torstaina, elokuuta 11, 2016

Ylikulutuspäivä – Nyt!


(IS-media informoi näyttävästi liki kaikista tuuteista kulutusjuhlaamme - ”pahimmasta vähäisimpään”. Laskennallisesti vuotuinen ylikulutuspäivä alkoi eilen 8.8. - tänä vuonna 2016 - ollen jälleen lähempänä vuoden alkua kuin kuunaan |1)

[ … kansalainen Erkki pohdiskelee mitä voisi vähemmän tehdä |* , kun ei enää jaksa siirrellä itseään ja tavaroitaan paikasta toiseen |2 – vanhaan tahtiin, jolloin oli olo rauhaton, oli jotenkin aina kiire.

kansalainen Liisa on innokas kirpputoristi, siis henkilö, joka haluaa kierrättää |3. Vanha käyttökelpoinen siirtyy toisille, tarvitsijoille. Second hand on eräs liike vähentämään uuden kulutusta, joka tosin saattaa vähentää työtilanteita. Onko näillä yksilöiden teoilla mitään merkitystä – kysytään herkästi? … ]
|* - yleensä tekeminen on kuluttamista, paitsi ajattelu, jota tehdään ilmeisesti liian vähän – ainakin syvällisesti!


Ylikulutuspäivänä |4 ihmiskunta on syönyt uusiutuvan maapalloaineksen energioineen ja ravintotuotantoineen koko vuoden ympäristöluomisvoiman osalta. Mitä se merkitsee? Ei mitään, tai hyvin paljon – riippuen katsojasta ja tekijästä. Uusiutuva luonnonvara on ihmiskunnalle lähinnä hiiliyhdisteiden kiertoa, joka luo samalla tämän kaltaisemme elämän ja sen kehittymisen mahdollisuuden!
4| Ylikulutuspäivä ~ http://wwf.fi/uhat/ylikulutus/ - [WWF]


Hiiliyhdiste ei sekään lopulta uusiudu, vaan kiertää muuttuen

Me syömme osaltansa aiemmin kuolleiden eliöiden jäännöksiä – pelto on täynnä multaa, ja multa muodostui muun muassa jätöksistä, joita tuotimme/tuotamme, ja mitä luovutamme, kun heitämme henkilötunnuksemme nurkkaan, lopullisesti.

Hiiliyhdisteiden ”elo” jatkuu perintötekijöiden myötä, joita taas ohjaa evoluutio – sopeutumalla hitaan rauhallisesti kaikkia vaikutetekijöitä ”nuuskimalla”. Evoluutio geenisiirtäjänä on kuolemattomuuden merkki |5, kunnes maapallon tehtävä |6 on tehty ja Aurinko sen nielaisee ennen uuden elinvoiman lopullista räjähtämistään.
|6 Maapallon tehtävä – mikä se on? Olisiko se vain energian ja materian keskinäistä vuorovaikutusta, muun ollessa tuon vaihdon loiskiehuntaa – mehän muistamme, että meille tuntemattomat pimeä materia ja – energia muodostavat kaikkeudesta nykytietämyksen mukaan noin 93 prosenttia – unohtamatta pakollista vetovoimaa, jonka syntyäkään ei tiedetä?


Ylikulutus on maallinen ilmaus ahneudesta ja riittämättömyyden tunteesta

Me haluamme aina lisää, koska pitää näyttää ja kyetä vertailemaan omaa erinomaisuuttaan ja saada siitä kiksaatioita. Minulla on oltava suurempi, vahvempi, kauniimpi ja tehokkaampi. Asunto suurenee, auto levenee, moottorivene- ja tai -pyörä nopeutuu. Aina lisää – mikään ei riitä. Kulutamme enemmän, vaikka säästämme, omatuntoa rauhoittaen, vaihtamalla hehkulamppuja LED-valaisimiin.

Asuntojakin passivoitamme energian osalta, mutta samalla haluamme lisää neliöitä. Ennen oli koko kerrostalon yhteinen talosauna, sitten oma pieni sauna ja nyt hiljalleen kokonainen saunaosasto. Me osaamme kuluttaa – se on kuin säästä puhumista, tuttua ja turvallista ja samalla autoista tuttu itsetunnon rinnanröyhistys useammista kuin yhdestä pakoputkesta toteutuu.


Ylikulutuksen juhlaa vietetään erityisesti kehittyneissä markkinatalousmaissa

Kehitysmaat nuolevat näppejään ja purevat hammastaan. Me söimme entisten alusmaa-valtioiden toverien riisikupeilta. Herää kysymys, maksammeko joskus velkamme heille? |7 Mekin irvistelemme 0,7 bkt-prosentin kohdalla, kun haluttaisiin vastuullisten näkökulmasta viedä kehitysapua nääntyville – ainakin meidän mielestä sontaläjässä eläjille, joilla ei ole edes ilmastointia, kahta autoa, eikä kesämökkiä, joka onkin jo talviasuttava toinen koti – täällä meillä Suomessa.

Elintasoa pitää nostaa, ansaitusta ei luovuta eikä muisteta, että elämänlaatu on eri asia kuin elintaso.


Olemme toki siirtäneet ostovoimaa hitaasti kehittyviin maihin, kuten Kiinaan
[ … kiinalainen mobilisoituu kovaa vauhtia entisiin kehitysmaihin, vieden mitä – kulutusta! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/kiinalainen-mobilisaatio-ulottuu-yli.html - ]

Me veimme ahkerille ja halpapalkkaisille kiinalaisille työtä, koska halusimme halvemmalla tavaroita ja yhtiöt himoitsivat suurempia voittoja ja niistä osinkoja. Samalla alussaan yhtiömme kävivät p*skantamassa toverien taskuihin – siirtämällä ympäristökuormaa Kiinan suureneviin kaupunkeihin, toki tuoden kiinalaisille työtä ja nousevaa palkkatasoa, jotta hekin voivat kuluttaa enemmän.

Kiinassa syötiin lihaa viitisentoista vuotta sitten noin 10 kiloa per nenä vuodessa – nyt luku on noin 50kg! Meillä Suomessa kilot ovat 76,9 (v. 2015), EU' ssa 88 ja USA' ssa muhkeat 120! Intialaiset syövät noin viisi kiloa lihaa per asukas per vuosi. Entä ihmisten ylipaino, kulkeeko se ylikulutuslukujen perässä? Paljonko biosfäärivihreyttä vaaditaan yhteen punaisen lihan kiloon? Entä miten ryöstämme meret kaloista ja äyriäisistä ja ketkä sen tekevät?


Biosfääri elättää meidän – ei mikään muu

Toki tarvitsemme vettä, joka siirtää säätiloja haihtumisellaan ja muodostaa pilvet, jotka luovat sateet, jotta vihreys kukoistaisi ja täyttäisi sille luontuneen tehtävän lisääntyä ja antaa osansa, omaksi edukseen.

Biosfääri on meille paljolti tuntematon kokonaiseliö, jonka juuret lienevät samasta aihiosta – kaikkine eläimineen, ja niiden joukossa biomassaltaan |8 pieni ihmispopulaatio, jonka kulutuskäyttäytyminen silti muuttaa maapalloamme eniten |9 – tuhoavasti ja muuntaen evoluution tarvitsemia vaikutetekijöitä liian nopeasti, näin evoluutio ”ei ehdi vuosimiljoonaisesti ajatellen perään”.


Suunnitteleeko” sopeuma sille haitallisten tekijöiden poistoa – eliminointia?

Ehkä, sillä elintasosairaudet lisääntyvät, tuloerot ihmisten kesken syvenevät ja virukset sekä bakteerit monipuolistuvat, niiden evoluution kiihkeytyessä – aivan kuin näillä vanhimmilla ”eliöillä” olisi tehtävä! |10


Biomassa

Meille mystisen biosfäärin biodiversiteettijakosuhteet ovat tuntemattomia. Merkitsevää on jako, siis se jako, miten biomassat jakaantuvat eri lajien kesken ja miten kukin laji käyttää hyödykseen yhteisiä maapallovarantoja – sopeumansa ohjaamalla tavalla ja määrällä.


Ovathan kaikki eläväiset kuluttajia, me päällimmäisinä ja suhteessa suurimpina

Mikä on meidän suhteellinen osuus, jos sen tietäisimme, voisi joku laskea sopeumallisen ihmismäärän – kiloina ja siitä väkilukumääränä. Nyt emme osaa, ja lisäännymme, koska se on mukavaa ja se sisältyy ohjeistukseen, jonka saamme isältämme ja äidiltämme - perintötekijöinä.


Miksi suhteellisuus unohtui?

Helppo vastaus – tuhosimme tai vähensimme luontaiset vihollisemme, joiden piti vähentää meitä - hyödykseen, kuten me vähennämme susia, karhuja ja muita petoeläimiä, joita joidenkin mielestä Suomessakin on jo liikaa |11. Uskomatonta, mutta totta; ne ovat vaarallisia, voivat vaikka tappaa, kuten me hirviä, lintuja, jäniksiä ja joukoittain kotieläimiä – ravinnoksemme. Meillä kun oikeus siihen - lupa tappaa.


Mikä oikeus meillä on?

Ei mitään enempää kuin millä tahansa muulla eliökuntaan kuuluvalla. Me emme voi syödä niin ”Ambomaan toverin kulhosta” kuin olla oikeutta tyhjentää meriä – elämän alkulähdettä. Meille on määritetty se juuri oikea määrä, joka merkitään nykyään x' llä, kun emme sitä tunne.

Meillä on yksi oikeus ja se on oikeus tunnustaa elämän ykseys, yhteinen alkujuuri |12 ja kunnioitus kaikkea sitä kohtaan, joka mahdollistaa meidän oma elämisemme – ja sehän on biosfääri - elokerros ja sen biomassa, josta ammennamme elomme.

Tekstiin liittyvät lisäkirjoitukset ---

|9 Ihminen muuttaa ympäristöään ~ http://www.ymparistoosaava.fi/rakennusala/index.php?k=22790 -
|9 Ympäristösuojelutieteen väitöskirja ~ http://www.helsinki.fi/ymparistotieteet/pdf/EF/EF23-Willamo.pdf -




Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

AL | US | PZ | VU | BL | BL | BLOG 85924

DOC ylikulutuspaiva_09082016.doc – OpenOffice.org Writer
PVM 09082016

0969 | 08023 [WFL]
1017 | 09152

Ei kommentteja: