torstaina, helmikuuta 26, 2015

Nato Isäntämaa MoU pöytäkirja

Tässä tuo Nato-sopimus, jota Suomen hallitus - tai edes mikään nykyisistä eduskuntapuolueista - ei ole halunnut kansalaisille kääntää:

kieliasun ja käännöksen englannista tarkistanut fil.lis. Mauri Nygård

|
Suomen Ulkoasiainministeriön käännös
https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/valiokunnat/ulkoasiainvaliokunta/Documents/HNS%20MoU%20suomi.pdf

ENG
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2014/20140082/20140082_2 - [FINLEX]



YHTEISYMMÄRRYSSOPIMUS (MoU)

SUOMEN TASAVALLAN HALLITUKSEN


ja

TRANSFORMAATIOESIKUNNAN
(Headquarters, Supreme Allied Commander Transformation)


ja

NATON EUROOPAN JOUKKOJEN ESIKUNNAN KESKEN
(Operaatioesikunnan, Supreme Headquarters Allied Powers Europe)


KOSKIEN ISÄNTÄMAAN TUKITOIMIA


NATO-OPERAATIOILLE / HARJOITUKSILLE / VASTAAVALLE SOTILAALLISELLE TOIMINNALLE


Sisällysluettelo

Johdanto
Osa 1            Määritelmät
Osa 2            Tarkoitus
Osa 3            Laajuus
Osa 4            Viiteasiakirjat
Osa 5            Vastuut
Osa 6            Taloudellinen tuki
Osa 7            Juridiset näkökohdat
Osa 8            Joukkojen suojaus
Osa 9            Turvallisuus ja informaation julkaiseminen
Osa 10          Aloitus, kesto ja lopetus
Osa 11          Muuttaminen ja tulkinta
Osa 12          Yhteys kansalliseen ja kansainväliseen lakiin

Allekirjoitus
Liite


Johdanto

Suomen tasavallan hallitus, jota edustaa puolustusministeriö (Ministry of Defence, MoD), Transformaatioesikunta (Headquarters, Supreme Allied Commander Transformation, HQ SACT) ja NATOn Euroopan joukkojen  esikunta (Supreme Headquarters Allied Powers Europe, SHAPE), joihin tästä lähin viitataan Osapuolina:

Ottaen huomioon Pohjois-Atlantin valtiosopimuksen (North Atlantic Treaty, NATO-sopimus), päivätty 4.4.1949, ja erityisesti sen artiklan 3;

Ottaen huomioon Rauhankumppanuus-dokumentin (Partnership for Peace), jonka 10.1.1994 NATOn neuvoston kokouksessa mukana olleiden valtioiden päämiehet hyväksyivät;

Ottaen huomioon sopimuksen NATO-liittolaisten sotajoukkojen asemasta (Status of their Forces, NATO SOFA), päivätty 19.6.1951, Pöytäkirjan kansainvälisten sotilasesikuntien asemasta NATOssa (Pariisin protokolla), päivätty 28.8.1952, Sopimuksen NATO-valtioiden ja Rauhankumppanuus-valtioiden sotajoukkojen asemasta (PfP SOFA), päivätty 19.6.1995, edellisen lisäpöytäkirjan (Additional protocol to the PfP SOFA), päivätty 19.6.1995, ja tämän sopimuksen ylimääräisen lisäpöytäkirjan (Further Additional Protocol to the PfP SOFA), päivätty 19.12.1997;

Ottaen huomioon Sopimuksen turvallisuusyhteistyöstä Suomen ja NATOn välillä, päivätty 22.9.1994 ja Hallinnollisen sopimuksen luottamuksellisen informaation välittämisestä Suomen hallituksen ja NATOn välillä, päivätty 3.7.2012;

Ottaen huomioon periaatteen (käsitteen, concept) NATO-joukkojen ja yhteistyökumppanien joukkojen komentamisesta ja kontrolloinnista NATO-komennon alla Suomen tasavallan maaperällä tai sen läpi rauhan, kriisin, hätätilan tai konfliktin aikana NATOn sotilaallisen toiminnan tukena;

Ottaen huomioon periaatteen (käsitteen, concept) harjoituksista ja operaatioista, joiden oletetaan tapahtuvan NATOn, Rauhankumppanuusjoukkojen (Partnership for Peace, PfP) tai muiden NATO-komentoisten joukkojen kanssa;

Ja huomioiden Suomen tasavallan, tästedes "isäntämaa", tarpeet, ja Naton Euroopan joukkojen (Allied Command Operation, ACO) ja Naton transformaatio-osaston (Allied Command Transformation, ACT), tästedes Strategiset (strategic commands, SCs), tarpeet;


OSALLISTUJAT OVAT PÄÄTYNEET SEURAAVAAN YHTEISYMMÄRRYKSEEN:

OSA 1
1. Määritelmät

Tälle yhteisymmärryssopimukselle ja sen jatkodokumenteille pätevät seuraavat määritelmät:

1.1 Joukot. Kaikki osat NATO-komentoisista ja muitten valtioiden NATOn komennon alla olevista joukoista, sisältäen kaiken henkilökunnan, eläimet, materiaalin ja varusteet, sekä kaikki siviiliosat kyseisistä joukoista kuten on määriteltynä NATO SOFA:ssa, Pariisin protokollassa ja PfP:ssä. Tämä sisältää kaikki alukset, lentokoneet, ajoneuvot, varastot, välineet ja ammukset, kuten ilma-, maa- ja meriliikenneresurssit, sekä näihin liittyvät palvelut mukaanlukien näitä joukkoja lähettävät tai tukevat alihankkijat.

NATOn alihankkijat. Ei-suomalaiset yritykset, yksilöt ja järjestöt, jotka eivät asu Suomessa, jotka palkkaa NATO, NATOn liittolaisvaltiot ja operaatioita tukevat ei-NATO-valtiot, ja jotka järjestävät tarvikkeita ja/tai palveluita millä tahansa toimialalla Suomen maaperällä osana NATO-operaatiota, harjoitusta tai vastaavaa NATO-johtoista sotilaallista toimintaa. Tämä sisältää alihankkijoiden työntekijät sekä heidän alihankkijansa ja työntekijänsä operaation puitteissa, mutta ei sisällä paikallisia yrityksiä, heidän työntekijöitänsä, heidän alihankkijoitaan tai heidän työntekijöitään.

1.2 NATOn sotilaallinen toiminta. Joukkojen suorittama sotilaallinen toiminta sisältäen harjoitukset, koulutuksen, operationaalisen kokeilun ja vastaavat toimet, tai strategisen, taktisen, huolto-, koulutus- tai hallinnollisen sotilaallisen tehtävän; taisteluun johtava prosessi mukaan lukien hyökkäys, joukkojen siirrot, huolto ja järjestelyt, jotka tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseen missä tahansa taistelussa tai kampanjassa.

1.3. NATO-komentaja. Sotilaskomentaja NATOn sotilashierarkiassa.

1.4. NATO-organisaatiot. Esikunnat ja organisoidut yksiköt NATOn komennon ja hallinnan alla.

1.5. Kansainväliset sotilasesikunnat. Kansainväliset sotilasesikunnat NATOn integroidussa rakenteessa tai joille on myönnetty tämä status NATOn Neuvoston/Puolustuskomitean (NAC/DPC) toimesta. Tämä voi sisältää väliaikaisesti irrotettuja yksiköitä esikunnasta.

1.6. Kansalliset esikunnat. NATOn komennossa olevien kansallisten joukkojen esikunnat.

1.7. Kansainväliset esikunnat. Esikunnat, joissa on henkilöstöä useammasta kuin yhdestä valtiosta, toteutettuna osallistuvien valtioiden sopimuksella ja NATOn komennon alla.

1.8. Lähettävät valtiot (SNs). Ne valtiot tai Kansainväliset esikunnat tai näiden osat, jotka lähettävät joukkoja isäntämaahan NATOn sotilaallisten operaatioiden tueksi.

1.9. Isäntämaa (HN). Suomen tasavalta.

1.10. Strategiset komentajat tai komennot (Strategic Commanders or Commands, SCs). Naton Euroopan joukkojen ylin komentaja (Supreme Allied Commander Europe, SACEUR), NATOn Euroopan joukkojen komentaja (Commander of Allied Command Operations, ACO), ylin transformaatiokomentaja (Supreme Allied Commander Transformation, SACT), transformaatiokomentaja (Commander of Allied Command Transformation, ACT).

1.11. Isäntämaatuki (Host Nation Support, HNS). Isäntämaan antama siviili- ja sotilastuki rauhan, hätätilan, kriisin ja konfliktin aikana NATO-joukoille ja organisaatioille, jotka sijaitsevat, toimivat tai liikkuvat  isäntämaan maaperällä, aluevesillä tai ilmatilassa.

1.12. Joukkojen suojelu (Force Protection, FP). Kaikki toiminta ja keinot, joita käytetään minimoimaan kaikenlaiset henkilöstöön, tiloihin, kalustoon ja toimintoihin kohdistuvat riskit kaikissa tilanteissa, jotta toimintavapaus ja joukkojen operatiivinen tehokkuus säilyisi.

1.13. Kulut. Ne kulut, jotka liittyvät kansallisen, monikansallisen tai kansainvälisen esikunnan, joukkojen tai NATOn organisaatioiden perustamiseen, tukemiseen ja ylläpitämiseen. Tätä yhteisymmärryssopimusta ja sitä seuraavia dokumentteja varten:

a. NATOn yhteiset kustannukset. Ne kustannukset, jotka on hyväksytty etukäteen NATO-liiton yhteisiksi kustannuksiksi.

b. Jaetut kustannukset. Ne kustannukset, jotka on hyväksytty etukäteen useamman kuin yhden valtion kustannuksiksi. Jaetut kustannukset perustuvat yleensä kaavaan, joka on kuvattu asianomaisessa Teknisessä sopimuksessa (Technical Arrangement, TA) ja/tai yhteisessä toteutussopimuksessa (Joint Implementation Arrangements, JIA).

c. Suorat kansalliset kustannukset. Ne kustannukset, jotka ovat yhden lähettävän maan (SN) vastuulla.

1.14. NATOn yhteinen rahoitus. Rahoitus, joka annetaan NATO-mailta NATO-budjetin kautta siinä määriteltyihin NATOn sotilaallisen toiminnan aiheuttamiin kustannuksiin.

1.15. Liittymissopimus (Note of Accession, NOA). Sopimus, joka kuvaa lähettävän maan sitoutumisen isäntämaasopimukseen tämän yhteisymmärryssopimuksen puitteissa tiettyä NATO-johtoista sotilaallista toimintaa varten.

1.16. Aiesopimus (Statement of Intent, SOI). Dokumentti, joka ilmaisee lähettävän maan aikomuksen osallistua isäntämaasopimukseen tämän yhteisymmärryssopimuksen puitteissa, mutta tietyin varauksin. Isäntämaa vahvistaa ovatko vai eivätkö varaukset ole hyväksyttäviä isäntämaasopimuksen määräysten perusteella.

1.17. Tekninen sopimus (Technical Arrangement, TA). Kahdenvälinen jatkosopimus tiettyä NATOn sotilaallista toimintaa varten. Se kuvailee isäntämaan vastuut ja menettelyt isäntämaatukea varten NATOn johdolle ja lähettäville maille.

1.18. Yhteinen toteuttamissopimus (Joint Implementation Arrangement, JIA). Kahdenvälinen jatkosopimus, joka määrittää allekirjoittaneiden velvollisuudet isäntämaatuen antamisessa ja vastaanottamisessa. Se sisältää tarkan tiedon vaaditusta ja tarjotusta tuesta, kohdekohtaisista toteutustavoista ja korvausten ja maksujen ehdoista.

1.19. Yhteinen isäntämaatuen ohjausneuvosto (Joint Host Nation Support Steering Committee, JHNSSC). Vartavasten perustettu ohjausneuvosto, jonka johdossa ovat isäntämaa ja NATO-komentaja yhdessä. Neuvosto koostuu valtuutetuista edustajista kaikista lähettävistä maista, isäntämaasta ja NATOn johtajista, ja kokoontuu koordinoimaan tarvittavat seikkaperäisesti kehiteltävät isäntämaatukea koskevat toimet kuten teknisen sopimuksen (TA) ja yhteisen toteuttamissopimuksen (JIA).

1.20. Toiminnalliset kohteet (Operational Sites). Kohteet isäntämaassa, toiminnallista ja/tai logistista tukea varten NATO-johtoisten sotilaallisten toimien joukoille. Nämä kohteet ovat strategisen johdon erillisyksiköitä ja toimivat NATO-komentajan komennon alla.

1.21. Osallistujat ovat tietoisia siitä, että jos jotakin termiä ei ole määritelty tässä yhteisymmärryssopimuksessa, NATOlle ovat voimassa NATO-sanasto (NATO Glossary) ja määritelmät (AAP-6).



OSA 2.

2.Tarkoitus


2.1. Tämän yhteisymmärryssopimuksen tarkoitus on sopia periaatteet ja menettelytavat toiminnallisten kohteiden perustamiseksi ja isäntämaatuen antamiseksi NATO-joukoille isäntämaassa, tai isäntämaan tukemana, NATOn sotilaallisten toimien aikana.

2.2. Tämä yhteisymmärryssopimus ja sen jatkodokumentit on tarkoitettu suunnittelun pohjaksi asianomaisille isäntämaan tahoille ja NATOn johdolle ennakoimaan isäntämaatukea erilaisille NATOn sotilaallisille toimille. Nämä tehtävät sisältävät toimet, joihin lähetettävät joukot ovat tiedossa, sekä ne, joihin joukot eivät vielä ole tiedossa.



OSA 3.

3. Laajuus ja yleiset järjestelyt


3.1. NATO, PfP SOFA, Pariisin protokolla, PfP SOFA:n ylimääräinen lisäpöytäkirja ja muut mahdolliset oleelliset voimassa olevat sopimukset NATO-esikunnan ja isäntämaan välillä ovat voimassa kaikissa NATO-johtoisissa sotilaallisissa toimissa.

3.2. Isäntämaa tunnustaa operationaalisten kohteiden, jotka perustetaan tämän yhteisymmärryssopimuksen puitteissa, olevan NATO-esikunnan erillisyksiköitä, ja näiden erillisyksiköiden toimien olevan NATO-esikunnan toimia. Perustettavat kohteet yksilöidään jatkodokumenteissa. Komento- ja hallinnointijärjestelyt määritellään soveltuvissa operaatiosuunnitelmissa.

3.3. Tämän yhteisymmärryssopimuksen on tarkoitus olla yhtäpitävä (in accord with) NATO-doktriinin ja käytäntöjen kanssa ja määrittää puitesopimuksen ja rakenteen isäntämaatuelle.

3.4. Isäntämaa tulee tukemaan täysin voimin, riippuen saatavuudesta ja käytännöllisistä rajoitteista kussakin tilanteessa, lähetettyjä joukkoja NATO-johtoisissa sotilastoimissa. Tuen yksityiskohdat käsitellään jatkodokumenteissa.

3.5. Tämän yhteisymmärryssopimuksen pykälät ovat voimassa rauhan, hätätilan, kriisin ja konfliktin sekä kansainvälisen jännitteen aikana, kuten isäntämaa ja NATOn johto yhdessä määrittävät.

3.6. Vaikka lähettäviä maita kannustetaan osallistumaan NATOn sotilaallisiin toimiin ja hyväksymään tämä yhteisymmärryssopimus yleisenä rakennedokumenttina, jonka puitteissa isäntämaa antaa isäntämaatukea, isäntämaa voi ottaa erilliset kahdenväliset sopimukset yksittäisten maiden kanssa tapauskohtaisesti huomioon.

3.7. Isäntämaa ja NATOn strateginen johto (SCs) voivat valtuuttaa edustajia neuvottelemaan jatkodokumenteista, jotka tukevat ja vahvistavat tätä yhteisymmärryssopimusta.

3.8. Tämän yhteisymmärryssopimuksen tukemat NATOn sotilaalliset toimet saattavat vaatia monikansallisia tukitoimia lentokoneilta ja helikoptereilta, ja satamien tapauksessa kaupallisilta aluksilta ja sota-aluksilta. Isäntämaa tiedostaa, että tällaisten lentokoneiden, helikoptereiden, alusten ja niiden miehistöjen kulku isäntämaahan ja sen alueen kautta, tapahtuu yleisen kulkuvapauden puitteissa NATOn sotilaallisen toiminnan aikana. Isäntämaa hallinnoi ja kontrolloi kaikkia osa-alueita tästä kulkuvapaudesta.



OSA 4.

4. Viiteasiakirjat


Viiteasiakirjat, jotka voivat soveltua tähän yhteisymmärryssopimukseen, ovat Liitteessä A.


 OSA 5.

5. Vastuut


Tämän yhteisymmärryssopimuksen ehtojen mukaan:

5.1. Isäntämaa

a. Jatkodokumenttien kehittämistyön aikana, ja kun tapahtuu muutoksia,  ja näiden dokumenttien valmistumisen jälkeen isäntämaa antaa ajankohtaisia tiedotuksia asianosaiselle NATO-komentajalle isäntämaan valmiuksista tai niiden puutteista. Isäntämaa ottaa huomioon, että NATOn suunnittelijat tukeutuvat tämän yhteisymmärryssopimuksen jatkodokumentteihin ja vaativat ajankohtaisia ilmoituksia suunnitelluista muutoksista kansalliseen järjestelmään ja valmiuksiin.

b. Järjestääkseen tukea isäntämaa tekee vaadittavat järjestelyt tuen toimittajien kanssa siviili- ja kaupalliset toimijat mukaan lukien. Kaupallisesti hankittu tuki hankitaan kilpailutuksen kautta edullisimman hyväksyttävän tarjouksen tekijältä.

c. Isäntämaa tulee pitämään hallinnollista ja taloudellista kirjanpitoa, joka vaaditaan korvauksen maksamiseen isäntämaalle joukoille annetusta tuesta. Asiakirjat NATO-budjettien kautta rahoitetuista liiketoimista tulee olla saatavilla NATOn kirjanpitoa varten.

d. Vaatimustaso isäntämaan järjestämille tuotteille ja palveluille tullaan määrittämään jatkodokumenteissa.

e. Isäntämaa tulee pitämään hallinnan omista isäntämaatuen resursseistaan, ellei näiden resurssien hallintaa irroteta.

f. Isäntämaa toimittaa ennen NATOn sotilaallista toimintaa hinnaston tarvittavalle isäntämaatuelle.

g. Isäntämaa tulee kutsumaan lähettäviä maita hyväksymään tämän yhteisymmärryssopimuksen pykälät Liittymissopimuksella (Note of Accession) tai Aiesopimuksella (Statement of Intent).

h. Isäntämaa, NATO-komentajan kanssa koordinoiden, tulee antamaan joukoille terveydenhoitoa ja hammaslääketieteellistä tukea isäntämaan sotilashenkilöiden toimesta ja armeijan toimipaikoissa samoilla ehdoilla kuin isäntämaan armeijalle.

i. Isäntämaa huolehtii terveyspalvelujen käytännön järjestelyistä isäntämaan ja lähettävien maiden välillä siviilihenkilökunta (POC, Protection of Civilians) mukaan lukien.

j. Jatkodokumenttien laadinnan aikana isäntämaa tulee antamaan NATO-komentajalle englanninkieliset kopiot terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja maataloussäädöksistä, joilla saattaa olla merkitystä NATOn sotilaalliseen toimintaan, kuten myös vaarallisten aineiden säilöntää, liikuttamista ja hävitystä koskevat säädökset.

k. Isäntämaa hyväksyy, että kopiot lähettävien maiden tarvikkeiden rahtilistoista, sekä sotilaallisista että henkilökohtaisista, kuten NATO SOFA määrää, ovat riittäviä tullin tarkoituksiin.


5.2. NATO-komentaja

a. NATO-komentaja varmistaa, niin pitkälle kuin mahdollista, että jatkodokumentit määrittävät tarvittavan tuen lajin, määrän ja laadun. On otettava huomioon, että tehtävää ja joukkojen kokoonpanoa ei voida määritellä ennen Operaatiosuunnitelmaa (Operation Plan, OPLAN), Operaatiomääräystä (Operation Order, OPORD) tai Harjoitusoperaatiomääräystä (Exercise Operational Order, EXOPORD). NATO-komentaja antaa isäntämaan suunnittelua varten välttämätöntä lisätietoa niin pian kuin se on käytännössä mahdollista.

b. NATO-komentaja pitää isäntämaan ajan tasalla olosuhteiden  muutoksista ja ehdottaa tarpeen mukaan muutoksia jatkodokumentteihin.

c. NATO-komentaja selvittää onko yhteistä rahoitusta olemassa, ja mitkä tarpeet voidaan hoitaa yhteisellä rahoituksella.

d. NATO-komentaja täsmentää ja priorisoi vaadittavan isäntämaatuen ja hyväksyy hinnoittelun yhteisiin kustannuksiin.

e. NATO-komentaja takaa korvauksen isäntämaalle sovitusta isäntämaatuesta, jos se maksetaan yhteisistä kustannuksista. Muissa tapauksissa NATO-komentaja auttaa niin pitkälle kuin mahdollista selvittämään isäntämaan ja lähettävien maiden välisiä taloudellisia kysymyksiä.

f. Mikäli lähettävien maiden vaatimukset eroavat NATO-komentajan resurssienjakoprioriteeteista, asianosainen NATO-komentaja selvittää ristiriidan kyseisten lähettävien maiden kanssa.

g. NATO-komentaja määrää henkilöstön ja muut vaatimukset isäntämaahan perustettavien kohteiden operaatioita varten.

h. NATO-komentaja avustaa tukivaatimusten ja kustannusten standardisoinnissa käytäessä neuvotteluja ja/tai yhteisessä isäntämaatuen esikuntayksikössä (JHNSSC:ssä, Joint Host Nation Support Staff Cell).


5.3. Lähettävät maat

a. Lähettävät maat voivat valita osallistua isäntämaatuen rakenteeseen ja käytäntöihin hyväksymällä tämän yhteisymmärryssopimuksen Liittymissopimuksella (NOA) tai Aiesopimuksella (SOI) tiettyä NATOn sotilaallista toimintaa varten.

b. Lähettävät maat täsmentävät isäntämaatuen vaatimukset isäntämaalle ja asianomaiselle NATO-komentajalle.

c. Suorien kansallisten kustannusten vaatimusten osalta lähettävä maa tavallisesti osallistuu isäntämaatuen neuvotteluihin JHNSSC:ssä tai suoraan isäntämaan kanssa mikäli JHNSSC:tä ei ole perustettu. Lähettävät maat suorittavat isäntämaalle suoria maksuja tai korvauksia isäntämaatuesta vain sotilaallisista palveluista ellei muista rahoitusmenettelyistä ole sovittu. Mikäli isäntämaan ja lähettävän maan välillä on sopimusvelvoite, lähettävät maat maksavat siviili- tai kaupallisen tuen suoraan isäntämaalle.

d. Lähettävät maat lähettävät valtuutetut henkilönsä osallistumaan isäntämaatuen kokouksiin yhteisessä isäntämaatuen esikuntayksikössä JHNSSC:ssä sen toiminnan aikana, mikäli yksikkö perustetaan.

e. Lähettävät maat raportoivat muutoksista isäntämaatuen vaatimuksiin isäntämaalle ja asianosaiselle NATO-komentajalle sitä mukaa, kun niitä ilmenee, ja esittävät näille muutetut isäntämaatuen vaatimukset ja/tai tilannekatsaukset (status reports).

f. Lähettävät maat vastaavat isäntämaan järjestämän armeijan ulkopuolelta tulevan terveydenhoidon ja hammashoidon kustannuksista.

g. Lähettävien maiden tulee noudattaa isäntämaan terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja maataloussäädöksiä ja käytäntöjä, jotka on määritelty operaatiokohteille, sekä isäntämaan säädöksiä vaarallisten aineiden säilytyksestä, liikuttamisesta ja hävittämisestä.



OSA 6.

6. Taloudelliset ehdot


6.1. Kuten on sovittu NATO/PfP SOFA -asiakirjassa ja/tai Pariisin protokollassa ja/tai Ylimääräisessä lisäpöytäkirjassa ja/tai keskinäisessä sopimuksessa ja/tai kuten on sovittu kansainvälisessä yleissopimuksessa, kansainvälisen sotilasesikunnan toimet, operaatiopaikat, NATOn omistamat tai lähettämät joukkojen käyttöön annetut alukset, lentokoneet, ajoneuvot ja poltto- ja voiteluaineet (POL) ovat vapaita veroista, tulleista, maksuista ja muista vastaavista kuluista.

6.2. Pariisin protokollaa ja Ylimääräistä lisäpöytäkirjaa, jotka määrittelevät koskemattomuussuojan ja erioikeudet (privileges) Kansainväliselle esikunnalle, tullaan soveltamaan kaikkiin esikunnan osiin ja erillisjoukkoihin, jotka lähetetään isäntämaahan NATOn sotilaallisen toiminnan seurauksena.

6.3. Kalusto, varusteet, tuotteet ja materiaalit, jotka väliaikaisesti tuodaan tai viedään isäntämaan alueelta NATOn sotilaallisen toiminnan yhteydessä, ovat vapaita kaikista tulleista, veroista ja maksuista. Muut tullikäytännöt tullaan määrittämään soveltaen NATOn tai PfP:n SOFA:a (NATOn sisäistä tai rauhankumppanuuteen kuuluvaa sopimusta joukkojen asemasta), Pariisin protokollaa ja Ylimääräistä lisäpöytäkirjaa.

6.4. Milloin täydellinen vero-, tulli- tai maksuvapaus ei ole mahdollista isäntämaasta tehdyille ostoksille, perityt maksut eivät ole korkeampia kuin isäntämaan armeijan tapauksessa, ja kaikki maksatus tulisi hoitaa mahdollisimman vähäisillä hallinnollisilla kustannuksilla (requirements).

6.5. Finanssitoiminnot, sisältäen varojen siirron ja tilien perustamisen, missä tahansa yksityisessä tai valtion pankissa, tulee hoitaa ilman mitään julkisen hallinnon vaatimia maksuja.

6.6. Lopulliset taloudelliset järjestelyt, erityisesti ne, jotka liittyvät NATOn yhteiseen rahoitukseen, tullaan todennäköisesti päättämään vasta juuri ennen NATOn sotilaallisen toiminnan alkamista. Kuitenkin kaikissa etukäteen käytävissä finanssijärjestelyjä koskevissa neuvotteluissa tulee täsmällisesti määritellä NATOlle tulevat suurimmat mahdolliset kustannukset. Kulut, joista ei erityisesti ole sovittu NATO - kustanteisina ennen kustannusten toteutumista, eivät saa NATOn yhteistä rahoitusta.

6.7. Jatkodokumentit tulevat antamaan perustan kustannuslaskelmille ja luokitteluun NATOn yhteisiksi kustannuksiksi (jos sellainen tulee kysymykseen), jaetuiksi kustannuksiksi tai pelkästään kansallisiksi kustannuksiksi.

6.8. Missä NATO-komentaja päättää, että tietyt kustannukset ovat hyväksyttäviä ja edullisia NATOn yhteiselle rahoitukselle (hyväksyttyjen budjettien perusteella), asianomainen komentaja (SC, Strategic Commander) tulee oikeuttamaan yhteisen rahoituksen näille kuluille ja joko maksaa suoraan tai korvaa kustannukset jälkeenpäin isäntämaalle.

6.9. Missä tiettyjen kulujen katsotaan jakautuvan useammalle maalle, nämä kulut voidaan katsoa yhteisiksi kuluiksi, ja voidaan keskinäisen sopimuksen perusteella jakaa käyttäen kustannustenjakokaavaa, joka hyväksytään Teknisessä sopimuksessa (TA) tai muissa jatkodokumenteissa.

6.10. Kustannuksia isäntämaan antamasta siviili- tai sotilasmateriaalista tai palveluista ei tule laskuttaa korkeammalla hinnalla kuin isäntämaan armeijan ostamana, eikä laskujen tule sisältää hallinnollisia kustannuksia tai ylihintaa, mutta ne voivat perustua toimitusaikataulujen, toimituspaikkojen tai vastaavien tarkennuksiin. Sotilashenkilöstön antamasta tuesta ei makseta korvausta.

6.11. NATO-komentaja ja lähettävät maat voivat tehdä suoraan sopimuksia kaupallisten toimijoiden kanssa tarvikkeista, palveluista tai muusta tuesta.

6.12. NATOn omistamat ajoneuvot ja lähettävien maiden sotilasajoneuvot ovat itsevakuutettuja (self-insured) ja voivat täten toimia ilman kaupallista vakuutusta.

6.13. Isäntämaan ei tule saattaa itseään taloudelliseen edesvastuuseen NATO-komentajan tai lähettävien maiden puolesta, ellei valtuutettu edustaja erikseen etukäteen pyydä näin tekemään, ja ellei kustannusvastuusta ole sovittu. Lisäksi korvausta ei suoriteta ennen kuin tilanteen mukaan joko ylin esikunta tai lähettävät maat hyväksyvät tarvittavat jatkodokumentit ja ohjaavat niiden panemisen täytäntöön.

6.14. Rahoitusta ei ole kohdennettu tämän yhteisymmärryssopimuksen yhteydessä, eikä tämä sopimus sisällä rahoitusvelvoitteita NATO-komentajan tai lähettävien maiden osapuolelle. Täsmälliset rahoitusjärjestelyt ja korvausmenettelyt määritellään jatkodokumenteissa.

6.15. Operationaalisten kohteiden perustaminen NATOn sotilaallisen toiminnan tukemiseen ei tarkoita (contemplate) infrastruktuurin rakentamista tai parantamista.



OSA 7.

7. Juridiset näkökohdat


7.1. Ylin esikunta tulee tekemään, tai saattaa delegoida, edustustojen toiminnan kannalta tärkeitä juridisia toimia kuten, mutta ei rajoittuen näihin, olemaan osapuolena sopimuksissa, olemaan mukana juridisissa tai hallinnollisissa oikeusprosesseissa ja hankkimaan ja myymään omaisuutta.

7.2. Isäntämaahan lähetettyjen joukkojen laillinen asema määritellään NATO- tai PfP SOFA:n, Pariisin protokollan ja/tai Ylimääräiseen lisäpöytäkirjan mukaisesti.

7.3. Ei-sopimuspohjaiset vaatimukset, joita ilmenee tästä yhteisymmärryssopimuksesta tai sen seurauksena, käsitellään perustuen NATO- tai PfP SOFA:n pykäliin.

7.4.  Sopimusvaatimukset käsitellään ja päätetään isäntämaassa, sopimuslainsäädännön ja kansallisen lain nojalla, NATO-komentajan tai lähettävien maiden maksaessa soveltuvin osin hyvitystä prosessikustannuksista.



OSA 8.

8. Joukkojen suojaus


8.1. Kattava ja tehokas joukkojen suojaus (FP) suunnitellaan NATOn kiinteälle esikunnalle ja muille vastaaville sotilaallisille toimille, ja se määritellään tarpeen mukaan Operaatiosuunnitelmissa (OPLANS), Harjoitusten suunnitteluohjeissa (EXPIs) tai lisäsopimuksissa. Joukkojen suojaus toteutetaan NATOn periaatteiden ja menettelytapojen mukaan ja NATO- tai PfP SOFA-sopimusten (NATOn sisäinen sopimus joukkojen asemasta ja Rauhankumppanuuteen liittyvä sopimus joukkojen asemasta) raameissa. Missään olosuhteissa tarvittava tai järjestettävä joukkojen suojaus ei tule olemaan NATO- tai PfP SOFA-sopimusten tai isäntämaan lakien vastaista.

8.2. Kun on aiheellista, niin isäntämaa tiedottaa lähettäville maille ja NATO-komentajalle suunnitelluista joukkojen suojausmenetelmistä, rajoitteista ja esteistä.

8.3. Jokainen lähettävä maa on soveltuvin osin vastuussa isäntämaalle ja NATO-komentajalle joukkojen suojausvaatimusten ja -rajoitusten määrittämisestä.

8.4. Tavanomaisen NATO-joukkojen suojausvastuun lisäksi, joka on  kuvailtu dokumentissa NATO FP polycy and procedures, NATO-komentaja on vastuussa kaikesta isäntämaalta ja lähettäviltä mailta vaadittujen ja toteutettujen joukkojen suojaustoimien koordinoinnista.



OSA 9.

9. Turvallisuus ja informaation julkaiseminen


9.1. Luokiteltuun tietoon, joka tallennetaan, käsitellään, tuotetaan, siirretään tai vaihdetaan tämän yhteisymmärryssopimuksen toteutuksen seurauksena, tullaan soveltamaan Suomen ja NATOn välistä Turvallisuussopimusta ja Hallinnollista sopimusta luokitellun informaation välittämisestä Suomen hallituksen ja NATOn välillä. Liittouman maiden välillä luokiteltuun tietoon, joka tallennetaan, käsitellään, tuotetaan, siirretään tai vaihdetaan tämän yhteisymmärryssopimuksen toteutuksen seurauksena, tullaan soveltamaan sopimusta C-M (2002) 49 "Turvallisuus NATOn sisällä", päivätty 17.6.2002, virallinen versio, kaikki liitteet ja muutokset ja olemassaolevat turvallisuussopimukset ja käytännöt mukaan lukien.

9.2. Osapuolen tai lähettävän maan toiselle antama luottamuksellinen tieto, ja luottamuksellisuutta vaativa näiden tahojen tuottama tieto, tulee säilyttämään alkuperäisen turvaluokituksensa, tai sille määrätään turvaluokitus, joka takaa toisen Osapuolen tai lähettävän maan vaatiman suojan julkistamista vastaan.

9.3. Kukin Osapuoli ja lähettävä maa tulee käyttämään kaikki sille mahdolliset lailliset keinot välttääkseen luottamuksellisesti vaihdetun tiedon julkistamista, paitsi jos toiset Osapuolet ja/tai lähettävät maat suostuvat julkistamiseen.

9.4. Helpottaakseen halutun suojauksen määrittämistä, jokainen Osapuoli tai lähettävä maa tulee merkitsemään toisille lähettämänsä luottamuksellisen tiedon saatteella, jossa kerrotaan sen lähde, turvallisuusluokitus, julkaisun ehdot, sen että informaatio liittyy tiettyyn NATOn sotilaalliseen toimintaan, ja että se annetaan luottamuksellisesti.

9.5. Henkilöstön vierailut järjestetään sopimuksen C-M (2002) 49 korjatun version mukaisesti.

9.6. Kaikki tämän osan kattama luokiteltu tieto tulee säilymään suojattuna jonkin osapuolen irtautuessa sopimuksesta tai tämän yhteisymmärryssopimuksen purkautuessa.



OSA 10.

10. Aloitus, kesto ja lopetus


10.1. Tämä sopimus astuu voimaan viimeisen allekirjoituksen päivämäärästä ja pysyy voimassa ellei joku Osapuolista pura sitä antamalla 6 kuukautta etukäteen kirjallisen ilmoituksen kaikille Osapuolille.

10.2. Kaikki osien 6,7 ja 9 säädökset pysyvät voimassa jonkin Osapuolen erotessa tai tämän yhteisymmärryssopimuksen päättyessä, kunnes kaikki velvollisuudet on täytetty. Lähettävät maat tulevat täyttämään kaikki velvollisuutensa sopimuksen päättymisen tai irtisanoutumisen tapauksessa.



OSA 11.

11. Muuttaminen ja tulkinta


11.1. Tätä yhteisymmärryssopimusta voidaan muuttaa tai täydentää kaikkien Osapuolten kirjallisella suostumuksella.

11.2. Mahdolliset ristiriidat tämän yhteisymmärryssopimuksen tulkinnassa ja soveltamisessa tullaan ratkaisemaan neuvottelulla Osapuolten kesken mahdollisimman matalalla tasolla, eikä sitä tulla viemään kansalliseen tai kansainväliseen tuomioistuimeen tai kolmannelle taholle ratkaistavaksi.

11.3. Tämä yhteisymmärryssopimus on allekirjoitettu kolmena kappaleena englannin kielellä.



OSA 12

12. Yhteys kansalliseen ja kansainväliseen lakiin


12.1. Tämän yhteisymmärryssopimuksen ei ole tarkoitus olla Osapuolia sitovien kansallisten lakien tai kansainvälisten sopimusten yläpuolella. Osapuolet tiedottavat toisilleen kaikista tästä yhteisymmärryssopimuksesta nousevista ristiriidoista.

12.2. Tätä yhteisymmärryssopimusta ei voida rekisteröidä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan artiklan 102 alla.

--- 
Edellä oleva ilmaisee yhteisymmärryksen, joka on saavutettu Suomen tasavallan hallituksen, Transformaatioesikunnan ja NATOn Euroopan joukkojen esikunnan välillä käsitellyistä asioista.

Suomen tasavallan hallituksen puolesta


_________________
JARMO LINDBERG
KENRAALI,
PUOLUSTUSVOIMIEN KOMENTAJA, SUOMEN PUOLUSTUSVOIMAT

Päiväys: 4.9.2014 


Suomen tasavallan ilmoitus

Tämän yhteisymmärryssopimuksen ja sen jatkodokumenttien puitteissa Suomen tasavalta ei tunnusta alihankkijoita osana joukkoja tai siviiliosaa kuten on määriteltynä NATO/PfP SOFA :ssa ja Pariisin protokolla/ Ylimääräinen lisäpöytäkirja sopimuksissa.


NATOn Euroopan joukkojen esikunnan
Ja Transformaatioesikunnan puolesta
  

____________________
PHILIP M. BREEDLOVE
KENRAALI, YHDYSVALTAIN ILMAVOIMAT
EUROOPAN JOUKKOJEN KOMENTAJA

Päiväys:4.9.2014


NATOn Euroopan joukkojen esikunnan ilmoitus

Suomen tasavallan ilmoitus ymmärretään soveltuvaksi niin kauan, kuin NATOn sotilaalliset toimet pysyvät funktionaalisina NATOn Neuvoston määräysten mukaisesti.

Selkosuomeksi: Suomen ilmoitusta kunnioitetaan siihen saakka, kunnes NATOn Neuvosto toisin määrää


LIITE A

Viitedokumentit
(Reference Documents)

a. North Atlantic Treaty, 4.4.1949. (Pohjois-Atlantin liiton valtiosopimus, NATO-sopimus)

b. Partnership for Peace Framework Document Issued by the Heads of State and Government Participating in the Meeting of the North Atlantic Council (Framework Document), 10.1.1994 (only for MOU with PfP Nation). (Yhteistyö rauhan puolesta kehysdokumentti, NATOn neuvoston kokoukseen osallistuneiden valtioiden päämiesten ja hallitusten julkaisema, kehysdokumentti, vain rauhankumppanuusmaan Yhteisymmärryssopimusta varten)

c. Agreement among the Parties to the North Atlantic Treaty and Regarding the Status of their Forces, (NATO SOFA), 19.6.1951. (Sopimus NATOn valtiosopimukseen osallisten välillä ja koskien heidän joukkojensa asemaa)

d. The Protocol of the Status of International Military Headquarters set up Pursuant to the North Atlantic Treaty, (Paris protocol), 28.8.1952. (Pöytäkirja NATO-sopimuksella perustetun kansainvälisen sotilasesikunnan asemasta, Pariisin protokolla)

e. Agreement among the States parties to the North Atlantic Treaty and other States Participating in the Partnership for Peace regarding the Status of their Forces (PfP SOFA), 19.6.1995. (Sopimus joukkojen asemasta NATO-sopimukseen osallisten valtioiden ja Rauhankumppanuusvaltioiden välillä)

f. Additional Protocol to the Agreement among the States parties to the North Atlantic Treaty and other States Participating in the Partnership for Peace regarding the Status of their Forces (Additional Protocol to the PfP SOFA), 19.6.1995. (Lisäpöytäkirja joukkojen asemaa koskevaan sopimukseen NATO-sopimukseen osallisten valtioiden ja Rauhankumppanuusvaltioiden välillä)

g. Futher Additional Protocol to the Agreement among the States parties to the North Atlantic Treaty and other States Participating in the Partnership for Peace regarding the Status of their Forces (Further Additional Protocol), 19.12.1997. (Ylimääräinen lisäpöytäkirja joukkojen asemaa koskevaan sopimukseen NATO-sopimukseen osallisten valtioiden ja Rauhankumppanuusvaltioiden välillä)

h. MC 319/2 - NATO Principles and Policies for Logistics. (NATOn logistiikan periaatteet ja käytännöt)

i. MC 334/2 - NATO Principles and Policies for Host Nation Support (HNS). (NATOn periaatteet ja käytännöt isäntämaatuelle, Isäntämaasopimus)

j. Applicable NATO STANAGs and Policy Directives for Logistics Support, Force Protection and Financial Reimbursement. (Soveltuvat NATOn standardointisopimukset ja käytäntöjen ohjeistukset logistiikkatukea, joukkojen suojausta ja rahallista korvausta varten)

k. C-M(2002)49 - Security within NATO, 17.6.2002. (Turvallisuus NATOn sisällä)

l. BI-SC Directive 15-3 Preparation of International Agreements. (Direktiivi kansainvälisten sopimusten valmistelusta)

m. AJP-4.5 (B) - Allied Joint Doctrine for Host Nation Support and Procedures. (NATOn yhteisdoktriini isäntämaatuelle ja käytännöille)

n. CM(2002)50 - Protection Measure for NATO Civil and Military Bodies, Deployed NATO Forces and Installations (Assets) Against Terrorist Threats. (Suojaustoimet NATOn siviili- ja sotajoukoille, käyttöönotetuille NATOn joukoille ja rakenteille terroristiuhkia vastaan)

o. BI-SC Force Protection Directive 80-25, 1.1.2003. (Joukkojen suojausdirektiivi)

p. BI-SC Functional Planning Guide for Force Protection. (Käytännöllinen suunnitteluohje joukkojen suojaukseen)


q. AAP-6 - NATO Glossary of Terms and definitions. (NATOn sanasto termeille ja määritelmille)

...


WIKIPEDIA



|