keskiviikkona, marraskuuta 30, 2005

Pingviinin matka - herännyt huoli

Maailmalla kerää menestystä erikoiseen kategoriaan liittyvä elokuva, se ei ole muodikas rahanahneusoikeustaistelu kuva, se ei ole intohimoistava patrioottinen sotakuva, eikä se ole avaruuden syvyyksistä syöksyvä maailmanloppukuva. USA:ssa, elokuvien toisessa suurmaassa, kerää katsomoita täyteen Pingviinin matka, elokuva, joka kuvaa pingviinien työlästä, mutta riittoisaa ja siittoisaa elämää puhtaasti luonnon ehdoilla ilman liiallista muille haitallista rönsyävää elontilan valloitusta ja vaikeuttamista.

Ihmiset ovat nyt oikeasti heräämässä arkeen, jossa maailma on jo muuttunut. Olemme syytäneet siksi runsaasti saasteita, hiukkasia, jätteitä sekä muita luonnolle epänormaaleja kysyntämme ja kulutuksemme "kukkasia" liialliseksi rasitteeksi luonnolle. Länsimaalainen elintasokulutusjuhla on kohdannut heräämisensä mahdottomuudesta. Ihmiset ovat nyt kiinnostuneet myös ympäröivästä luonnostamme sekä eliöstön ja eläimistön selviytymistarinoista tavallansa, ollen harmoniassa luonnon kanssa.

Suomalaisen kulutuksemme laajentuessa koko maapallolle, tarvitsisimme kolme palloa ainokaisemme lisäksi. Luonto ei kestä kerskakulutustamme, luonto ei kestä sitä piittaamatonta ahneutta, missä osa ihmisistä elää viime kädessä luonnon kustannuksella. Ilmastomme on muuttumassa ratkaisevasti ja sen seurausilmiöt ovat vain aavistettavissa. Tuleeko heräämisemme todellisuuteen liian myöhään, jää lapsiemme nähtäväksi.

Pingviinin matka on luontoelokuva. Poliittisella tasapainolla ja koko kansan kysyntään vastaava YLE on iät ja ajat tarjonnut katsojilleen tosiasiaa luonnosta, eläinkunnasta, eliöstön pahasta olosta, villieläimien enenevästä ahtautumisesta yhä pienemmille alueille ihmisten valloittaessa yhä lisää elontilaa kasvavalle talouden nousukunnolle unohtaen elämänoikeutuksen olevan kaikille yhtäläinen.

Pingviinin matka on herättänyt katsojansa ja se täyttää elokuvasalit ympäri maailman. Ihminen on nyt kiinnostunut näkemään ympäröivyyttänsä ja ehkä meille syttyy näkemys tasapainosta ja ymmärryksestä, että loputonta kasvua ei ole. Ihminen voisi oppia paljon luonnosta, sillä monien lajien evolutiivinen harjoittelu on vuosimiljoonaisen kehityksen myötä sopusuhtaistunut ympäristöönsä. Pingviinit elokuvassa viestittävät myös meille tuttuja arkielämän ilmiöitä kiusaamisesta, parinvaihdosta, varastamisesta, ruoan niukkuudesta sekä yksilövaliintumisesta vahvojen voittaessa. Suuri ero on tasapainossa, jossa ei saavuteta eikä tavoitella "loputonta" kasvua, vaan luonto hoitaa populan koon sopivaksi, jottei se leviä ja laajene muiden elonalueille, kuten ihminen, joka on lisääntynyt luonnon kustannuksella kattamaan kaikki maat ja mannut, lukuunottamatta juuri pingviinien elonalueita. Olisiko nyt heräämässä uusi vastuullisuuden, vastuuntuntoisuuden ja ympäristön huolehtimisen aikakausi? Vai onko se tapahtumassa jo liian myöhään?

Ilkka Luoma

Ei kommentteja: