torstaina, kesäkuuta 30, 2016

Onko poliittinen johto valmis suoraan kansalaisvaikuttamiseen?


(Viikon uutinen oli Brexit – Iso-Britannian kansanäänestyksen tulos Euroopan Unionista eroamiselle. Kansa puhui 52 prosentin enemmistövoimalla neuvoa antavan ohjeensa poliittiselle johdolle. Nyt tosin on syytetty, että kansa äänesti väärin |* ja Yhdysvallatkin on sekaantumassa lausunnoillaan äänestykseen ja sen vaatimaan muutokseen)


Kansa lakaisi brittipöydän Eurooppa poliittisesti tyhjäksi, antoi neuvon muuttaa tilannetta vastaamaan lähemmäksi kansan tuntoja.  EU-parlamenttisali mylvi kuin leikkivien lasten hiekkalaatikossa eteen tulleen eroäänestyskärhämän vuoksi.

Nigel ei halunnutkaan leikkiä Angelan ja Francoisin kanssa, puhumattakaan Vittorion, Alexisin ja puolalaisten veljien kanssa, joita oli saarilaatikolle jo ilmaantunut samoille hiekoille 800 000 – hienompien lelujen toivossa.


Reviireistä syntyi huoli, ja Andrew vihelsi leikin poikki

Palataan nyt vuosien taakse, kun pohdittiin luomakunnan kokonaisreviirejä ja siitä miten ihminen – kuntansa kruununa asemoitui muuhun biosfääriin ollen sen ylivoimainen hallitsija, ainakin biomassaansa nähden. Voimme myös palauttaa enteellisenä ilmiönä Viron liittymisen Schengen – sopimukseen, vuonna 2008 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2008/01/reviirien-ja-rajojen-avaaminen.html -


Emme nähneet kulutusintomme yli metsään,

 … jossa vallitsi jo hätä köyhtymisestä, eikä ollut kyse rahasta, vaan ravinteista, hiilidioksidista ja lajiköyhtymisestä. Oliko näin jo saavutettu kestämätön tila, kun olimme kruunuina esimerkiksi syöneet vuotuisen meitä elättävän biosfäärillisen vuosikasvun jo huhti - lokakuussa, riippuen tarkasteltavasta valtiosta ja/tai elinalueesta.  

Lopultahan reviireissä on se vuosimiljoonainen evoluution filosofia tulla toimeen omillaan – omalta rajatulta maaperä-alueelta. Tämä luonnonfilosofia on aina ylläpitänyt elämän monimuotoisuutta, jota nyt yksi laji – ihminen – on säädellyt kovalla kädellä omine valta- ja käyttöpyrkimyksineen.

1]... Kansakunnan tehdessä poliittiselle päätöskoneistolle epämieluisan päätöksen, on kansanäänestys huono juttu ja lisäksi kansa ei osaa äänestää monimutkaisia asiakokonaisuuksia. Kun taas kansa onnistuu miellyttämään äänestyksellään poliittista koneistoa, on se kannatettavaa suorademokratiaa, johon kansa on rehdisti kypsä antamaan vastauksensa. No niin, nyt ei nähdä metsää puilta ja kuulemma EU-parlamentissa kukaan ei ole tehnyt rehellistä palkkatyötä tai luonut työpaikkoja oikeasti ja todellisesta tarpeesta ~ http://yle.fi/ylex/3-8989685 - Vai oliko oheinen Yle kirjoitus aiheetonta suomalaismanipulaatiota varoituksena johonkin suuntaan?

*

[2007|2013]... YLE elää ajassa kansakunnan iholla etukäteen kertoessaan ajankohtaisohjelmissaan kansalaisliikkeistä Koijärviliikkeestä lukien (pe. 23.2.2007). Pioneerina toiminut – aidosti vihreämielinen Ville Komsi olisi nyt hovikelpoisena valmis uudelleen ottamaan osaa yhteisiin asioihin... ]


Nykymallinen poliittinen eduskunnan suurensalin istumajärjestys jakaa kansalaisia keinotekoisiin blokkeihin, salissa olematta merkittäviä ohjelmallisia eroja huomisen hoitamisesta huomioon ottamisen menetelmillä. Mieluumminkin voitaisiin sanoa yhtäläisyyksistä, joissa vain lauseiden sanallisten pieneroavaisuuksien hiuksen hienot erot erittelevät vasenta oikeasta – kaikkihan vaativat kasvua, hyvinvointia ja terveyttä.


Tämän päivän painotus on kasvu; 

hyvinvoinnin kasvu, talouden kasvu, vapaa-ajan kasvu ja elämän helppouden kasvu sekä eniten ihmiseen vaikuttavana tekijänä automaation kasvu. Huomisen kansalaisyhteiskunta suoravaikutteisena korostaa osallistumista, luontoarvoja, henkistä ja alueellista autonomiaa, lähialuetuotantoa, täystyöllisyyttä ja ennen kaikkea hyväksymistä kutakin soveltuvimpaan ryhmään saaden arvostusta olemassa olostaan ja osaamisestaan.

Markkinatalous ajaa globalisaatiota suhteettomine kuljetuksineen ja varastoimisen labyrintteineen. EU-alueella on menossa varsinainen rekkaralli ilman minkäänlaista logiikkaa tai huomioimista kokonaisuutena - mittareina ovat hetkellinen tuotos, kustannukset yhdessä mittauspisteessä ja kustannusten siirto toisille momenteille ja tuotantonumeroille. Raha on nyt ratkaisijan roolissa; raha on hyvä renki, mutta tunnetusti huono isäntä.


Kansalaisvaikutteeton valtalehdistö

Kansalaisvaikutteesta vapaa markkinaorientoitunut valtalehdistö säestää poliittista nykykarttaa kukin tarpeidensa ja tavoitteidensa mukaisesti - täälläkin rakennetaan tämän päivän informaatiota kaupallisten etuisuuksien nimissä. Suuret mainostajat ja markkinoijat, kuten lehtitalojen omistusrakenteet määräävät linjoista, jotka enimmillään ajavat päämääriä suuren kansan mielipiteiden vastaisesti. 

Valtalehdistössä on menossa ajopuuna syöksy valtapiirien patoränneihin ajaen mm. turvallisuusoppejaan menneisyyden aallonharjoilla.


Kansalaisviestintä lisääntyy!

Huomisen päivän informaatiossa ja mediassa kansakunta ottaa näkyvämpää ja suorempaa roolia keskinäiseen kansalaisviestintään. Kansalaisesta kasvaa kehittymisen myötä varteenotettava tiedontuottaja, johon nykytekniikat langattomuuksina jokaisen taka- ja povitaskusta mahdollistavat. 

Kansalaisvaikute kasvaa ja yhä useampiin tapahtumiin otetaan osaa suoraan, kuten Ville Komsi pioneerina aloitti Koijärvellä taistelun yhteiskunnan rahamekanismeja vastaan luonnon säästämisen etuja ajaen.


Kansalaisten omistama YLE eduskuntaohjattuna kuroo välimatkaa suoravaikuttamisen iholle 

YLE hakee ymmärrystä miksi nykymallisiin talouskärventyneisiin maailman ohjausmalleihin pitää saada paikallisempi, kansalaistavampi ja yhtenäistävämpi kehityksen linja, jossa ihminen toimijana koetaan osaksi luonnonjärjestystä. 

YLE on astumassa kansan pariin hakien välitöntä yhteyttä ihmisiin, jotka käytännössä jo nyt maksavat koko sen tapahtumaketjun, missä spekulantit kasvattavat ahneuden mekanismeilla omaa yksinapaista kulutuksen mantran hokemaa.


Suomi on kansalaistottelevaisuuden mallimaa 

Me emme nouse barrikadeille. Me olemme toistaiseksi hyväksyneet vakuuttelut vallassa olevalta hallitukselta, että hyvin menee, tietäen kuitenkin, ettei hyvin mene. Rahalla mittaus on muodostunut sokeuden kulmapisteeksi. 

Sokeus avautuu todellisuutena rävähtäen silmien eteen alastomana näkynä yksinäisyydestä, osallistumattomuudesta, erakoitumisesta ja päämäärättömyydestä ajopuuajelehtimisena ilman yhteenkuuluvuutta ja joukkoihin kuulumisen tuntua.


Huominen arki avautuu nopeasti, 

 ... kun menetämme keskimäärin hyvin palkattuina perustyötämme halvempien toverien tehdassaleihin. Seuraavaksi muun muassa Kiinassa 340.000 joka vuosi valmistuvaa yhtä pätevää insinööriä saapuu osaksi maapalloistuneen markkinatalouden työkentille imaisemaan töitä puolta pienemmällä palkalla. Nämä uhkakuvat ovat todellisia. 

Me olemme pieni kansakunta, joka turvaa todellisuudessa vain itse itsensä. Me olemme täydellisen riippuvaisia viennistämme (puolet bruttokansantuotteesta), meidän tuotteiden ja palveluiden tulee olla parempia aina sen mukaisesti, mitä ne ovat kalliimpia.


Huomista ei voida jakaa nyt 

Meidät on jo nyt varustettu yhdellä maailman suurimmista ekojalanjäljistä; kulutamme yksinkertaisesti liikaa. Huomisen tie on säästämisen tie. Meidän on pakko vähentää kaikkea välitöntä ja välillistä turhuutta. Vastuun ja ymmärryksen kokonaisuudesta on kasvettava mittoihin, jotka sopusointuvat luonnon kantokykyyn.


Me emme ole yksin täällä 

Maapalloa jakaa 6,5 miljardia muuta ihmistä. Länsimaat, eurooppalaiset ja amerikkalaiset etunenässä ovat osuutensa jo ottaneet ja nyt jaamme ulkoistumisina, työpaikkasiirtoina ja toimeliaisuussiirtoina sitä aiemmin ahnehdittua kasvuraaka-ainetta muille kehittyville maille, nyt on heidän vuoronsa.
...


Pallollamme on menossa maailmanlaajuinen resurssien, 

 ... raaka-aineiden ja työvoiman täysi uudelleenjako. Meille jää nyt sopeutumisen aikakausi- tämä vuosisata on Kauko - idän ja Kiinan vuosisata. Kiinalaisilla alkoi erityinen kultainen sianvuosi, joka on vain kerran 60 vuodessa - tunnetusti he ovat enneherkkiä ja uskovat loputtoman positiivisuutensa ratkovan meidän silmissä heidän massiiviset ympäristö- ja kaupungistumisen ongelmat. Suomi lähestyy osaltansa myös uusia valintoja kumppaneiden etsinnässä.
...


Nykyinen entisen maailman puoluepolitiikka on muutoskyvytön 

Se elää menneisyydessä uskoen kaltaisemme taloudellisen hyvinvoinnin kasvuun, elämän automatisoitumiseen helpottamaan työtämme, liikkumistamme kuin myös turvallistamaan lintukotoamme luonnolle tunnistamattomaan muotoon.


Huomisen arvoja ovat osallistuminen, joukkoon kuuluminen ja hyväksytyksi tuleminen 

Näillä elämän arvoilla saavutetaan luontaista sietokykyä oppia hyväksymään materia- ja energiakuluksemme alentaminen merkittävästi - sillä maapallollinen vastuunkanto alkaa sieltä, missä tämä talouden materiaalinen kasvukulutus synnytettiin.


Meillä eurooppalaisilla on nyt vastuunkantovuoro, 

 ... jonka EU aloitti uusilla päästövähennystavoitteilla. Koko EU saa yhtenäisyyden synnytetyksi julistamalla historiallisen yhteiskuntaongelmien tuote- ja palvelukehityksen käyntiin nyt ja heti - sen nostaen maanosamme takaisin osaajien joukkoon, missä massiiviset ympäristöongelmat lieveilmiöineen padottiin, eristettiin ja eliminoitiin.

Huominen politiikka on kansalaisvaikuttamista suoraan - 

kansa ottaa enemmän ohjia omiin käsiinsä ja rakentaa mekanismit uudelle hallintojärjestelylle. Taloudeltaan yhtenäistyvä Eurooppa ei silti poista kansallisia kokonaisuuksia, vaan oma ympäristö ja kanssaihmiset säilyttävät omaa keskinäisyyttään. 

Edustamista tarvitaan, mutta huomisen järjestelmissä sillä on jatkuva valvonta ja vaihtotakuu koko kaudeksi. Ja lopulta Maamme laulua on mukava kuunnella.


Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä


AL | US | VU | BL | BL | PZ | BLOG 81492

DOC kansa_hylkaa_politiikan_29062016 – Microsoft Word Starter
PVM 29062016


1083

tiistaina, kesäkuuta 28, 2016

Suorademokraattinen kansanäänestys

!

Kansanäänestykset ovat arkipäivää Sveitsissä, siellä jopa kysytään kansalaispalkasta, siis ”ilmaista rahaa” joidenkin pussista toisille – tätä sveitsiläiset eivät halunneet. Euro-alueella puhutaan jo puolivakavasti helikopterirahasta. Entä jos tuo setelikoneraha asetettaisiin kansanäänestykseen? Varmaan kaikki sitä haluaisivat, tai eivät he, joilla ostovoimaa on jo riittävästi muutenkin.


Britit saivat ennakkoluulottomasti putsata pöydän –

 … kansakunnan enemmistö ~52 prosenttisesti halusi eroon Euroopan Unionista – syntyi Brexit. Nyt media ja eliittipoliitikot huutavat kurkku suorana joidenkin talousasiantuntijoiden myötä: ”Kansalaiset äänestivät väärin!” ~ http://yle.fi/uutiset/sixten_korkman_britannia_on_ampunut_itseaan_jalkaan_erittain_ikavalla_tavalla/8983173 -


Kansalaisten enemmistö ei ole koskaan väärässä,

 … kun projisoidaan päätöstä demokratiaan. Nyt on kysymys sopeutumisesta. Kumpi sopeutuu – elitistinen päätöskoneisto vai kansakunnan enemmistö? Nyt lisäksi painotetaan, että britit ovat luokkayhteiskunta; on hyväosaiset ostovoimaiset ja vajaakuntoiset pienellä maksukyvyllä. Arvomaailmaa mitataan länsimaissa ja kulutusyhteiskunnissa rahalla.


Demokratiaa ei koskaan mitata pääomilla, osingoilla eikä palkkojen määrällä,

 … vaan ääni per kansalainen, jolla se äänioikeus on. Ääni on yhtä arvokas, oli se vanhalta eli kokeneelta tai nuorelta ja innokkaalta, mutta vähemmän kokeneelta. Tieto ei aina ole kokemusta – tieto on usein mahdottomuutta ihmisnäkökulmaisessa inhimillisyystarkastelussa!


Nyt puhutaan, ettei kansalle saa antaa liian vaikeita tehtäviä

Brexit oli nyt liian vaikea, sanotaan hallintohimmeleistä. Elitistit Britanniassa eivät olisi halunneet eroa EU’ sta. Kokeneet kansalaiset kylläkin – he ratkaisivat pöydän puhtaaksi ja tämä lienee se suomalaisen talousviisaan, professori Sixten Korkmanin mielestä se väärä äänestys.

Mikä antoi voiman ja tiedon Sixtenille, että hänen ja eliitin ennuste huomisesta on juuri se oikea? Demokratiassa huomisen oikea on aina enemmistöpäätös. Tämän päätöksen jälkeen järjestelmät sopeutuvat, kurssit normalisoituvat ja rahan arvokin palautuu usein lähtökuoppiin – ennemmin tai myöhemmin, aina.


Huominen on aina ennustetta ja joskus ennakointia

Ennakointi perustuu parhaaseen mahdolliseen ennustetietoon, tilastotiedon tiettyyn laskennalliseen jatkumoon ja kykyyn nähdä kausaliteetti – siis syyn ja seurauksen lait ja tapahtumat. Kukaan ei tiedä tässä Brexitissä, mikä on puhtaan pöydän jälkeinen luova ratkaisu; tämäkin nykyään suosittu markkinasana kuvastamaan kykyä olla innovatiivinen myös poliittisissa päätöksissä.

Valitaanko kansanäänestykset vai välillinen demokratia,

 … kerran neljässä vuodessa valituin edustajin? Niin, tässähän on lopulta kysymys miten äänestäjä voi luottaa valintaansa. Ainakin Suomessa takinkääntäjien sukupolvi on astunut remmiin – berberit ovat pyörineet vinhasti, ja kansalaisten luottamus omiin poliitikoihin on pohjamudissa.


Entä, kun sanotaan, ettei kansa tiedä mitä se äänestää –

Natokin on sille kansanäänestyksenä aivan liian vaikea rasti, eihän siitä ole järkevästi ja syvällisesti edes keskusteltu - sanotaan! Nyt on eduskunnassa ero eurosta kansanäänestykseen kansalaisaloite. Tässäkin varmaan ajatellaan, ettei kansa tiedä mitä se äänestää.

Kansanäänestyksessä on eräs mahtava etu ja hyve, se on aina lähtöisin kansan suusta, ja reklamaatio voidaan osoittaa vain kansaan itseensä, tai manipuloivaan mediaan ja poliittiseen eliittiin, jotka saavat näkyvyyttä mediaalisesti.


Hyvä – perustetaan Kansanpalvelutoimisto,

 … joka laatii kansanäänestykset, valmistelee katekismusmaisesti – Mitä se on, sekä antaa siihen selosteen tarkasti myös heille, jotka haluavat ”tietää kaiken”. 

Nyt suomalaisille tarjoillaan kansalaisaloitettaEU- erosta. Pääministeri Juha Sipilä kiirehti kertomaan, ettei hän vie EU – ero kansalaisaloitetta eduskuntaan; tuo jos mikä lietsoo kansalaisiamme antamaan äänensä kyseiselle aloitteelle, jonka on laatinut perussuomalaisnuori Sebastian Tynkkynen – piikki toistaiseksi ulkoministeri Timo Soinin ahterissa.

-          osa 1 päättyy -

¨

[Osa 2] Nyt välillinen demokratia edustajineen maksaa paljon, siitä enemmän alla kirjoituksena vuodelta 2014 – ennen edellisiä, vuoden 2015 eduskuntavaaleja:


… [20112014]
 (Maassamme alkaa vuosisadan eduskuntavaalit 2015 – valitsemme 200 edustajaa, jotka ratkaisevat ’itsenäisyytemme kohtalon’. Nyt puhutaan esimerkiksi eurosta 1] ja Natosta 2] ja sisäisestä turvallisuudestamme 3] ja oikeudesta omaan lainsäädäntöön)


Eduskunta on erinomaisen tyypillinen verovaroin ylläpidettävä yhteiskuntalaitos, jonka pitäisi edustaa ylimpänä päättäjänä suomalaisuutta. Tälle edustavuudelle on kaksi uhkaa – lainsäädäntö on monin paikoin hyväksytettävä EU:ssa tai linjattava EU-direktiiveihin. Lisäksi aleneva äänestysinto vieraannuttaa eduskuntaamme kansanvallasta.

Eduskunta kaikkinensa maksaa kansalaisillemme ~92 miljoonaa euroa vuodessa, siis noin 550 miljoonaa markkaa. Ihmisiä Arkadianmäen toiminnoissa, edustajat mukaan lukien on tuhatkunta. Kansanedustajan peruspalkka on ~6.400 euroa kuukaudessa ja siihen kulukorvaukset ja sosiaaliturvamaksut päälle.

Todellisuudessa yksi kansanedustaja maksaa veronmaksajille ~460.000 euroa vuodessa, ja kun otamme huomioon jaon äänestäneiden määrän mukaisesti, on hinta äänestänyttä *] kohden noin 31 euroa – paljon vai vähän, päätä Sinä.
*] 4,39 miljoonaa äänioikeutettua vuoden 2011 eduskuntavaleissa, joista äänesti 2,93 miljoonaa.


Poikkeusolosuhteet edellyttävät yhteistä vastuuta edustajiltamme

Ehdokkaita asettavien puolueiden ja kansanliikkeiden on yhteisesti haettava niin uskottavaa linjaa mielenkiintoisesti ja konkreettisesti esitettynä, jotta kansa käy uurnille. Ellemme saa äänestysprosenttia nousuun on vaikka pohdittava ”Koko Kansan Rehellisen Vaalirahan” 4] valjastamista innon nostamiseksi – ”10 euroa puhtaana käteen”, kun äänestyslippu uurnaan vilahtaa – idealla.


Kansanedustajat valitaan D´Hondtin menetelmällä,

jolloin jokainen ehdokas saa suhdeluvun koko ryhmänsä äänistä, tällä haetaan edustuksellisuuden todellisuutta. Tosiasiassa kansanedustajat ovat eri arvoisia käytännössä – kansalainen äänestää aina yhtä ehdokasta, paljolti on kysymys myös henkilövaalista ja äänet jakautuvat aina Sauli Niinistön aikanaan eduskuntavaaleissa 2007 saamasta noin 60.000 äänestä 5] alimmillaan vain muutamaan tuhanteen. Pitäisikö valitut edustajat käyttää suoraan äänestäjien antamaa todellista kannatusvoimaa eduskunnan vallankäytössä? 6]


Perustuslaki säätää,

että äänioikeutettujen kansalaistemme valitsema eduskunta käyttää valtiomme ylintä lainsäädäntövaltaa. Juuri näissä vaaleissa nousee pintaan euro, ja sen valiintuminen kansamme käyttämäksi rahaksi – ilman että siitä kysyttiin kansalta mitään. Oletettiin, että kansalta myönnön saanut EU-kansanäänestys antoi luvan euroonkin. Näinhän se ei ollut, vaan nyt tutkitaan tarkasti pitikö europäätös tehdä perustuslain määrittämässä formaatissa (muodossa)! 7]

Valittava eduskunta on toivottavasti viimeinen hallintohimmeli - suosittu lainasana sote 8] kiemuroinnissa - jossa on 200 kansanedustajaa. Meille riittää 99 + puhemies, siis puolitetaan edustajamäärä.


Edustajapuolituksella saadaan lisää tilaa edustajien toiselle avustajalle,

koska tavoitteena on aktivoida itse edustajia enemmän valitsijoidensa ja kansansa ”iholle” kokemaan todellista kansan hätää tai – tyytyväisyyttä. Avustajia tarvitaan sen vuoksi, että edustajalla pitää olla aina mahdollisimman hyvät taustamateriaalit, kun hän kansan parissa kyselee kuulumisia, Tiedonlouhinta ottaa paljon aikaa ja se kannattaa delegoida avustajille.


Toivottavasti jo eduskuntavaalien 2019 yhteydessä,

kun jo silloin olemme markassa takaisin ja mahdollinen EU-eroamisprosessi hyvässä vauhdissa (tarkkojen ja puolueettomien euro- ja EU-selvitysten jälkeen) – kansa pääsee valitsemaan suoraan asetetuista pääministeriehdokkaista haluamansa.

Pääministerivaali ei tarkoita, että hänen puolue tai kansanliike pääsee automaattisesti hallitusvastuuseen, vaan kansan valitsema pääministeri muodostaa hallitusehdotuksen 6 - 8:lla pääteesillä presidentin hyväksyntään.  Presidenttihän on jo pidempään valittu suoralla kansanvaalilla, ja nyt prosessiin tulisi myös pääministeri.


Uuden pääministerivalinnan myötä myös ministeriöiden työnjakoa,

 … määrää ja rakennetta virtaviivaistetaan vastaaman sellaista kansalaisyhteiskuntaa, jossa kansanäänestykset ja mielipidekyselyt 9] ovat arkipäivää. Syntyy superministeriö, jota muuten myös Kokoomus ajaa takaa – jonka alla ovat ministeritoimistot – maksimissaan 10 kappaletta.


Seuraavissa eduskuntavaaleissa kansa päättää haluamansa linjan,

 … sillä on myös mahdollista, etteivät kansanäänestykset pääse arvoonsa, ja esimerkiksi natokysymystä ei hyväksytetä kansalla. Tätä taustaa vasten tuleva vaali on poikkeuksellisen tärkeä. Perinteelliset puolueet eivät halua puhua Natosta, he haluavat itse päättää tuon asian. Näyttää siltä, että vain yksi puolue on natokannaltaan täysin kirkas ja yksiselitteinen.


Eduskunta on arvokas toimielin ja sen vaikutusvaltaa pitää nostaa, kuten presidentinkin

Ehkä tulevaisuudessa siintää malli, jossa kansankaan valitsemaa pääministeriä ei ole. Olemme siksi pieni kansakunta, että presidentti voi hoitaa suoraan kansan valitsemana eduskunnasta muodostuvan hallituksen – niin kutsuttu USA:n malli. Tällöin presidentti kantaa vastuuta suoraan eduskunnalle ja kansalle.


Eduskunnassa valiokuntatyöskentely on kansalta piilossa olevaa toimintaa –

se pitää saada soveltuvin osin julkiseksi, kuten on oikeuslaitoksemmekin pääperiaate. Valiokunnat ovat uudessa järjestelmässä likempänä tulevia ministeritoimistoja, ja valiokunnat muodostetaankin nimikkeellä, jotka vastaavat näitä ministeritoimistoja, joita on myös tuo kymmenen kappaletta.


Kansanpalvelutoimisto

Vahvistaaksemme suoraa kansalaistoimintaa asetetaan eduskunnan alle Kansanpalvelutoimisto, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa kansalaiskyselyjen ja -äänestyksien laadinta kyselyineen ja taustaselitteineen.

Samassa yhteydessä hajotetaan nykyinen UPI-FIIA, esiintyneiden puolivillaisten ja tarkoitushakuisten johtopäätösten 10] vuoksi. Tilalle muodostetaan tiukasti puolueeton tiedonlouhintatoimisto, joka tuottaa kansalle ja päättäjille luotettavaa tietoa ja analyysia poliittisten ratkaisujen tueksi.


Eduskunta on (aina) valitsijoidensa näköinen

Tänään se ei ole, sillä ääniharavat eivät saa heille kansan antamana kuuluvaa suhteellista esitys- ja päätösvaltaa. Eduskunnan ”ulkonäkö” pitää saada likemmäksi kansakunnan syviä rivejä – niitä rivejä, jotka lopulta aina pesevät ne ruumiit, jotka eräät harvat tekevät.


Eduskunnan ulkonäkö kohentuu, kun saamme kansan liikkeelle - uurnille

Kaikkien ehdokkaiden on nyt unohdettava menneen parjaus, löydettävä ratkaisuehdotuksia, osattava yhteistoiminta ja ymmärrettävä, että puheiden aika on heti vaalien jälkeen ohi. Ei enää pakkopääministeriyksiä 11] – oppiraha on maksettu ja osalliset kadonneet.

Seuraavalla eduskunnalla on yksi ylitse muiden –

 … ja se on kaikkien puheissa ”koristelema” työ, ja oikeus siihen. Palautetaan työ valtiovallan erityishuolehdintaa ja konkreettisesti tehdään jotain – vaikkapa mobilisoiden kotimaisella suunnittelu- ja työvoimalla ”kaikki oleelliset kaapelit, johdot, /vedensiirtoputket, muuntoasemat ja tiedonsiirtoväylät maan poveen” – projekti, turvaan luonnonilmiöiltä ja terroristeilta!


Äänestävä ihminen on oikeutettu tapaamaan valitsemiaan edustajia säännöllisesti, ja sähköisesti aina – edustajien työnantaja on äänestäjä, joka lopulta maksaa koko kansanedustuslaitoksen kulut ja on siis oikeutettu tietämään, mitä siellä Arkadianmäellä todellisuudessa tapahtuu – tarvitsematta turvautua iltapäivälehtien lööppeilyyn.


TEKSTILINKIT

3] Poliisien toiminta turvattava ~ https://www.facebook.com/groups/363304347037588/ -
5] Analyysia 2007 eduskuntavaaleista ja Sauli Niinistön juhlaa ~http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/03/vedenjakajaeduskunnassa-suurimman.html -
6] Toteutuuko kansalaisen äänestystahto eduskunnassa? ~http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/03/kansalaisten-nestystulos-ei-toteudu.html - 
9] Äänestäjä antaa luottamuksensa valitsemalleen! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/06/aanestaja-antaa-luottamuksensa.html - 
11] AAA´sta AA+´aan ja mitä muuta? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1137511 – [5508]


EXTRA
7] [Wikipedia] ” … Muun muassa Itsenäisyyspuolue on myöhemmin kritisoinut kansanäänestystä. Puolueen mukaan EU-jäsenyyttä kannattaneet saivat enemmän rahoitusta kampanjoinnille kuin sitä vastustaneet. Lisäksi puolue sanoo jäsenyyttä kannattaneiden väittäneen muun muassa että Suomen markka säilyy jäsenyyden jälkeenkin.[15]
Päätöstä EU-jäsenyydestä on väitetty jopa laittomaksi, koska sitä ei hyväksytty eduskunnassa perustuslainsäätämisjärjestyksessä ja koska joidenkin mielestä Suomen perustuslain 2 § kieltää lainsäädäntövallan epäsuorankin luovuttamisen muulle instituutiolle kuin eduskunnalle. Tätä näkemystä puolustivat julkisuudessa varsinkin Keijo Korhonen ja Ilkka Hakalehto. Korhonen oli myös sitä mieltä, että kansanäänestyksen tulostakin olisi pitänyt tulkita perustuslainsäätämisjärjestyksen hengen mukaisesti, eli jäsenyyden hyväksymistä olisi tullut puoltaa kahden kolmasosan määräenemmistö.[12]



Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä


AL | ALIL |  Vf | Pz | BL | US | BL |BLOG 44253

---20112014---
---27062016---

DOC Kansanäänestystoimisto_27062016 – Microsoft Word Starter


Sent

Sent: Thursday, November 20, 2014 1:32 PM
Subject: KANSALAISKIRJOITUS - Arvokas kansanedustaja


[1606]