Stora-Enson yhteiskuntavastuu

Stora-Enso tekee sitä mitä se vain voi tehdä – käy kustannuskriisitaistelua. 2500 ulos, jotta 25.000 saa jatkaa. Tylyä, raakaa ja markkinaehtoista. Olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa. Toimitusjohtaja Jouko Karvinen Stora-Ensosta  tietää tämän hyvin, kuten hänen kollegat - Metsäliiton Kari Jordan ja UPM-Kymmenen Jussi Pesonen 1].

Emme enää kuluta niin paljon paperia ja pahvia, että suurkoneet voisivat pyöriä täysillä. Suomessa palkkarakenne ylitti kaikki kipurajat ja metsäkin kasvaa meillä hitaasti. Olisiko pitänyt aloittaa uusien tuotteiden ja palveluiden tuotekehitys jo 10-20 vuotta sitten? 2]

 

[2005-2006] --- Mitä me kirjoitimme jo vuosia sitten, kun Paperiliitto oli vielä voimissaan ja palkkakehitys oli maamme huippuluokkaa – toveri lattialta oli urakalla nostanut ansioitaan, oli halunnut kiriä edes hiukan johtajiston palkka- ja palkkiorallia kiinni …

~  http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/07/jlkikirjoitus-paperitaistolle.html -

[2006]  Metsäteollisuuden isänmaallinen kujanjuoksu

[ ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/03/metsteollisuuden-yhteiskuntavastuullin.html - ]

 

Suomi on ja oli perinteellisen metsäteollisuuden supervaltio. Suomi osaa rakentaa maailman tehokkaimmat paperikoneet ja osaa myös ylläpitää ne parhaiten. Suomi on paperin kuluttajakääpiö. Suomalaiset sellu- ja paperitehtaat piti rakennesaneerata jo 10 vuotta sitten, jolloin oli tiedossa uusien kehittyvien maiden kasvutrendi.

Suomalaiset, lähinnä sellu- ja paperiteollisuuden palkkakustannukset ovat huippuluokkaa

Metsäteollisuutemme kunniakkaassa yli satavuotisessa historiassa omistajarakenne on muuttunut dramaattisesti; entisaikojen omistajapatruunoiden suora "rakkaussuhde" väkeensä ja tuottavuuteensa on kadonnut rajattoman ja maattoman omistajarakenteen loputtomaan osinko- ja pörssiarvon nousukiihkeyteen.

Jo vajaa vuosi sitten harvinaisesti metsäteollisuutemme renkipatruunat ilmoittivat yhdestä suusta suomalaisen palkkakustannustason olevan selvästi korkeampi tuotos per nenä ja tonni vertailussa mm. Saksaan nähden. Tuo ilmoitus olisi pitänyt osata tulkita varoitukseksi.

Metsäteollisuus itse oli joko "sokea" näkemään kehitystä viimeisten vuosien aikana tai sitten se kantoi todellista yhteiskuntavastuuta olemalla purkamatta selvää ylikapasiteettia.

Suomi oli metsän jättiläinen ja nousi osaajana maailman huipulle

Suomi kykeni toimittamaan kasvumarkkinoille sen suurimmat paperikoneet elintärkeinä kauppoina Suomen kauppataseen ylläpitämiseksi positiivisena. Suomi on kaupallisen maailman reunamilla ja pitkien kuljetusyhteyksien päässä kulutuksen keskipisteistä.

Metsäteollisuuden rakennemuutokset eivät pysähdy UPM:n YT-kierroksiin; jonossa odottavat kaikki muut. Erityisen mielenkiintoinen on viimeinen sinivalkoisen pääoman metsälinnake Metsäliitto. Kuinka Metsäliitto uuden pankkimaailmasta tulleen julkisuutta kaihtavan pääjohtajansa johdolla saneeraa konserninsa?

Paperiliitto voi ottaa nyt sinivalkoisen roolin ottamalla osaa rakennejärjestelyihin …

 … alentamalla palkkatasoaan laajasti ja koko rintamalla. Paperilaisilla on tunnetusti keskiarvoa huomattavasti korkeammat palkat. Parempi alentaa maltilla omaa tuloansa ja ehkä näin säilyttää enemmän työpaikkoja kuin lähteä kilometritehtaalle mittaamaan kesämökkitontin omaa metsän kasvua.

Yhteiskuntavastuu liike-elämässä on entisen "eimolaisen" ja nykyisen teräspeikkolaisen Jalo Paanasen sanoin vastuuta liiketoiminnan terveydestä ja tuottoisuudesta. Vain tuottava yhtiö voi tarjota työpaikkoja terveesti. Liike-elämässä kokonaisvastuuseen osallistuvat myös kaikki kulu- ja tuottorakenteet.

Työvoima on inhimillinen ja tärkeä tuoton ylläpitäjä

Tämän työpanoksen tulee ymmärtää osansa kokonaisuudesta. Yhteiskuntavastuu on yhdessä luoda terve liiketoimi ja yhteishenki takaamaan laatu ja toimitusvarmuus.


Omistajuus oli ennen yksi mies yksi ääni -periaatetta

Patruunan ääni kuului vähintään viikottain paperitehtaiden salissa. Yleensä puvussa tarkastuskierroksellaan oleva omistaja tunsi henkilökohtaisesti monet duunareistansa, hän piti heistä ja huolehti heistä. Patruuna rakensi talot väellensä, järjesti työterveydenhuollon, junaili jalkapallojoukkueen ja jakoi henkilökuntansa lapsille jopa opiskelustipendejä.

Patruunoiden aika on suurteollisuudessa ohi

Omistajiksi on syntynyt aivan uusi luokka; mm. amerikkalaiset eläkeläiset turvaavat ostovoimaansa maailman jättiyhtiöiden välillisinä omistajina osinkoherkkinä ja pörssikurssinousuahneina. Jättiyhtiöt ovat maattomia ja rajattomia omistajuus karanneena maailmalle; uusi patruuna-aikakausi koittaa pienistä yhtiöistä, joissa omistaja on osa tuotantorakennetta ja tuntee henkilönsä ja ymmärtää yhteishengen olevan edellytyksenä menestymiseen.


Suomi on hyvä maa

---  ja sitä puolustaa parhaiten niin sodassa kuin rauhassa suomalainen nainen ja mies, näin totesi edesmennyt Suomen sinivalkoinen Isänmaan ääni jalkaväen kenraali Adolf Ehrnrooth, jonka sukulinja oli muuten haara laajassa patruunoiden sukumatrikkelissa.

Yhteiskuntavastuu ei ole pelkkä sormenosoitus renkijohtajille;

he ovat hampaattomia tekemään kansallisia ratkaisuja; he ovat hallituksen eli omistajiensa marionetteja toteuttaen vain kylmää liike-elämäohjausta asetettujen henkilökohtaisten optioiden saajina ja omistajiensa käskyläisinä.

Todellinen yhteiskuntavastuu lähtee kuluttajista, veronmaksajista ja tavallisen kansan ostopäätöksistä ja terveestä kyvystä nähdä maailman muutos. Meidän liukuhihnatyötehtävien palkkakustannukset ovat yksinkertaisesti liian korkeat maailmalla riehuvaan kansainvälisen uustyönjaon muutostaistelussa.

Me joko saneeraamme palkkatasoamme/ nostamme työn tuottavuuttamme tai hyväksymme työpaikkojen menetykset.

…
Suomi on suomalaisena työnä täsmälleen niin kilpailukykyinen ja tehokas kuin tekemiämme tuotteita ostavat henkilöt sen parhaana hinta/ laatusuhteena arvostavat myönteisenä ostopäätöksenä meidän avainlipputuotteillemme.

^{JK. [2013]}

Nythän voisi olla besserwisser, mutta se ei enää hyödytä ketään – toimitusjohtajien asema on palvella omistajia ja lainkin myötä osakeyhtiöiden on tuotettava ennemmin tai myöhemmin voittoa. Laki on laki ja olemme laajasti hyväksyneet markkinatalousopit materiaalisen hyvinvointimme pohjaksi. Amen.

 

…

^VIITTEET

^1] [2006] UPM ulkoistaa kunnossapidon? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/09/upm-saneeraa-yllpitoa-yllpitkseen.html -

^2] Metsäteollisuuden tuotekehitys jäi pahasti jälkijunaan – usko suurkoneisiin oli luja kuin sellupaali ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/01/metsi-ei-kannata-tuhlata-pelkstn.html -

 

…

^EXTRA

Osuuskunta Metsäliitto on osuustoimintaa – metsänomistajien osuustoiminta omistaa sen kolmannen, aidosti kotimaisen matsäteollisuuskombinaatin – olisiko osuustoiminnasta kykyä pärjätä maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa? ~   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/09/osuustoiminta-toimii-sinivalkoisen.html -

~

 

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

 

 

 

…

AL – Fb – US

^BLOG 19 835 | 0000   - IL

---18062013---

 

742