lauantaina, heinäkuuta 06, 2013

Olemmeko näyttötalouden uhreja vai valtiaita?


Mainoksien, viihteen ja manipulaation maailmassa lapsi ennen 18 ikävuotta on nähnyt, kuullut tai kokenut enemmän tai vähemmän suoraan noin 3 miljoonaa mainosta, markkinaiskua ja kulutussuuntausyritystä.

Missä mennään kasvuhokemallinen näyttö- ja vertailutalous? Näinkö maapallollisesti harmoniaan ja täyteen sopeumaan pyrkivä biosfääri jaksaa elättää kasvuhuutoisen ihmiskunnan, jonka biomassa on vain murto-osa elollisesta kokonaisolevaisuudesta …

Näin me näimme tasan kahdeksan vuotta sitten tämän mainosmaailman, joka kiihdyttää kulutusta ja suuntaa sitä kasvutavoitteiden mukaisesti – [2005, heinäkuun 6:na päivänä],

 


Tietoa vapaaehtoisesti ja kulutusta ohjatusti

 

MTV3 ja Nelonen puskevat joka viikko väsymykseen saakka, lähinnä amerikkalaista elokuvaa; parhaimmillaan neljä yhdessä illassa. Amerikkalaisen elokuvan ylivalta länsimaissa on hengästyttävää. Jopa YLE joutuu tähän massakurimukseen, koska useat kansalaiset rakastavat Hollywoodin sanomaa ylevästä amerikkalaisesta kuluttaja- ja sankaruuselämäntyylistä.

YLE hoitaa leiviskänsä kiitettävästi kansalaissivistäjänä
YLE :n tarjonta seurailee maailman tilaa ja kestosuosikkeina ovat luonto- yms. dokumentit. Utelias ihminen voi ravita intoaan saada tietämystä erinomaisesti YLE :n kanavilta. Sohvakansa toisaalta saa itse päättää 3-5 -tuntisen sessionsa aikana joka ilta, mitä kaukosäätimen nappulaa milloinkin painaa.

Mainosrahoitteisilta kanavilta on tarjolla puuduksiin ulkonäköä, rakkaus - tai joukkuekilvoittelua maksettujen ”… jatkuu...”  ohjelmien puitteissa. Länsimaalainen kulttuuri on siitä erinomaista, että saamme ihailla taidokkaita mainoksia mielin määrin halumme mukaan.

Mikäli kulutusintoilu työllistämisvaikutuksestaan huolimatta ei taas innosta, voimme tyydyttää uteliaisuutta maailman ja kotimaamme ilmiöistä, joilla on vaikutusta vähintäänkin lapsiimme.

Televisio-ohjelmat kuvastavat mainoskanavilla keskimääräistä ihmistä.
Markkinatutkijat ovat niin tarkkoja selvityksissään, että he tietävät juuri mikä kiinnostaa ja samalla valitut ohjelmat pikku hiljaa vaikuttavat kulutustottumuksiimme ja asenteeseemme itse markkinatalouden kaikkivoipaisuuteen.


Yleläisten tuotantovastuu – kaikille kansalaisille


YLE :n tehtävänä on tyydyttää ilman markkinamekanismia kansalaisten uteliaisuutta ja toivottavasti myös herätellä keskustelua ja kriittisyyttä toimiamme kohtaan. YLE rahoitetaan lempeällä pakolla kansalaisten kukkaroista suoraan.
Markkinakanavat joutuvat ansaitsemaan rahansa mainoksista, ja mainostajat ovat yksiselitteisiä; vain katsotut ohjelmat saavat hyvin tuottavia markkinasanomia kuluttajille näytettäviksi. MTV3 ja Nelonen ovat kulutuksemme armoilla.


Kanavat jakavat ihmisiä


Vakavasti ottaen tv-kanavat jakavat kansaa kunkin aktiivisuus- /uteliaisuus- ja viihteentyydytystarpeen mukaisesti. Monotoninen sohvakansa on tosin keksinyt myös kanavasurffauksen, jolloin meille on kehittynyt kyky hahmottaa useampaa ohjelmaa yhtaikaa.

Suomi on vapaa maa valinnoille
Yleistietomme, ymmärryksemme nykyisyydestä sekä tiedosta, missä elämme, nimissä eduskunnan tehtävä on tukea laajasti mahdollisimman objektiivista ja tasapuolista näkemyskirjoa tapahtumista ennen, nyt ja huomenna.

Tieto on tutkittua ja sitä on saatavilla paljon. Tulkinta monimutkaistuu ja väärinkäsitykset kasvavat. Tiedon toimituksellinen ammattitaito on entistä tärkeämpää katselijoilleen ja kuulijoilleen.

Oleellisen havaitseminen oleettomasta on muodostunut taitolajiksi.

 


Ilkka Luoma

 


ALFbUS
BLOG 20 619 | 1 553 – IL
---06072013---

 

Mainoksien maailma_06072013.doc

 

 

 

399

Ei kommentteja: