lauantaina, huhtikuuta 09, 2016

Presidentti Martti Ahtisaari työntäisi Suomen Natoon

(Turun Sanomat [TS] *] kertoo Martti Ahtisaaren olevan sitä mieltä, että Nato toisi investointeja – Suomellekin, tokihan tuolloin pitäisi olla sotilasliitossa jäsenenä. Ahtisaari on tunnettu Nato myönteisyydestään **], vastoin SDP’ n virallista kantaa – tosin kansanedustaja ja pitkäaikaisen ulkoministerin, Erkki Tuomiojan natokanta on välillä arvoituksellinen!)


[U] Kansalaiset ovat arvioineet Natoa jo yli vuosikymmenen
(SSS hallituksemme päätti teetättää Nato selvityksen |1. Hyvä. SSS päätti myös valita puolueettoman, asiantuntijamaisen ja kattavan selvitysmiehistön, muun muassa UPI-FIIA Teija Tiilikaisen |2 ja natovaltio Ranskan edustajan – hyvä vai ei, riippuen siitä millainen lopputulos halutaan!)


[ … kansalainen Erkki on ihmetellyt jo vuosikausia, ettei kansallinen enemmistösanoma |3 gallupeista vaikuta, tai anna merkitystä valittavalle linjalle. Kansalainen Liisa on lisäksi toistellut kahta historiallista viisautta: ”Tosiasioiden tunnustaminen tuottaa viisaudelle alun” ja ”pidä ystävät lähellä ja viholliset kaukana”. Liisa oli kurkannut karttaa ja huomannut, että meillä on yhteistä rajaa EU - Euroopassa eniten juuri Venäjän kanssa … ]


Monet kansalaisemme ovat ihmetelleet puolueettomuuden vajetta Nato selvittäjistä – on edustaja natovaltio Ranskasta, jolla ei ole metriäkään maarajaa Venäjän kanssa. Tavalliset suomalaiset olisivat osoittaneet arvioitsijoiden joukkoon myös venäläisen puolustuspolitiikan asiantuntijan; olisi näyttänyt tuolloin puolueettomalta Nato selvitysryhmältä.


Natoon, vaikka ohi kansakunnan

On tunnettua, että Suomessa on kansalaisten näkökulmasta ’rujo ja hyytävä’ natottajien ydinryhmä |4, joka siekailematta olisi viemässä Suomea Natoon, jopa ohi kansanäänestyksen. Tuo sapeliryhmä on Kokoomuksen ikämies - osasto, ”johtajanaan” ilmeisimmin kansanedustaja Pertti Salolainen, mukana myös edustajat Ben Zyskowicz ja Ilkka Kanerva ja eduskunnasta lähtöpassit viime vaaleista saanut oikeustieteilijä Kimo Sasi.


Natosta on tehty paljon selvityksiä

Useiden poliitikkojen tavoite on ylläpitää Natoa estradilla, jos vaikka idän äkäinen karhu sattuisi oikeasti ärhentelemään ja näin saataisiin kansakuntamme enemmistö Naton taakse. Kansalta on kysytty joka vuosi mielipidettä Natosta, jo yli kymmenen vuoden ajan (välissä ollen ’krimit |5 ja ukrainat’) – eikä yhtenäkään natovastustus ole laskenut alle 50 prosentin |6. Naton myönteisiä on olut vaihtelevasti 17 - 27 prosenttiin haastatelluista. Edes Ruotsin epätodennäköinen liittyminen Natoon ei hetkauta suomalaisia |7


Miksi kansakuntamme ei halua Natoon?

Syy lienee yksinkertainen, olemme lukeneet historiamme. Talvisodan aaton vaiheet ovat kohtuullisen hyvin dokumentoidut |8, ja olemassa on vahva näkemys, että Talvisota olisi voitu välttää taitavammalla ulko- ja idänpolitiikalla. Ehkä – ehkä ei.

Nyt suomalaiset ovat eläneet rauhan aikaa toiseksi pisimmän jaksonsa, sitten Suuriruhtinaskunta-ajan; yli 70 vuotta – ellei englantilaisten hyökkäilyjä rannoillemme Krimin sodan aikana lueta sotimiseksi.


Suomalaiset tietävät erikoisasemamme

Me olemme kiinni Venäjässä – se on maantiedettä. Me olemme miltei kiinni Pietarissa ja Kuolan niemimaassa. Tiedämme Kuolassa olevan Venäjän tärkein puolustusargumentti |9 – atomisukellusveneet, joiden vuoksi niiden Kuolan tukikohdat ovat varmasti Naton/ USA’ n hyökkäyskartoissa – ja Suomi on välissä.

Venäjä seuraa tarkasti kykyämme, jossa voimme estää Naton/ USA’ n tunkeutumisen kauttamme Kuolaan. Mikäli me olemme sotilaallisesti puolueeton – ei Nato käytä ilmatilaamme Norjasta Kuolaan! Näin ainakin uskomme – uskooko Venäjä, emme tiedä. Mitä merkitsee allekirjoitettu ’Nato - Isäntämaa’ pöytäkirja? |10

Suomalaiset tietävät, että Pietari on miltei natomeren – Itämeren pohjukassa. Pietari on erittäin tärkeä kaupunki ja Venäjä puolustaa Pietarin, entisen Leningradin varmasti kaikin keinoin. Mikäli Suomi olisi Natossa, olisi Itämeri lopullisesti natomeri.

Suomi on Pietarin takuu – ja jos osaamme olla vakuuttavia puolustuskykymme osalta, emmekä ole Natossa – voi Venäjä luottaa kykyymme pitää vieraat joukot poissa Ahvenanmaalta |11 ja Suomenlahden rannoiltamme. Tässä ovat samalla ne syyt, miksi Suomi haluaa pitää asevelvollisuusarmeijan ja riittävän reservin ja kunnolliset aseet – se on osa uskottavuuttamme |12.


Suomen kansa tietää historiansa lukeneena,

 … että Talvisodassakin armeijamme oli kaukana, ulkopuolella niiltä rajoilta, jotka sitten lopulta jouduttiin luovuttamaan – siis armeijamme toimi erinomaisesti ylivoimaista hyökkääjää vastaan jo vuosina 1939 - 1940. Nyt asetelmamme ovat paljon paremmat, jos olisi pakko sellainen vertailu tehdä. Ydinaseita ei rajoillamme käytetä – ehkä silloin, jos olisimme Natossa (?)…


Venäjän kauppa jatkuu myös EU-pakotteiden jälkeenkin

Kansalaisemme tietävät, että kautta historian läpi katsottaessa Venäjä – Neuvostoliitto ja jälleen Venäjä on yksi suurimmista ulkomaankauppakumppaneistamme, ja vieläpä siten eduksemme, että tuomme raaka-aineita ja viemme korkeajalosteita. Tämä on merkittävä etu kansantaloudellemme.  Mikäli pysymme sotilaallisesti puolueettomina – on varmaa, että säilytämme erikoisasemamme, myös kaupassa. Venäläiset turistivirratkin vielä palaavat.


Lopuksi se tärkein hyöty

EU on miltei Nato. Olemme Ruotsin |e, Itävallan ja Irlannin ohella poikkeus. Meille on tosiaan siunaantunut pisin maaraja Venäjän kanssa. Ranskasta on helppo arvioida Naton edut meille, ovat turvallisen kaukana idän karhusta. Toki Ranska muistaa kuinka keisari Napoleon Bonaparte hyytyi ’idän kenraali pakkaseen’, kun Moskovaa valloitettiin. Saksa koki saman kohtalon Barbarossassaan vuosina 1941 - 1945. Siperia opetti molempia nykyisiä EU-johtovaltioita. Tänään Saksa yhdessä Venäjän kanssa on varmin eurooppalaisen rauhan takuuyhdistelmä |13.


Kun me emme ole Nato,

 … tuo se meille oivan aseman liki ainoana varteenotettavana välittäjänä niin Venäjän kuin EU’ n välille – kuin myös USA’ n ja Venäjän väliin. Me, ilman Natoa, olemme myös erinomainen kaupallinen konsultti kahden suuren, Venäjä ja Kiinan välissä, jotka molemmat arvostavat sotilaallista liittoutumattomuuttamme.

Voimme olla Euroopan todellinen uusi rauhanvälittäjä – siis saamme uuden ”suomettumisnimikkeen”, jota voidaan kutsua ”sveitsittymiseksi|14.


Mitä meidän pitäisi tehdä?

Aivan ensimmäiseksi kansalaistemme tahdon mukaisesti täydennetään nato-arviointiryhmä - lisätään pätevä venäläinen asiantuntija. Otamme myös yhden suomalaisen arvioitsijan lisää – evp. ev. ja tohtori Pekka Visurin |15 ja näin meillä on ryhmä, joka saa myös kansalaiskannatuksen ja ennen kaikkea luottamuksen.


Kansalaiset epäillevät Ulkopoliittisen instituutin byrokratiaa jopa ’sala-natottamisena’ |16

Kansakuntamme on kokenut Ukrainan sisällissodassa ammattipoliitikkojenkin huomaaman UPI-FIIA puolueellisuuden |17, tuo epäkohta olisi korjattava ja valittava laaja-alaisesti katsova arvioitsija, joka huomaa, että olemme idän ja lännen vedenjakajalla, kuten myös sen, että olemme niin lännestä kuin idästä |17.


EXTRA
” … Kaikin keinoin koetetaan luoda idän eli Venäjän uhkaa. Mitään näyttöähän ydinasehyökkäysharjoituksesta ei ole, vain Naton (!) selostus, mikä ei liene puolueeton arvio. Mistä tätä Venäjän karhun uhkaa oikein junaillaan?…[IL] ~ http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1454400986646.html -


Mistä luodaan systemaattista Venäjän uhkaa? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/08/mista-luodaan-systemaattista-venajan.html -


Tekstin täydentävät linkkiosiot



1] [HS] Natoselvityksestä ~ http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1452838649194 -
7] Ei Natoon, vaikka Ruotsi liittyisikin! ~ http://yle.fi/uutiset/suomalaiset_ei_natoon_edes_ruotsin_perassa/6689463 -

15] ”Ei osu eikä uppoa” ~ http://uusi.voima.fi/blog/arkisto-voima/ei-osu-eika-uppoa/ - Pekka Visuri



Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä




...
AL | AL2 | PZ | FB | BL | US | BLOG 68300 |

02022016
08042016

doc: Kansalaiset ovat arvioineet Natoa jo yli vuosikymmenen_02022016 – Microsoft Word Starter

885 | 1055 |1124 |




.

1 kommentti:

Ilkka Luoma kirjoitti...

EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka kärsi 2010-luvun alussa johtajuuden puutteesta. Taloudellisesti vahvan Saksan oli ryhdyttävä Euroopan uudeksi veturiksi. Saksa ei koskaan tavoitellut johtajan roolia, mutta se on hoitanut osansa kunnialla. Saksan johtajuuden menestys ja kestävyys riippuu kuitenkin siitä, miten se onnistuu EU:n lähialueita koettelevien kriisien ja globalisaation keskellä turvaamaan Euroopan yhtenäisyyden ja mukautumiskyvyn.


Ulkopoliittisen instituutin julkaisema uusi FIIA Report tarkastelee sitä, miten Saksa nousi uuteen, epätavalliseen roolinsa, sekä sitä, millaisia seurauksia Saksan johtajuudesta on EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikalle.



Raportti sisältää artikkeleita kaikkiaan kymmeneltä tutkijalta. Sen on toimittanut vanhempi tutkija Niklas Helwig, joka työskentelee Ulkopoliittisen instituutin Euroopan unioni -tutkimusohjelmassa.



Julkaisu on ladattavissa instituutin verkkosivuilla: http://www.fiia.fi/fi/publication/585/europe_s_new_political_engine/