perjantaina, huhtikuuta 04, 2014

Venäjä ja Saksa - euroopparauhan takuumiehinä!

Mikäli Viron pyrkimykset saada amerikkalaisten joukkoja ja aseistusta maaperälleen, Nato-maana ja Venäjän kylkeen – lyhyen matkan päähän Pietarista, toteutuu; on odotettavissa vastakkainasettelu, joka muistuttaa jossain määrin Kuuban kriisiä 1960 -luvun alkupuolella 1].

Saksa EU-veturivaltiona, ilman ydinaseita – on jo ilmoittanut, että se voi entisenä Viron edestakaisin läpijuosseena valtiona tuottaa saksalaista asevoimaa Viron alueelle – torjumaan venäläistä uhkaa, jota projisoidaan Ukraina – Krimiltä.

Liittokansleri Gerhard Schröderin aikana tehtiin päätös Euroopan ”rauhanpiipusta” - kaasuputkiparista Venäjältä Saksaan, pitkin kansainvälisiä merenpohjia, jottei Ukraina tms. valtio pääse peukaloruuvailemaan kaasun läpijuoksutuksesta. Saksa tarvitsee Venäjän kaasua – nyt jo ruskohiilen käyttö on lisääntynyt kestämättömiin mittoihin – ydinvoimapäätösten vuoksi.


Pitäisikö nykyinen Saksan liittokansleri Angela Merkel saada vaihdetuksi enemmän ”schrödermäiseen” valtiojohtajaan, joka ymmärtää Venäjän ja Saksan kohtalonyhteydet historiasta? Itämeren kaasuputki on nähty Vladimir Putinin ja Schröderin yhteisenä merkkinä Euroopan tiestä.

Merkel lienee liian sinisilmäinen, USA-johdateltu ja pelkäävä näyttää Saksan voimaa eurooppalaisena ykkösenä – onhan se nyt jo EU:n maksumies ja voimakeskittymä -taloudessa. Pitäisikö Merkelin ymmärtää Venäjän mittaamattomat arot, raaka-aineet ja kuitenkin Euroopan suurimmat väestömäärät – yhtenä valtiona.


Schröder tiesi tarkasti, mitä merkitsi Euroopalle maailman historian totaalisin,

verisin, tappavin ja kuluttavin sota Neuvostoliittoa kohtaan vuosina 1941-1945. Stalin juoksi kilpaa Berliiniin, voitti kilpajuoksun ja Eurooppa kahtiajaettiin – vaikka Saksan kolmas valtakunta yritti viimeisillään opastaa lännenmiehiä ymmärtämään 2] bolshevismin päämäärät ja pyrkimykset?

Schröderiläinen itävaikutteen ja -kumppanuuden ymmärrys olisi takuu eurooppalaiselle rauhalle, sillä vain Saksa ja Venäjä yhdessä voivat taata rauhan – vähintäänkin pohjoiseen osaan Eurooppaa – ml. koko lännen kehityskäytävä Bretagnen niemimaalle saakka.


Nyt jos EU saartaa vaikuttavasti Venäjää

vaikkapa Viron toimillaan, on vaarana, että EU USA:n myötäpunnaamisella ajaa Putinin Kiinan presidentin herra Xi´n syliin, jolloin herää ajatuksia talouskaavasta - ”Kiina + Venäjä > USA + EU” 3] - entä jos tuo kaava muotoutuu myös sotilaallisen voiman vertailuksi!?

Saksa on nyt avainpelaaja ja näyttää siltä, että Putin haluaa soittaa Merkelille – puhuen Saksaa ja tietäen, että Merkelillä ja Saksalla on 'selkeä puhelinnumero'. EU:la ei ole tunnistettavaa puhelinnumeroa, joka on myös USA:n presidenttien ongelma 4], kun pitää asioita oikeasti puida.


Venäjää ei tule eristää

seuraukset ovat arvaamattomat, ja niin julmalta kuin se tuntuukaan, ei Ukraina-Krim ole sen arvoinen kokonaisuus, että kannattaisi uhrata koko EU-Eurooppa sen alttarille. Me tarvitsemme maailman suurimman raaka-aineaitan varantoja ja Venäjä tarvitsee markkinoitamme ja Saksan teknologista osaamista.


Kiina seurailee sivusta – 'suuret kalat uivat syvissä vesissä'

Kiina on ottamassa joka tapauksessa tiukan kaupallisen otteen Venäjän Siperiasta – puhutaan kolmesta putkesta – öljystä, maakaasusta ja vedestä. Suojellakseen Siperiaansa on Putinilla kaksi vaihtoehtoa, joko EU tai Kiina. EU voisi tehdä Venäjän kanssa puolustusliiton Euroopan rauhan takaamiseksi, näin Kiina miettisi tarkkaan Siperian asemointia. Eurooppakin jatkuu Uralille saakka – jonne myös tuloksettomasti yritettiin.


Mikäli EU ei ymmärrä Euroopan rauhan takuumiehiä

on Kiina ottamassa Venäjän syleilyynsä – ja tätähän kiinalaiset jaksavat odottaa ja syleilyn kesto alkaessaan voi pitää vuosisadat – se on kuitenkin lyhyt aika Kiina vuosituhantisessa historiassa.


Maailman polarisaatio lienee jo nyt varma

Kiina jää yksin suurimmaksi ja on vain kysymys siitä, miten se liittoutuu – maailman riittävästi eskaloituessa esimerkiksi ympäristöongelmien vuoksi – voi Kiina vetää myös ovensa kiinni, tämä ei ole tavatonta – on näin ennenkin käynyt – viimeeksi 1400 -luvulla, keisari Zhu Di´n ”maailmanvalloituksien” jälkeen 5]


Lohtuna meille riittänee tieto Kiinan suuren pienen miehen, edesmenneen Deng Xiaopingin lause, jossa hän alleviivaten sanoo, ettei yksikään maa voi yksin määräillä muita miten toimitaan ja miten maapalloa jaetaan.

VIITTEET


Ilkka Luoma

AL US Vf [111/619] IL BL - BLOG 33370
---01042014---
doc.: saksa_venaja_01042014.doc – OpenOffice Writer

581 | 5265

Ei kommentteja: