuta – yksilöllistä perintöoikeutta’

AL    IL    Vf    Pz    BL   BLOG 43839
---06112014---

doc.: kollektiivinen_hoivavastuu_06112014 – Microsoft Word Starter

785s – 820s