sunnuntaina, lokakuuta 10, 2010

Elävien saatossa kohti lopullista rauhaa

-----------

Elävien saatossa kohti lopullista rauhaa


(Koettu elämänvaihe kuoleman vierellä - kertomus yhteiskunnallisesta hoidosta ilman toivoa huomisesta, mutta samalla kertomus uutterasta ja huolehtivasta työstä, mitä tässä tapauksessa vastuuta kantava yhteiskuntamalli voi jäsenilleen antaa)



[ ... varhain aamulla kaksi hoitajaa korjasi viimeisen kerran kuolevan asentoa - makuuhaavat olivat auenneet ja kipua koetettiin lievittää viimeiseen saakka. Lisähappi oli tullut turhaksi, kuolema lähestyi - happiviikset poistettiin yhteisessä ymmärryksessä lähiomaisten kanssa. Kuolevan isän pojat näkivät ja kuulivat viimeisen hengähdyksen. Maanpäällinen matka oli päättynyt ... ]

Ikääntyvien ihmisten määrän kasvaessa, vanhus-, ikääntymis- ja viimeisenä terminaalihoidon tarve lisääntyy joka vuosi. Tällä kertaa halutaan kertoa alaston totuus erinomaisesta hoidosta ja huolehtivaisesta läsnäolosta kipujen lievityksen maailmassa, jossa kivun kokemus ei terveelle ihmiselle voi mielikuvituksessakaan avautua - siksi väkevää lievityshoito todellisuudessa on.

Savonlinnan pääterveysaseman vuodeosastot tekivät kaiken sen ja enemmän, mitä lähiomainen olisi missään olosuhteissa voinut toivoa. Yhdeksan kuukauden päättöhoito sai lopullisuuden voimien valuessa tyhjiin - esimerkki elämän taistelusta oli jälkeläisille annettu.

Savonlinnan keskussairaalan sisätautiosasto ja vuodeosastojen henkilökunnat kautta linjan osoittivat esimerkillistä vastuuta, huolehtivaisuutta ja inhimillisyyttä tilanteissa, jotka eivät arkena aukena meille suurimmalle osalle juuri koskaan. Järjestelmät, systeemit ja menetelmät toimivat erinomaisesti. Hoitohenkilökunta oli aina tilanteen tasalla ja kuoleman kohtaamista odottava potilas tunsi saamansa huolehdinnan, palkiten hymyllään hoitajat.


Loppu

Lopun koittaessa syyskuun aamuauringon juuri noustessa, oli siirtymistä kipujen ulkopuolelle huolehtimassa poikien lisäksi kaksi hoitajaa - työ oli tältä osin päättynyt ja elämä osastolla jatkui ja jatkuu ...


Julkinen kiitos

Haluamme omaisina julkisesti kiittää Savonlinnan keskussairaalan sisätautiosaston ja pääterveysaseman vuodeosastojen henkilökuntia erinomaisesta työstä ja tinkimättömästä vastuunkannosta - oli sitten kysymys potilaan viikkopesuista, lounastarjoilusta, kipulääkkeen annostelusta, hoitosuunnitelman teosta, potilashuoneen puhtaudesta tai muusta isämme huolehdinnasta.

Koko henkilökunta ansaitsee arvostuksen ja Savonlinnassa voidaan olla ylpeitä osaamisesta työtehtävissä, joiden määrä lisääntyy vuosi vuodelta. Yhteiskunnan todellinen hyvinvointi on pieniä ja suuria tavallisten ihmisten tehtäviä meille muille tavallisille ihmisille.

Isämme nukkui pois pääterveysaseman vuodeosastolla 2 - henkilökunta oli mukana viimeiseen hetkeen saakka - Kiitos ja menestystä arvokkaaseen työhönne - huolehtimista kaipaava yhteiskunta tarvitsee työpanoksenne.



 

Ei kommentteja: